{"id":28064,"date":"2025-01-06T21:45:48","date_gmt":"2025-01-06T19:45:48","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=28064"},"modified":"2026-06-20T14:45:52","modified_gmt":"2026-06-20T12:45:52","slug":"10-faktaa-valehtelusta-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/10-faktaa-valehtelusta-osa-2\/","title":{"rendered":"Miehet ja naiset valehtelevat yht\u00e4 paljon, mutta eri syist\u00e4: 10 totuutta valehtelusta"},"content":{"rendered":"

Kaikki ihmiset valehtelevat ja viel\u00e4 suhteellisen paljon; siksi se onkin hyvin kiehtova aihe. Listafriikki<\/a> tarjoilee nyt kymmenen mielenkiintoista totuutta valehtelusta.<\/p>\n

Valehtelun uskotaan nykyisen tutkimustiedon mukaan alkaneen hyvin pian puhekyvyn kehittymisen j\u00e4lkeen. Puhekyky taas on asiantuntijasta riippuen kehittynyt 50 000 – 2 miljoonaa vuotta sitten, joten haarukka on suhteellisen laaja. Valehtelun uskotaan kehittyneen, koska se on ollut v\u00e4kivaltaista yhteenottoa helpompi tapa saada haluamansa. V\u00e4h\u00e4n kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4: pyramidihuijaus on k\u00e4tev\u00e4mpi tapa varastaa rahaa kuin pankin ry\u00f6st\u00e4minen.<\/p>\n

<\/figure>\n

Me kaikki valehtelemme. Tutkimusten mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja valehteleminen opitaan noin kaksivuotiaana. Useimmat valheista ovat pieni\u00e4 lipsautuksia eik\u00e4 niist\u00e4 aiheudu mit\u00e4\u00e4n pahaa, mutta valehtelulla voi olla my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 seuraamuksia.<\/p>\n

Listalla tutustumme muun muassa valheenpaljastimiin ja totuusseerumiin sek\u00e4 yrit\u00e4mme saada selville, miten valehtelijan voi tunnistaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi kiinnostavaa faktaa valehtelusta voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

10 huippukiinnostavaa totuutta valehtelusta \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle henkil\u00f6lle on vaikein valehdella<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen mittava tutkimus puoleensavet\u00e4vyyden vaikutuksesta valehteluun julkaistiin vuonna 1985, mutta tulokset p\u00e4tev\u00e4t edelleen. Virginian yliopiston psykologian laitoksella apulaisprofessorina toimineen Bella DePaulon<\/strong> johtamassa tutkimuksessa ei paneuduttu vakavien rikosten, kuten murhien, yhteydess\u00e4 tapahtuvaan valehteluun vaan harmittomampiin valkoisiin valheisiin.<\/p>\n

Tutkimukseen osallistujia pyydettiin teeskentelem\u00e4\u00e4n olevansa keskustelukumppanin kanssa samaa mielt\u00e4 asioista, jotka eiv\u00e4t oikeasti k\u00e4yneet yksiin heid\u00e4n mielipiteidens\u00e4 kanssa.<\/p>\n

Toisessa koeasettelussa osallistujia pyydettiin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n olevansa eri mielt\u00e4 asioista, joista he itse asiassa olivat keskustelukumppanin kanssa yht\u00e4 mielt\u00e4. N\u00e4it\u00e4 huijauksia kutsuttiin mielistelev\u00e4ksi ja ei-mielistelev\u00e4ksi valehteluksi.<\/p>\n

Tutkimusryhm\u00e4 sai kasaan mielenkiintoisia tuloksia. Mielistelev\u00e4t valheet oli keskim\u00e4\u00e4rin helpompi havaita, mik\u00e4 k\u00e4y yksiin sen kanssa, ett\u00e4 todellisia negatiivisia tunteita on hankala peitell\u00e4. Vastakkaisen sukupuolen edustajalle (tuolloin mentiin viel\u00e4 vanhanaikaisella olettamuksella, ett\u00e4 tyt\u00f6t tykk\u00e4\u00e4 vain pojista ja pojat tykk\u00e4\u00e4 vain tyt\u00f6ist\u00e4) vakuuttavasti valehtelu oli hatarampaa. Lis\u00e4ksi selvisi, ett\u00e4 valheesta j\u00e4i helpommin kiinni, kun sellaisen esitti omasta mielest\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle henkil\u00f6lle<\/a>.<\/p>\n

