{"id":27801,"date":"2025-09-27T17:00:15","date_gmt":"2025-09-27T15:00:15","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27801"},"modified":"2025-09-27T16:59:53","modified_gmt":"2025-09-27T14:59:53","slug":"evoluution-merkit-ihmisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/evoluution-merkit-ihmisessa\/","title":{"rendered":"L\u00f6ytyyk\u00f6 sinun kehostasi n\u00e4it\u00e4 turhia lihaksia? 7 evoluution j\u00e4\u00e4nnett\u00e4, jotka voi edelleen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nykyihmisest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Me ihmiset olemme aikoinaan n\u00e4ytt\u00e4neet hyvin erilaisilta kuin nyky\u00e4\u00e4n. Evoluutio on j\u00e4tt\u00e4nyt noista aiemmista muodoista merkkej\u00e4 elimist\u00f6\u00f6mme.<\/p>\n

Listalla esitellyt rakenteet ovat nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin tarpeettomia tai sitten ne ovat menett\u00e4neet alkuper\u00e4isen tarkoituksensa. Siit\u00e4 huolimatta ne ovat j\u00e4\u00e4neet kehoihimme muistuttamaan kehittymisest\u00e4 ja sopeutumisesta erilaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyt siis sukelletaan ihmiskehon kummalliseen maailmaan ja tutustutaan evoluution j\u00e4\u00e4nteisiin, jotka kertovat lajimme jatkuvasta muuttumisesta.<\/p>\n

Kananliha<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Ihmisten iho menee kananlihalle kylm\u00e4ss\u00e4, kun pienet karvankohottajalihakset supistuvat ja nostavat ihokarvat pystyyn. Karvan nouseminen v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ihon hieman koholle aiheuttaen nyppyl\u00e4m\u00e4isen pinnan<\/a>. Pystyyn nousevat karvat saavat el\u00e4imet my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suuremmilta ja vaarallisemmilta.<\/p>\n

Ihmiselt\u00e4 turkki on kadonnut, mutta reaktio on edelleen tallella. Yksinkertaisin selitys paksun karvapeitteen puuttumiselle olisi vaatteet, mutta se ei evoluution n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4y j\u00e4rkeen. Ihminen nimitt\u00e4in menetti turkkinsa jo paljon ennemmin kuin se vaelsi sellaisille alueille, joissa tarvittiin suojaavaa ja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaatekertaa.<\/p>\n

Vallalla olevan k\u00e4sityksen mukaan ihminen ”luopui” karvapeitteest\u00e4, koska liikuttaessa aukealla ja puuttomalla savannilla oli ilman turkkia helpompi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 elimist\u00f6n ja ihon l\u00e4mp\u00f6tilaa. V\u00e4h\u00e4inen karvoitus on voinut olla my\u00f6s evoluutiota puskeva voima siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 loiset viihtyiv\u00e4t huonosti karvattomalla iholla.<\/p>\n

Umpilis\u00e4ke<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n ajateltiin, ett\u00e4 umpilis\u00e4ke (kuvassa appendix<\/em>) on t\u00e4ysin turha ja ihmiselle vain pelkk\u00e4 riesa. Nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se toimii hyvien bakteerien varastopaikkana, josta otetaan t\u00e4ydennyst\u00e4 ja k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n suolistoa uudelleen esimerkiksi vaikean ripulitaudin j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Yleens\u00e4 umpilis\u00e4ke tulee esille ainoastaan silloin, jos se on tulehtunut ja joudutaan poistaa. Sen poistosta ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n terveydellist\u00e4 haittaa ja mahataudistakin toipuu ihan hyvin vaikkei pient\u00e4 suolen p\u00e4tk\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 olisikaan. Tuoreiden tutkimusten mukaan umpilis\u00e4ke l\u00f6ytyy my\u00f6s monilta muilta nis\u00e4kk\u00e4ilt\u00e4, toisin kuin aiemmin oli ajateltu.<\/p>\n

Umpilis\u00e4kett\u00e4 voidaan silti sanoa evoluution j\u00e4\u00e4nteeksi, sill\u00e4 sen uskotaan alunperin toimineen selluloosan pilkkojana; olemme aikoinaan sy\u00f6neet paljon lehti\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n umpilis\u00e4ke ei siis en\u00e4\u00e4 toimi siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, vaan on ottanut hoitaakseen bakteerien yll\u00e4pidon.<\/p>\n

Ik\u00e4vien umpilis\u00e4kkeen tulehdusten luulisi aiheuttaneen sen, ett\u00e4 suoli olisi h\u00e4vinnyt kokonaan, mutta evoluutio onkin toiminut viekkaalla tavalla. Luonnonvalinta itseasiassa suosii suurempia umpilis\u00e4kkeit\u00e4, koska ne tulehtuvat pienikokoisempia harvemmin.<\/p>\n

