{"id":27951,"date":"2024-11-23T16:28:30","date_gmt":"2024-11-23T14:28:30","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27951"},"modified":"2024-11-28T20:25:03","modified_gmt":"2024-11-28T18:25:03","slug":"kiinnostavia-faktoja-puista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/kiinnostavia-faktoja-puista\/","title":{"rendered":"10 h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa puista: Puut v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t rikollisuutta ja edist\u00e4v\u00e4t tutkitusti ihmisten terveytt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Pid\u00e4tk\u00f6 puita tylsin\u00e4 eli\u00f6in\u00e4? Ei kannattaisi \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 lista onkin omiaan panemaan ennakkoluulot uusiksi! Luvassa on siis listallinen mielenkiintoisia faktoja puista.<\/p>\n

Nyt, jos koskaan, on syyt\u00e4 suunnata mets\u00e4\u00e4n tai ihan vain yksitt\u00e4isen pihapuun luo ja antaa sille kunnon rutistus. Ole ylpe\u00e4sti puunhalaaja! Maapallolla on reippaat 3 biljoonaa puuta eli yli 400-kertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisiin n\u00e4hden. Halattavaa siis l\u00f6ytyy, vaikka samaan aikaan noin 15 miljardia puuta h\u00e4vi\u00e4\u00e4 hakkuiden vuoksi vuosittain.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt hauskoja ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 faktoja puista \u2013 toivottavasti t\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen et en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 puita tylsin\u00e4!<\/p>\n

Jotkut puut voisivat kasvaa rajoittamattomasti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Carol M. Highsmith | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvalloissa Kalifornian ja Oregonin osavaltioissa kasvavat j\u00e4ttil\u00e4ispunapuut (Sequoia sempervirens<\/em>) ovat maailman korkeimmiksi kasvavia puita. Puut ovat niin korkeita, ett\u00e4 niiden latvaa voi olla mahdoton n\u00e4hd\u00e4 juurelta t\u00e4hyilless\u00e4.<\/p>\n

Kaikkein korkein<\/a> tunnettu puu on saanut nimen Hyperion. Noin 600-vuotias j\u00e4ttil\u00e4ispunapuu Hyperion l\u00f6ydettiin Redwoodin kansallispuistossa vuonna 2006 ja sill\u00e4 on mittaa l\u00e4hes 116 metri\u00e4. Vertauksena N\u00e4sinneulan n\u00e4k\u00f6alatasanne sijaitsee 12o metrin korkeudessa. Hyperionin tarkka sijainti haluttaisiin pit\u00e4\u00e4 salassa, etteiv\u00e4t paikalle pyhiinvaelluksen tapaan saapuvat turistit polkisi maastoa pilalle.<\/p>\n

Vaikka Hyperion ja sen lajitoverit ovat suuria ja mahtavia, voivat niiden juuret k\u00e4rsi\u00e4 kohtalokkaasti jatkuvasta tamppaamisesta. Siksip\u00e4 viralliset oppaat esittelev\u00e4t vain yleisesti aluetta, jossa maailman korkein puu kasvaa. Maasta k\u00e4sin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n on mahdoton arvioida, mik\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isist\u00e4 on korkein. Puun sijaintia ei kuitenkaan ole kovinkaan vaikea selvitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 google kertoo koordinaatit sekunneissa.<\/p>\n

Useimmilla eli\u00f6lajeilla tietyt geenit pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kasvun, mutta j\u00e4ttil\u00e4ispunapuilla n\u00e4in ei tapahdu. Ne siis voisivat jatkaa kasvamistaan loputtomasti ilman DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tepistett\u00e4. Pituuskasvu tyss\u00e4\u00e4 kuitenkin siihen, kun niiden korkeimmat lehdet alkavat kuolla janoon. Puut eiv\u00e4t pysty en\u00e4\u00e4 kuljettaa vett\u00e4 ja ravinteita sellaisiin korkeuksiin, joten katto tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Kuolemattomat puut<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Rick Goldwaser<\/a> | CC BY 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Jos punapuiden kasvulla ei ole rajaa, niin on olemassa puita, joiden elini\u00e4ll\u00e4 ei ole rajaa. Yhdysvaltain l\u00e4nsiosissa luontaisesti esiintyv\u00e4 okak\u00e4pym\u00e4nty (Pinus longaeva<\/em>) ja sen kaksi l\u00e4hisukulaislajia el\u00e4v\u00e4t uskomattoman vanhoiksi; ne ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuolemattomia. Kyll\u00e4, okak\u00e4pym\u00e4nnyt voivat kuolla erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4, mutta vanhuus ei ole yksi niist\u00e4.<\/p>\n

