{"id":27815,"date":"2023-07-13T19:19:34","date_gmt":"2023-07-13T17:19:34","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27815"},"modified":"2023-07-15T21:28:22","modified_gmt":"2023-07-15T19:28:22","slug":"mike-tyson-tatuointi-tekijanoikeudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/mike-tyson-tatuointi-tekijanoikeudet\/","title":{"rendered":"Mike Tysonin tatuoinnista ravintola-annosten kuviin: 10 erikoista kiistaa tekij\u00e4noikeuksista \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Tekij\u00e4noikeudet eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n leikin asia, sill\u00e4 niiden rikkomisesta voi olla tiedossa kova tai ainakin hintava tuomio. Listafriikki<\/a> esittelee nyt erikoisimmat tekij\u00e4noikeuskiistat.<\/p>\n

Immateriaalioikeudet ovat aineettomiin omistuksiin liittyv\u00e4 oikeudenala, joka koostuu monista eri osa-alueista. T\u00e4ll\u00e4 listalla keski\u00f6ss\u00e4 ovat tekij\u00e4noikeudet, mutta mukaan mahtuu my\u00f6s yksi tavaramerkkiin liittynyt kiista. Tekij\u00e4noikeudet suojaavat tekij\u00e4n omistusoikeutta omaan kirjalliseen tai taiteelliseen tuotokseen, mutta raja on monesti h\u00e4ilyv\u00e4. Tullaan lopulta kysymykseen, ett\u00e4 mit\u00e4 oikeasti voi omistaa?<\/p>\n

Tekij\u00e4noikeudet tunnetusti suojaavat elokuvia, s\u00e4vellyksi\u00e4 ja taidemaalauksia, mutta teos voi olla paljon muutakin. T\u00e4ll\u00e4 listalla selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeudet voivat suojata esimerkiksi tatuointitaiteilijoita, kokkeja ja lakipyk\u00e4li\u00e4! Mike Tysonin tatuointi, joka on varmaan maailman tunnetuin kasvotatuointi, aiheutti aikoinaan kovasti eripuraa ja kiistaa tekij\u00e4noikeuksista.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4isen osan voit lukea t\u00e4st\u00e4: Voiko musiikin tyylin tai tunnelman omistaa? 10 erikoista kiistaa tekij\u00e4noikeuksista \u2013 osa 2<\/strong><\/a>.<\/p>\n

Spotifyn soittolistat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Brittil\u00e4inen musiikkikustantamo Ministry of Sound haastoi vuonna 2013 musiikkipalvelu Spotifyn oikeuteen k\u00e4ytt\u00e4jien luomista soittolistoista. Siis niist\u00e4 soittolistoista, joita kukin Spotify-tilin omaava voi tehd\u00e4 omaan kirjastoonsa yhdistellen kappaleista erilaisia kokonaisuuksia mielens\u00e4 mukaan.<\/p>\n

Ministry of Sound ei omistanut tekij\u00e4noikeuksia sit\u00e4 kismitt\u00e4neiden listojen kappaleisiin eik\u00e4 se edustanut kappaleiden tehneit\u00e4 artisteja. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voinut v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Spotifyn suoratoistavan kappaleita laittomasti. Ministry of Sound ei vain pit\u00e4nyt siit\u00e4, mink\u00e4laisia soittolistoja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t olivat luoneet.<\/p>\n

Ongelma \u2013 musiikkikustantamon mielest\u00e4 \u2013 oli se, ett\u00e4 ihmiset olivat tehneet soittolistoja, joilla kappaleet olivat samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4<\/a> kuin Ministry of Soundin aikoinaan julkaisemalla CD-levyll\u00e4. Eli vaikka yhti\u00f6 ei omistanut kappaleita, n\u00e4ki se omistavansa tekij\u00e4noikeudet luotuaan tietyn j\u00e4rjestyksen kyseisten kappaleiden soittamiseen.<\/p>\n

Oikeusjuttu sovittiin rahalla, mutta sopimuksen yksityiskohtia ei ole paljastettu julkisuuteen. Voidaan kuitenkin olettaa, ett\u00e4 Ministry of Sound sai tahtonsa l\u00e4pi ja tukun rahaa sen p\u00e4\u00e4lle, sill\u00e4 kaikki k\u00e4ytt\u00e4jien luomat soittolistat, joiden kappaleiden j\u00e4rjestys muistutti edes et\u00e4isesti Ministry of Soundin julkaisemaa materiaalia, poistettiin Spotifyn palvelusta.<\/p>\n

Ministry of Sound ei kuitenkaan j\u00e4tt\u00e4nyt asiaa siihen, vaan se loi oman musiikkipalvelusovelluksensa, jonka tarkoitus oli varastaa markkina Spotifylta. No, se ei en\u00e4\u00e4 sitten onnistunutkaan.<\/p>\n