Kiinnostavaa on my\u00f6s se, mill\u00e4 tavalla valheen vastaanottaja huomasi valehtelun. Mielistelev\u00e4t valheet paljastuivat visuaalisten vihjeiden, muun muassa kasvojen ilmeiden, kautta. Mutta mit\u00e4 puoleensavet\u00e4v\u00e4mpi keskustelukumppani oli kyseess\u00e4, sit\u00e4 useammin valehtelijan paljasti \u00e4\u00e4nens\u00e4vy.<\/p>\n

Pakko mainita viel\u00e4 loppuun, ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ytt\u00e4 totta puhuvassa kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 ihmiset vaikuttivat v\u00e4hemm\u00e4n vilpitt\u00f6milt\u00e4 silloin, kun keskustelua k\u00e4ytiin puoleensavet\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6n kanssa. Ihastuminen siis vet\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin pasmat sekaisin – mink\u00e4 toteamiseen ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tarvita tieteellisi\u00e4 tutkimuksia.<\/p>\n

Miehet ja naiset valehtelevat yht\u00e4 paljon, mutta eri syist\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Massachusettsin yliopiston psykologian ja neurotieteen laitoksen professori Robert Feldman<\/strong> on tutkinut uransa aikana paljon valehtelemista ja h\u00e4nen tutkimuksensa ovat paljastaneet monia melko h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 asioita ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 kanssak\u00e4ymisest\u00e4.<\/p>\n

Feldmanin tutkimusten perusteella noin 60 prosenttia ihmisist\u00e4 valehtelee tavallisen 10 minuuttia kest\u00e4v\u00e4n keskustelun aikana esimerkiksi ty\u00f6paikalla<\/a>. Keskim\u00e4\u00e4rin tuossa ajassa ilmoille p\u00e4\u00e4see kahdesta kolmeen valetta. Kokeessa seuratut henkil\u00f6t eiv\u00e4t uskoneet tuloksia todeksi ja tajusivat omat valheensa vasta katsoessaan nauhoitettuja keskusteluja j\u00e4lkeenp\u00e4in.<\/p>\n

Ihmiset valehtelevat arkip\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 keskusteluissa vaikuttaakseen miellytt\u00e4v\u00e4mmilt\u00e4 ja osaavammilta. Voisi kuvitella, ett\u00e4 n\u00e4in tapahtuu l\u00e4hinn\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja hyv\u00e4np\u00e4iv\u00e4ntuttujen kanssa, mutta t\u00e4ysin sama p\u00e4tee kommunikointiin perheen ja yst\u00e4vien keskuudessa.<\/p>\n

Sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset valehtelevat Feldmanin tutkimusten mukaan yht\u00e4 paljon (eli paljon), mutta syyss\u00e4 on eroa: ”Naiset valehtelevat todenn\u00e4k\u00f6isemmin saadakseen keskustelukumppanin tuntemaan olonsa hyv\u00e4ksi, ja miehet taas kertovat valheita antaakseen itsest\u00e4\u00e4n paremman kuvan<\/em>”.<\/p>\n

Valehtelijat huijaavat my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

My\u00f6s itselleen voi valehdella, ja viel\u00e4 uskottavasti. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tulee joskus vastaan tilanteita, joissa itselleen voi ja pit\u00e4\u00e4 uskotella, ett\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4 \u2013 vaikka oikeasti olisikin h\u00e4t\u00e4. P\u00e4\u00e4nsis\u00e4inen vakuuttelu rauhoittaa.<\/p>\n

Mutta nyt puhutaan kuitenkin suoranaisesta itselleen valehtelusta.<\/p>\n

Harvard Business School -kauppakorkeakoulussa tehtiin vuonna 2011 tutkimus, jossa opiskelijoiden annettiin luntata matematiikan kokeessa. Koepaperin alareunassa oli oikeat vastaukset. Kokeet tarkistettiin ja v\u00e4hemm\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en aika moni sai todella hyv\u00e4n arvosanan. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa samojen opiskelijoiden tuli arvioida itse etuk\u00e4teen, miten he tulisivat suoriutumaan toisessa tentiss\u00e4, jossa vastauksia ei olisi tarjolla.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 kokeessa luntanneet arvioivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n omat matemaattiset kykyns\u00e4 reippaasti yl\u00e4kanttiin. He siis tekiv\u00e4t p\u00e4\u00e4telm\u00e4t omista taidoistaan perustuen edelliseen erinomaiseen tenttitulokseen, vaikka tiesiv\u00e4t sen olleen huijauksen ansiota.<\/p>\n