Yksil\u00f6ill\u00e4 on ik\u00e4\u00e4 tuhansia vuosia<\/a> ja vanhin niist\u00e4 on Methuselah. Se on nimetty pitk\u00e4ik\u00e4isimm\u00e4n Raamatussa mainitun henkil\u00f6n, tarinan mukaan 969 vuotta vanhaksi el\u00e4neen Metuselahin mukaan. No, ik\u00e4vuosissa puu pieksee kuvitteellisen kaimansa mennen tullen, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sen ik\u00e4 on reilut 4800 vuotta. Toki sit\u00e4kin vanhempia puita voi olla olemassa; se on jopa todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Puiden vuosirenkaita tutkivan ryhm\u00e4n mukaan vuonna 2009 saatiin m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 er\u00e4s toinen samalla alueella el\u00e4v\u00e4 okak\u00e4pym\u00e4nty 5063 vuoden ik\u00e4iseksi. N\u00e4yte oli ker\u00e4tty jo 1957-luvulla, samaan aikaan Methuselahista poratun n\u00e4ytteen kanssa, mutta sit\u00e4 ei oltu aiemmin tutkittu. Valitettavasti n\u00e4yte on kadonnut<\/a> samoin kuin tiedot siit\u00e4, mik\u00e4 okak\u00e4pym\u00e4nty oli kyseess\u00e4 ja miss\u00e4 se sijaitsee. Mutta ei se olisi mik\u00e4\u00e4n<\/p>\n

Jos edellisess\u00e4 kohdassa vertailtiin N\u00e4sinneulaan, niin nyt verrataan mammutteihin. Methuselah ja monet muut sen lajitoverit olivat jo kyps\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa, kun viimeisetkin mammutit h\u00e4visiv\u00e4t maapallolta noin 4000 vuotta sitten.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 ikivanhoja puita p\u00e4\u00e4see ihailemaan Kalifornian ja Nevadan osavaltioiden rajalla kohoavilla White Mountains -vuorilla ja tarkemmin sanottuna Methuselah Grove -vaellusreitill\u00e4. Mutta oppaista ei l\u00f6ydy ik\u00e4nestorin tarkkaa sijaintia; sit\u00e4 ei haluta paljastaa, ettei puita vahingoitettaisi. Huoli on t\u00e4ysin todellinen, sill\u00e4 vuonna 2012 floridalainen Sara Barnes<\/strong> poltti metamfetamiinia maailman viidenneksi vanhimman puun juurella ja sytytti samalla koko puun palamaan<\/a>.<\/p>\n

Puut tekev\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 monella tavalla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Steven Kamenar | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Jo pelkk\u00e4 puiden katseleminen tekee ihmisist\u00e4 onnellisempia, luovempia ja v\u00e4hemm\u00e4n stressaantuneita<\/a>; se on ihan tutkittu tosiasia. Mutta vaikutuksen takana on ihan oikeasti kemiaa, sill\u00e4 monet puut eritt\u00e4v\u00e4t haihtuvia \u00f6ljyj\u00e4, fytonsideja, joilla on todistettuja terveysvaikutuksia. Fytonsidien hengitt\u00e4minen alentaa verenpainetta, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ahdistuneisuutta ja kohottaa kipukynnyst\u00e4. Luonnon omia mieliala- ja kipul\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 siis!<\/p>\n