Joten tulevat sukupolvet: Turha odottaa, ett\u00e4 pahamaineinen umpisuoli olisi menossa mihink\u00e4\u00e4n!<\/p>\n

Korvan liikuttajalihakset<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Korvan liikuttajalihakset ovat el\u00e4inkunnassa kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. El\u00e4imet pystyv\u00e4t liikuttamaan molempia tai vain toista korvaansa kuunnellakseen tarkemmin ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. Korvat voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kokonaan taaksep\u00e4in tai l\u00e4hes ymp\u00e4ri, mik\u00e4 parantaa aistimusta.<\/p>\n

Meill\u00e4 ihmisill\u00e4kin on j\u00e4ljell\u00e4 nuo samat korvaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t viuhkamaiset lihakset, mutta ne eiv\u00e4t saa aikaan mit\u00e4\u00e4n liikett\u00e4. Toki lihaksia voi treenata, ja osa ihmisist\u00e4 pystyykin heiluttamaan korviaan, joskin sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 muiden viihdytt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Silti edelleen, jos ihminen kuulee yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4nen takaansa, v\u00e4r\u00e4ht\u00e4v\u00e4t nuo pienet lihakset \u00e4\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olevassa korvassa, kuin muistutuksena esi-isi\u00e4 uhanneista vaaroista.<\/p>\n

Darwinin kyhmy<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Joillakin ihmisill\u00e4 on korvalehden yl\u00e4rustossa pieni, l\u00e4hes huomaamaton evoluution j\u00e4\u00e4nne. Rustossa on hieman paksumpi kohta, jota kutsutaan Darwinin kyhmyksi. T\u00e4m\u00e4n periytyv\u00e4n piirteen esiintymistiheys vaihtelee v\u00e4est\u00f6ryhmien osalta merkitt\u00e4v\u00e4sti muutamasta prosentista jopa viiteenkymmeneen prosenttiin. Paksunema voi olla molemmissa korvissa tai vain toisessa.<\/p>\n

Darwinin kyhmy on j\u00e4\u00e4nne useiden nis\u00e4kk\u00e4iden korvissa hyvinkin selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 olevasta k\u00e4rjest\u00e4. Nimens\u00e4 paksunema sai tietenkin evoluutioteorian is\u00e4lt\u00e4, Charles Darwinilta<\/strong>, joka kuvasi rakenteen ensimm\u00e4isen kerran Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta<\/em> -kirjassaan esimerkkin\u00e4 evoluution j\u00e4m\u00e4paloista.<\/p>\n

Jos viel\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n pienen hetken ajan korvissa, niin osalla ihmisist\u00e4 on korvan vieress\u00e4, kasvojen puolella, pieni reik\u00e4. Se on todellisuudessa t\u00e4ysin harmiton kehitysh\u00e4iri\u00f6, jota esiintyy vain noin muutamalla prosentilla v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Mutta esimerkiksi Chicagon yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4n evoluutiobiologin Neil Shubinin<\/strong> mukaan nuo pienet rei\u00e4t ovat muinainen j\u00e4\u00e4nne kalojen kiduksista.<\/p>\n

Turhat lihakset<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hwilms | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Pitk\u00e4n k\u00e4mmenlihaksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koukistaa kyyn\u00e4rnivelt\u00e4 sek\u00e4 taittaa rannetta k\u00e4mmenpuolelle. K\u00e4dess\u00e4 on toki muitakin lihaksia, jotka ovat vastuussa noista liikkeist\u00e4, sill\u00e4 pitk\u00e4 k\u00e4mmenlihas puuttuu noin 15 prosentilta ihmisist\u00e4<\/a>. Sen esiintyminen kuitenkin vaihtelee laajasti eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Miksi meill\u00e4 sitten on tuo turha lihas? Se on ollut merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa ihmisen kantamuodoilla, jotka ovat kiipeilleet ja riippuneet puiden oksissa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet<\/a>, ett\u00e4 lihaksen puuttuminen ei en\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n vaikuta mill\u00e4\u00e4n lailla esimerkiksi ihmisen puristusvoimaan.<\/p>\n