Ravintola-annoksen kuva<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Harva kykenee en\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ravintolassa ottamatta kuvia annoksista. Kuka my\u00f6nt\u00e4\u00e4 syyllistyneens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n? Kuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa saattaa kuitenkin k\u00e4yd\u00e4 kalliiksi \u2013 riippuen ravintolan sijainnista. Saksassa nimitt\u00e4in keitti\u00f6mestarit ja kokit omistavat tekij\u00e4noikeudet valmistamiinsa annoksiin, ja jos oikeuksien haltija p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 haastaa kuvia luvattomasti julkaisseen oikeuteen, on tiedossa l\u00e4hes varma voitto.<\/p>\n

Vuodesta 2013 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen lain mukaan<\/a> ”tarkasti aseteltu annos on sen valmistajan luomus ja h\u00e4nen aineetonta omaisuuttaan<\/em>”. Miss\u00e4 tahansa grillill\u00e4 laki ei kuitenkaan p\u00e4de, joten aamu\u00f6isest\u00e4 d\u00f6nerist\u00e4 julkaistusta kuvasta ei joudu vaikeuksiin, vaan annoksen esillepanoon on lain mukaan n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 vaivaa. Silloin ruoasta tulee tekij\u00e4noikeudella suojattua taidetta.<\/p>\n

Yksik\u00e4\u00e4n keitti\u00f6mestari ei viel\u00e4 ole laittanut lakia tositoimiin \u2013 todenn\u00e4k\u00f6isesti siksi, ett\u00e4 suhtautuminen olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 negatiivinen. Monessa ravintolassa kuvien ottaminen on kielletty kokonaan ja siit\u00e4 on ilmoitettu kylteill\u00e4, mutta seh\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n somek\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 est\u00e4. On mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, jos ja eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kun jollakin keitti\u00f6mestarilla vihdoin palaa pinna ja ensimm\u00e4inen tapaus vied\u00e4\u00e4n oikeuteen. Silloin harmittomalta tuntuvasta Instagram-kuvasta voi tulla kallis paukku, sill\u00e4 laki on kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ravintolan puolella.<\/p>\n

Georgian osavaltion laki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 voit lukea jokaikisen pyk\u00e4l\u00e4n Suomen laista<\/a>? Vaikka asiaa ei olisi sen enemp\u00e4\u00e4 miettinyt, niin n\u00e4inh\u00e4n sen tietysti olettaa olevan. Kaikkialla maailmassa tilanne ei kuitenkaan ole n\u00e4in, sill\u00e4 esimerkiksi Yhdysvaltain Georgiassa kansalaisten tuli aiemmin ostaa osavaltion lait luettavaksi, sill\u00e4 ne oli tekij\u00e4noikeudella suojattu. Sek\u00e4 paperisesta ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 kopiosta piti maksaa reilut 1200 dollaria.<\/p>\n

Carl Malamud<\/strong>, kirjailija ja aktivisti, on perustanut public.resources.org<\/a> -sivuston, jolla h\u00e4n tarjoaa informaatiota ilmaiseksi. Malamudin mielest\u00e4 kaikilla on oikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukemaan oman osavaltionsa lakia ilman veloitusta, mink\u00e4 siis kuvittelisi olevan itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Niinp\u00e4 Malamud osti itselleen Georgian lakikirjan, skannasi jokaisen sivun ja pisti ne sivustolleen luettavaksi. Osavaltiohan ei siit\u00e4 ilostunut vaan syytti Malamudia tekij\u00e4noikeusrikkomuksesta vuonna 2015.<\/p>\n

Ongelma oli se, ett\u00e4 yksityinen LexisNexis -yritys oli tehnyt lakikirjaan huomautuksia ja lis\u00e4nnyt pyk\u00e4liin kommentteja ja selityksi\u00e4. Juuri n\u00e4m\u00e4 olivat niit\u00e4 tekij\u00e4noikeudella suojattuja osioita<\/a>, joita ei ilmaiseksi saanut kansalaisille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Georgia kyll\u00e4 tarjosi nettisivuillaan ilmaiseksi ep\u00e4virallisen version ilman lis\u00e4yksi\u00e4, mutta kuten Malamudkin asian perusteli: oikeudessa virallinen, maksullinen versio p\u00e4ihitt\u00e4isi ilmaisversion, jos niiss\u00e4 olisi jotain eroja. My\u00f6s LexisNexis ja Georgian osavaltio olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4yksill\u00e4 varustettu versio on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n lain ymm\u00e4rt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Oikeusjutun aikana Georgian osavaltion edustajat kutsuivat Malamudin toimintaa, eli lain saattamista kansalaisten luettavaksi, terrorismiksi. Ja lopulta osavaltio voitti. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 mainittiin, ett\u00e4 lis\u00e4yksill\u00e4 varustetun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n julkaiseminen oli ”vaikuttanut negatiivisesti LexisNexis -yrityksen mahdollisuuteen tienata rahaa<\/em>”. Lis\u00e4ksi osavaltio sai jokaisesta myynnist\u00e4 osuuden.<\/p>\n

Onneksi t\u00e4m\u00e4 vitsi ei p\u00e4\u00e4ttynyt t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 armottomana oikeuden puolustajana Malamud valitti tuomiosta ja viimein oikeus voitti vuonna 2019. Valitustuomioistuin totesi, ett\u00e4 lakia ei voi suojata tekij\u00e4noikeudella ja sen on oltava kaikkien vapaasti luettavissa.<\/p>\n