Mutta viel\u00e4 uskomattomampaa on se, ett\u00e4 puut ja niiden eritt\u00e4m\u00e4t fytonsidit taistelevat konkreettisesti sy\u00f6p\u00e4\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Fytonsidien on todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n luonnollisten tappajasolujen (NK-solut) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja aktivoivan niit\u00e4. Ja miksi t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 asia? No siksi, ett\u00e4 NK-solut tunnistavat ja tuhoavat sy\u00f6p\u00e4soluja<\/a>. Fytonsidien positiivinen vaikutus NK-soluihin kest\u00e4\u00e4 jopa viikon. Suomessa t\u00e4llaisia haihtuvia \u00f6ljyj\u00e4 eritt\u00e4v\u00e4t runsaasti muun muassa tammi ja m\u00e4nty.<\/p>\n

Puut huolehtivat my\u00f6s toisistaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 puut tekev\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 ihmisille, ovat ne varsin lojaaleja toisilleen<\/a>. Tunnetaan monia puulajeja, jotka varoittavat naapureitaan ilmateitse levi\u00e4vill\u00e4 yhdisteill\u00e4, jos joutuvat esimerkiksi hy\u00f6nteisten hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi. Kun joku eritt\u00e4\u00e4 varoituskemikaaleja, reagoivat l\u00e4hipuut tuottamalla kitker\u00e4n makuisia tanniineja lehtiins\u00e4 suojautuen n\u00e4in tuholaisilta.<\/p>\n

Vuonna 2013 espanjalais-hollantilainen ty\u00f6ryhm\u00e4 julkaisi tutkimuksen, jossa selvisi, ett\u00e4 omenapuut kutsuvat apujoukkoja<\/a> havaitessaan perhosentoukkien mutustelevan lehti\u00e4\u00e4n. Puut eritt\u00e4v\u00e4t haihtuvia orgaanisia yhdisteit\u00e4, jotka houkuttelevat paikalle toukkia sy\u00f6vi\u00e4 lintuja.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kuulostaa kuin suoraan Avatar-elokuvasta rep\u00e4istylt\u00e4, mutta on totisinta totta. Eik\u00e4 yhteisty\u00f6 p\u00e4\u00e4ty ainoastaan puolustautumiseen, vaan puut ”juttelevat” kesken\u00e4\u00e4n ja auttavat toisiaan jakamalla vett\u00e4 ja ravinteita. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu sienijuuren eli mykorritsan avulla. Sienijuuri on kasvin juuren ja sienen muodostama symbioosi<\/a>, jonka avulla kasvi saa paremmin ravinteita ja vett\u00e4, ja sieni puolestaan saa hiilihydraatteja, joita se ei itse pysty tuottamaan.<\/p>\n

Vaikka puiden juuretkin voivat levitt\u00e4yty\u00e4 laajalle alueelle, voivat juurissa el\u00e4v\u00e4t sienet yhdist\u00e4\u00e4 kokonaisen mets\u00e4n yhdeksi valtavaksi kokonaisuudeksi. Sieni toimii kuin puiden internet, jonka v\u00e4lityksell\u00e4 kommunikoidaan ja jaetaan resursseja.<\/p>\n

Vanhemmat ja isommat puut, niin kutsutut ”emopuut”, voivat olla yhteydess\u00e4 satoihin ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n kasvaviin pienempiin puihin<\/a>. Ne l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t kasvaville taimille ravintoaineita, vett\u00e4 ja kaiken hiilen, joka niilt\u00e4 itselt\u00e4 j\u00e4\u00e4 yli. T\u00e4m\u00e4n on todettu nostavan taimien selviytymismahdollisuuksia jopa nelinkertaisesti. Ja t\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu yli lajirajojen. My\u00f6hemmin nuoremmat puut auttavat vastavuoroisesti niit\u00e4 vanhempia.<\/p>\n

Brittil\u00e4isen Kolumbian yliopiston ekologin Suzanne Simardin<\/strong> mukaan vuosikymmenien tai -satojen aikoina koetut vaihtelut ilmastossa ovat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4 vanhempien puiden DNA:han. Kun niill\u00e4 on v\u00e4lineet valmiina muuttuviin olosuhteisiin, voivat ne siirt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ”muistot”<\/a> nuoremmille puille, jotka saavat mahdollisuuden sopeutua verrattain nopeaan, ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.<\/p>\n