Voit tarkistaa k\u00e4tesi tilanteen puristamalla peukaloa ja pikkurilli\u00e4 yhteen. Jos ranteen sis\u00e4pinnalle nousee selv\u00e4sti n\u00e4kyviin j\u00e4nne, olet enemmist\u00f6\u00e4. Mutta ei huolta, jos j\u00e4nnett\u00e4 ei n\u00e4y; evoluutio on vain tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja olet tavallaan paremmin sopeutunut ihmisen nykyiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Jalan takaosassa sijaitseva plantaris-lihas on k\u00e4tev\u00e4 siin\u00e4 kohtaa, kun pit\u00e4\u00e4 kiipeill\u00e4 puissa tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalkoja erilaisten esineiden k\u00e4sittelyyn. L\u00e4himmille sukulaisillemme, apinoille, kyseinen lihas on korvaamaton, mutta meille sill\u00e4 ei ole k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Se on niin turha, ett\u00e4 9 prosenttia nykyihmisist\u00e4 syntyy sit\u00e4 ilman.<\/p>\n

Turhuuteen tekee poikkeuksen tilanne, jossa tarvitaan kudossiirrett\u00e4: samoin kuin edell\u00e4 mainittu k\u00e4mmenlihas, my\u00f6s plantaris voidaan huoletta poistaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muualla kehossa j\u00e4nne- ja lihasvaurioiden korjaamiseen.<\/p>\n

Viiksilihakset<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

L\u00e4hes kaikilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 on viiksikarvat. Poikkeuksia toki on, mutta ei montaa: muurahaiskarhut, vesinokkael\u00e4imet ja ihmiset. Kasvojen viiksikarvoiksi ei siis lasketa yl\u00e4huulen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvavia viiksi\u00e4.<\/p>\n

El\u00e4inten viiksikarvat ovat elint\u00e4rke\u00e4t, sill\u00e4 niill\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja ne ovat herk\u00e4t monenlaisille \u00e4rsykkeille. Viiksikarvat ovat suuri apu my\u00f6s silloin, kun muut aistit eiv\u00e4t ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4: esimerkiksi hylkeet pystyv\u00e4t viiksikarvojensa avustuksella saamaan kiinni kaloja, vaikka niiden silm\u00e4t ja korvat olisi peitetty.<\/p>\n

Ihmisen viiksikarvat ovat kadonneet, koska aloimme ker\u00e4t\u00e4 informaatiota muilla aisteilla. Tokikaan n\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n aistimme eiv\u00e4t ole erityisen tarkkoja, jos verrataan muihin el\u00e4imiin, mutta me otimme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme ”k\u00e4tt\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4”, joka ainakin osittain on korvannut tarpeen huippuunsa viritetyille aisteille.<\/p>\n

Meill\u00e4 kaikilla on kuitenkin edelleen yl\u00e4huulissamme j\u00e4ljell\u00e4 pienet, surkastuneet lihakset muistutuksena pitkist\u00e4 viiksikarvoistamme.<\/p>\n

H\u00e4nt\u00e4luu<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

H\u00e4nt\u00e4luu on selk\u00e4rangan alin osa ja evoluution j\u00e4ljelle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 merkki siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen kantamuodoilla on muinoin ollut h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Kun ihminen aikoinaan vaihtoi puissa kiipeilyn kahdella jalalla k\u00e4velemiseen, j\u00e4i h\u00e4nt\u00e4 tarpeettomaksi. Tasapainokin kehittyi aivan siedett\u00e4v\u00e4ksi ilman apuv\u00e4linett\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nt\u00e4luu sen sijaan ei ole tarpeeton<\/a>, sill\u00e4 siihen kiinnittyy monia t\u00e4rkeit\u00e4 lihaksia ja se antaa tukea, kun ihminen istuu ja nojaa taaksep\u00e4in. Se my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 per\u00e4aukon paikallaan, mik\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 suhteellisen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Oikeastaan kaikilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 on jossain el\u00e4m\u00e4n vaiheessaan h\u00e4nt\u00e4, mutta muun muassa ihmisell\u00e4 geenit ohjelmoivat sen tuhoamisen kohdussa, yksil\u00f6nkehityksen alkuvaiheessa. Kaikkein selvimmin ihmisalkion h\u00e4nt\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 hieman reilut 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 hedelm\u00f6ittymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Silloin t\u00e4ll\u00f6in siki\u00f6nkehityksess\u00e4 sattuu virhe ja vauva syntyy pienen h\u00e4nn\u00e4n kanssa. Se on melko harvinaista, mutta ei mitenk\u00e4\u00e4n vaarallista, sill\u00e4 lis\u00e4uloke saadaan helposti poistettua leikkauksella.<\/p>\n

Laulajat\u00e4hti Ke$ha<\/strong> on kertonut moneen otteeseen haastatteluissa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli syntyess\u00e4\u00e4n reilun puolen sentin mittainen h\u00e4nt\u00e4<\/a>. L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja vanhempien p\u00e4\u00e4t\u00f6s leikata h\u00e4nt\u00e4 pois on my\u00f6hemmin harmittanut suunnattomasti r\u00e4v\u00e4kk\u00e4\u00e4 naista.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n