Valokuvaajan oma valokuva<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Carol Highsmith<\/a> | CC BY-NC 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Vuonna 2015 ammattivalokuvaaja Carol Highsmith<\/strong> sai Getty Images -kuvapankilta kirjeen jossa h\u00e4nt\u00e4 kehotettiin lopettamaan laiton toiminta. Kirjeess\u00e4 uhattiin oikeustoimilla, ellei Highsmith poistaisi sivustollaan olevaa valokuvaa idaholaisesta maaseudusta (yll\u00e4 oleva kuva). Getty vaati Highsmithin s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 120 dollaria sovitteluna kuvan luvattomasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli varsin erikoista, sill\u00e4 Highsmith oli itse ottanut kyseisen kuvan ja lahjoittanut sen muutama vuosi aiemmin 99 999 muun valokuvan kanssa Yhdysvaltain kongressin kirjaston kokoelmiin. Samalla h\u00e4n oli luopunut tekij\u00e4noikeuksistaan ja vapauttanut teoksensa kaikille vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Highsmithin lahjoitus oli maailmanlaajuisestikin historiallinen.<\/p>\n

Getty Images sen sijaan n\u00e4ki asian toisin ja p\u00e4\u00e4tti ruveta rahastamaan Highsmithin anteliaisuudella. Maailman suurin kuvapalvelu oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ottaa 18 755 Highsmithin yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n luovuttamaa valokuvaa, l\u00e4tk\u00e4issyt niihin tekij\u00e4noikeusmerkin ja ruvennut l\u00e4hettelem\u00e4\u00e4n vaatimuskirjeit\u00e4 kuvia k\u00e4ytt\u00e4neille tahoille \u2013 Highsmith mukaan lukien. Mediat ja yksityishenkil\u00f6t olivat siis k\u00e4ytt\u00e4neet maksullisia kuvia Gettyn palvelusta, vaikka ne olisivat olleet ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Valokuvaaja tulistui \u2013 t\u00e4ysin syyst\u00e4 \u2013 ja vei Gettyn oikeuteen vaatien yhti\u00f6lt\u00e4 miljardi dollaria<\/a>.<\/p>\n

Kaikkein uskomattomin k\u00e4\u00e4nne n\u00e4htiin, kun oikeus p\u00e4\u00e4tti jutun Gettyn hyv\u00e4ksi lausunnolla: ”On hyvin tavallista, ett\u00e4 vapaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia t\u00f6it\u00e4 kaupallistetaan, eik\u00e4 alkuper\u00e4isell\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 ole niihin en\u00e4\u00e4 oikeuksia.<\/em>”. Sen verran Getty antoi periksi, ett\u00e4 se my\u00f6nsi Highsmithille l\u00e4hetetyn kirjeen olleen virhe, mutta kaikki oli tehty lainmukaisesti.<\/p>\n

Lain mukaan kuka tahansa voi toimia kuin Getty Images ja vaatia korvauksia tekij\u00e4noikeudettomista valokuvista tai esimerkiksi musiikista. Mutta saman lain mukaan niist\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tarvitse maksaa.<\/p>\n

Mike Tysonin tatuointi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Eduardo Merille<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Tatuointiartisti S. Victor Whitmill<\/strong> vei Warner Bros. -tuotantoyhti\u00f6n oikeuteen syytt\u00e4en sit\u00e4 tekij\u00e4noikeusrikkomuksesta vuoden 2011 Kauhea kankkunen 2<\/em> -elokuvassa.<\/p>\n

Elokuvassa Ed Helmsin<\/strong> n\u00e4yttelem\u00e4lle Stulle taiteillaan Bangkokin huuruisessa y\u00f6ss\u00e4 valtava tatuointi kasvoihin \u2013 samanlainen, joka nyrkkeilylegenda Mike Tysonilla<\/strong> on aivan oikeasti. Tyson teki elokuvasarjassa cameoroolin esiintyen omana itsen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Taiteilija Whitmill oli suunnitellut tatuoinnin nimenomaan Tysonille t\u00e4m\u00e4n toiveiden mukaisesti, joten Warner Brosilla ei h\u00e4nen mukaansa ollut mink\u00e4\u00e4nlaista oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n elokuvassa tai sen mainosmateriaaleissa. Syyt\u00f6s oli sen verran vakava, ett\u00e4 koko elokuvan julkaisu oli vaarassa. Neuvotteluissa oltiin v\u00e4lill\u00e4 todellisessa pattitilanteessa ja jossain vaiheessa vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 tatuointi jouduttaisiin poistamaan j\u00e4lkituotannossa digitaalisesti Helmsin kasvoilta.<\/p>\n

Osapuolet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kuitenkin lopulta sopimukseen, kun Warner Bros. maksoi Whitmillille salassa pidetyn summan. Ottaen huomioon elokuvasarjan ensimm\u00e4isen osan menestyksen, puhutaan todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuusinumeroisesta summasta. Kauhea kankkunen 2<\/em> sai ensi-iltansa tatuointeineen kaikkineen ja tuotti maailmanlaajuisesti yli puoli miljardia dollaria.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n