Maailman suurin organismi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: J Zapell | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvalloissa, Utahin osavaltiossa el\u00e4\u00e4 massaltaan maailman suurin organismi. Sen nimi on Pando<\/a>, joka on latinaa ja tarkoittaa ”min\u00e4 levi\u00e4n”. Ja kyll\u00e4h\u00e4n se on levinnyt! Tuo organismi on amerikanhaapayhdyskunta ja sen kokonaismassa on noin 6 000 tonnia eli 6 miljoonaa kiloa.<\/p>\n

Pando on levitt\u00e4ytynyt 43 hehtaarin kokoiselle alueelle ja sen uskotaan olevan noin 80 000 vuotta vanha. Yksitt\u00e4iset puut eiv\u00e4t kuitenkaan ved\u00e4 vertoja aiemmin mainituille okak\u00e4pym\u00e4nnyille; siksi se ei ole maailman vanhin puu. Pando sai aikoinaan alkunsa yhdest\u00e4 koiraspuolisesta amerikanhaavasta ja kaikki alueelle sen j\u00e4lkeen nousseet yksil\u00f6t ovat geneettisi\u00e4 kopioita siit\u00e4. Ne ovat siis klooniyhdyskunta, jossa yksil\u00f6t ovat syntyneet suvuttomasti. Tavalliselta mets\u00e4lt\u00e4 vaikuttavan Pandon jokainen puunrunko jakaa yhteisen juuriverkoston, josta taimet ovat nousseet pintaan.<\/p>\n

Valitettavasti noin 47 000 tuhannen puun yhdyskunta ei en\u00e4\u00e4 uusiudu<\/a>: kun vanhat rungot kuolevat pois, ei uusia en\u00e4\u00e4 synny. T\u00e4m\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 tieto tuli ilmi vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa ja syytt\u00e4v\u00e4 sormi osoittaa tuttuun suuntaa eli ihmisen toimintaan. Petoel\u00e4inkannat ovat pienentyneet mets\u00e4styksen ja luontaisen elinymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutumisen vuoksi, mik\u00e4 on nostanut kasvinsy\u00f6j\u00e4nis\u00e4kk\u00e4iden, kuten peurojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Peurat taas sy\u00f6v\u00e4t puiden taimia.<\/p>\n

Ihmisen vaikutus n\u00e4kyy my\u00f6s pitemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Koska kaikki puut ovat toistensa kopioita ja syntyneet ilman suvullista lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, ei populaatiossa ole geneettist\u00e4 vaihtelua, joten niill\u00e4 ei ole mahdollisuuttakaan sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.<\/p>\n

Puiden olemassaolo v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rikollisuutta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Krisztina Papp | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Maaseudulla v\u00e4ite puiden rikollisuutta v\u00e4hent\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta ei ehk\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa, mutta kaupungeissa kyll\u00e4. Tutkimusten mukaan sellaisissa naapurustoissa ja kaupunginosissa, joissa on paljon puita, tapahtuu v\u00e4hemm\u00e4n rikoksia.<\/p>\n

Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 ihmiset viett\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n aikaa ulkona puiden l\u00e4heisyydess\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 niiden varjossa. Sen voisi kuvitella houkuttelevan murtovarkaita tyhjiin taloihin, mutta vaikutus on p\u00e4invastainen. Viheralueille ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ihmisjoukot tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 katujen varsilla on enemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 ja valvovia silmi\u00e4.\u00a0Talon l\u00e4heisyydess\u00e4 kasvavat puut taas antavat suojaa, jolloin rikolliset eiv\u00e4t n\u00e4e ikkunoista sis\u00e4\u00e4n yht\u00e4 helposti ja kohteen tarkkailu hankaloituu.<\/p>\n

V\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 puut v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t rikollisuutta<\/a>, kuulostaa hassulta; voiko sill\u00e4 todella olla vaikutusta? Mutta Yhdysvalloissa Baltimoren alueella tehdyn tutkimuksen mukaan 10 prosentin lis\u00e4ys puustossa laski rikollisuutta \u2013 murtoja, ry\u00f6st\u00f6j\u00e4 ja ammuskeluja \u2013 12 prosenttia. Puut eiv\u00e4t koskaan ole huono asia, mutta t\u00e4ss\u00e4 on yksi oikein p\u00e4tev\u00e4 syy k\u00e4yd\u00e4 istutushommiin!<\/p>\n

Yli puolet puulajeista el\u00e4\u00e4 vain yhdess\u00e4 maassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 2017 Journal of Sustainable Forestry<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistiin j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 vaatinut tutkimus, jossa oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ikin\u00e4 ”samoihin kansiin” laitettuna kaikki maailman puulajit. Tutkijat ker\u00e4siv\u00e4t tietoa lukuisista l\u00e4hteist\u00e4, muun muassa museoista ja kasvitieteellisist\u00e4 puutarhoista, ja lopputulemaksi tuli 60 065 puulajia. Se, paljonko viel\u00e4 on tieteelle tuntemattomia lajeja, on tietysti t\u00e4ysi mysteeri.<\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tutkimuksessa selvitettiin puulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4, kertoo t\u00e4m\u00e4 samainen ”v\u00e4est\u00f6nlaskenta” my\u00f6s sen, miss\u00e4 ja miten nuo yli 60 000 lajia el\u00e4v\u00e4t. Melko yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s oli se, ett\u00e4 noin 58 prosenttia kaikista puista on kotoper\u00e4isi\u00e4<\/a> eli niit\u00e4 esiintyy luontaisesti vain yhdess\u00e4 maassa.<\/p>\n

Eniten endeemisi\u00e4 puulajeja on Brasiliassa, Kolumbiassa ja Indonesiassa, mik\u00e4 k\u00e4y j\u00e4rkeen. Onhan n\u00e4iden valtioiden alueilla lajistoltaan muutenkin monimuotoisia metsi\u00e4. Tuhansista saarista koostuva Indonesia on ihanteellinen paikka lajiutumiselle eli sille, ett\u00e4 toisistaan erill\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4t populaatiot kehittyv\u00e4t hiljalleen erillisiksi eli\u00f6lajeiksi.<\/p>\n

Linnunp\u00f6ntt\u00f6 pysyy aina samalla paikalla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oletko koskaan pys\u00e4htynyt miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 puunrunkoon kiinnitetty linnunp\u00f6ntt\u00f6 pysyy aina samassa kohdassa, vaikka puu itsess\u00e4\u00e4n kyll\u00e4 kasvaisi? Kun puuhun kasvaa oksa, ei se liiku siit\u00e4 ajan mittaan yl\u00f6sp\u00e4in vaan pysyy paikallaan. Samalla lailla, jos pihapuun oksaan ripustaa vaikkapa tuulikellon, se ei liiku siit\u00e4 ”ulosp\u00e4in”, vaikka oksa kasvaakin pituutta.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ovat varmasti tuttuja ilmi\u00f6it\u00e4, mutta miksi niin tapahtuu tai paremminkin ei tapahdu?<\/p>\n

Puut kasvavat pituutta ainoastaan kasvusolukostaan eli meristeemist\u00e4, jota l\u00f6ytyy oksien p\u00e4iss\u00e4 olevista versoista ja haarakohdista. Kun el\u00e4imet kasvavat pituutta kehon joka kohdasta, tulee puihin pituutta ainoastaan k\u00e4rkiosissa.<\/p>\n

Toisaalta alimmat oksat eiv\u00e4t ole ikuisia, sill\u00e4 kun puu kasvaa pituutta latvastaan ja synnytt\u00e4\u00e4 uusia oksia ylemm\u00e4s, karsii se alimmat sit\u00e4 mukaa pois.<\/p>\n

Maailman vaarallisin puu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hans Hillewaert<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla on jo k\u00e4sitelty vanhimmat ja korkeimmat puut, mutta nyt otetaan vuoroon maailman vaarallisin puu<\/a>, tuonenomena (Hippomane mancinella<\/em>). Tuon Karibianmeren ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kasvavan puun nimikin on pahaenteinen!<\/p>\n

Tuonenomenan jokainen osa on myrkyllinen<\/a>, sill\u00e4 polttavaa maitiaisnestett\u00e4 erittyy hedelmien ja lehtien lis\u00e4ksi my\u00f6s runkoon ja kuoreen. Vaikka tuonenomenasta yleens\u00e4 puhutaan myrkyllisen\u00e4, on v\u00e4lit\u00f6n vaikutus paremminkin sy\u00f6vytt\u00e4v\u00e4. Tuonenomenan neste ei sis\u00e4ll\u00e4 sellaisia verenkierron kautta elimist\u00f6ss\u00e4 levi\u00e4vi\u00e4 solu- tai hermomyrkkyj\u00e4 kuin monella muulla myrkyllisell\u00e4 eli\u00f6ll\u00e4 on. Se ei toki vie mit\u00e4\u00e4n pois puun vaarallisuudesta \u2013 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4h\u00e4n maitiaisneste my\u00f6s karsinogeenisia eli sy\u00f6p\u00e4\u00e4 aiheuttavia aineita.<\/p>\n

Vaikka tuonenomenan hedelm\u00e4t ovat maultaan makeita, ei sellaista kannata haukata. Yksikin puraisu voi tehd\u00e4 suuhun \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kivuliaita rakkuloita, tuhota ruoansulatuselimist\u00f6\u00e4 ja pahimmillaan johtaa kuolemaan. Iholle joutuessaan vaalea maitiaisneste aiheuttaa palovammaa muistuttavia rakkuloita eik\u00e4 laimennus juuri auta. Sateella tuonenomenan alle ei kannata menn\u00e4 suojaan<\/a>, sill\u00e4 myrkky valuu sadeveden mukana maahan tai sadetta pit\u00e4v\u00e4n ihmisen p\u00e4\u00e4lle. El\u00e4inten tiedet\u00e4\u00e4n kuolleen sen j\u00e4lkeen, kun ne ovat sy\u00f6neet puun juurella kasvavaa ruohoa.<\/p>\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki. Polttopuuksikaan tuonenomena ei ole turvallinen vaihtoehto, sill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puun pilkkomisen tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttavan hengitysoireita ja poltettaessa nouseva savu saa aikaan silm\u00e4vammoja. Eik\u00e4 kyse ole pienest\u00e4 kirvelyst\u00e4, vaan savun tiedet\u00e4\u00e4n johtaneen v\u00e4liaikaiseen sokeutumiseen, mutta harvoin pysyv\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00f6nmenetykseen.<\/p>\n

Tuonenomenan vaarallisuudesta kertoo paljon my\u00f6s se, ett\u00e4 sen eritt\u00e4m\u00e4\u00e4 nestett\u00e4 on perinteisesti k\u00e4ytetty nuolenp\u00e4\u00e4myrkkyn\u00e4.<\/p>\n

Koputatko puuta, kun toivot hyv\u00e4n onnen jatkuvan?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sanonta ja tapa on per\u00e4isin ikivanhasta uskomuksesta, joka on ollut hyvin samankaltainen monessa maailman kolkassa. Sen mukaan hyv\u00e4ntahtoiset ja avuliaat henget asuivat puissa ja niit\u00e4 sai kutsuttua apuihin puuta koputtamalla. Koputus on mahdollisesti ollut my\u00f6s osoitus kiitollisuudesta, kun jotain hyv\u00e4\u00e4 on tapahtunut. Toisen teorian mukaan koputuksella on h\u00e4iritty pahojen henkien puuhasteluja tai est\u00e4\u00e4 jonkun pahan asian tapahtumisen.<\/p>\n

On vaikea sanoa, miss\u00e4 tapa on alunperin syntynyt, koska se on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n universaali. Puuta koputetaan tai kosketaan useissa kulttuureissa ja monessa paikassa traditio on kehittynyt omaan muotoonsa.<\/p>\n

Muista n\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4t henget seuraavan kerran, kun sanot ett\u00e4 ”pit\u00e4\u00e4 koputtaa puuta<\/a>”, jos joku asia on sujunut hyvin ja haluat sen pysyv\u00e4n samalla tavalla!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n