Ihmismieli on NIIN kiehtova!<\/p>\n

Totuusseerumi ei est\u00e4 valehtelemista<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Natriumtiopentaali on varsin monik\u00e4ytt\u00f6inen aine erilaisina m\u00e4\u00e4rin\u00e4 annosteltuna. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nukutusaineena sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 el\u00e4mille, sill\u00e4 saadaan keskeytetty\u00e4 epileptinen kohtaus, sill\u00e4 hoidetaan fobioita ja kyet\u00e4\u00e4n palauttamaan torjuttuja muistoja traumaattisista kokemuksista. Yhdysvalloissa natriumtiopentaali on osa teloituksissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kecocktailia, ja Belgiassa ja Alankomaissa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eutanasiassa.<\/p>\n

Natriumtiopentaali on my\u00f6s totuusseerumi<\/a>.<\/p>\n

Elokuvissa kuulusteltavaan ruiskutetaan totuusseerumia, joka kirvoittaa kielenkannat. Tosiel\u00e4m\u00e4 harvoin on elokuvien kaltaista, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa my\u00f6s totuusseerumin kohdalla. Toki natriumtiopentaalia ja muita samalla tavalla vaikuttavia aineita on k\u00e4ytetty poliisitutkimuksissa ja muun muassa CIA:n MK-ULTRA-ohjelmassa (varmasti my\u00f6s monen muunkin maan tiedustelu- ja turvallisuuspalveluissa). Totuusseerumissa on vain yksi perustavaa laatua oleva vika: se ei pakota ihmist\u00e4 kertomaan totuutta.<\/p>\n

Pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin annosteltuna totuusseerumi vaikuttaa aivoihin siten, ett\u00e4 ajatuksista ja niiden ilmaisemisesta puuttuu kokonaan suodatin. Natriumtiopentaali saa kyll\u00e4 puhumaan, mutta ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 est\u00e4 valehtelua. Puhetulvassa on sekaisin totuutta ja fantasiaa, valemuistoja ja faktoja, joten sen avulla ei ket\u00e4\u00e4n saada ainakaan l\u00e4nsimaissa tuomittua.<\/p>\n

Keskivertoihminen tunnistaa vain noin puolet h\u00e4nelle kerrotuista valheista<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Monet kuvittelevat olevansa todella hyvi\u00e4 tunnistamaan valehtelun, mutta todellisuudessa keskivertoihminen huomaa vain noin 50 prosenttia h\u00e4nelle kerrotuista valheista. Voimme kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota puhujan kehonkieleen ja p\u00e4\u00e4tell\u00e4 katsekontaktin v\u00e4lttelyst\u00e4 tai hermostuneisuudesta, ett\u00e4 nyt tuo henkil\u00f6 suoltaa pelkk\u00e4\u00e4 palturia.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 merkit, jotka meid\u00e4t on opetettu yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n valehteluun, eiv\u00e4t pid\u00e4 ollenkaan paikkaansa: t\u00e4ytt\u00e4 totta puhuva voi olla silminn\u00e4hden j\u00e4nnittynyt ja toisaalta valehtelija voi olla hyvin vakuuttava ja rauhallinen.<\/p>\n

Kuinka monesti olet lukenut erin\u00e4isist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4, ett\u00e4 yl\u00e4oikealle katsova ihminen valehtelee? T\u00e4m\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s asiantuntijoiden teoria, joka perustui uskomukselle, ett\u00e4 oikeak\u00e4tinen ihminen katsoo oikealle kuvitellessaan asioita ja vasenk\u00e4tisill\u00e4 p\u00e4invastoin. L\u00e4hes yht\u00e4 monessa ”n\u00e4in tunnistat valehtelijan” -artikkelissa on v\u00e4itetty vasemmalle vilkuilun olevan varma merkki valehtelusta.<\/p>\n

Kumpikaan ”tieto” ei pid\u00e4 paikkaansa<\/a>; niit\u00e4 ei ole voitu tieteellisesti todistaa.<\/p>\n

Silmiin kuitenkin kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, sill\u00e4 olivat ne sitten sielun peili tai eiv\u00e4t, niin niist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t parhaat vihjeet valehtelijan k\u00e4r\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n

Tahdosta riippumaton pupillirefleksi voi kertoa jotain: tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 valehdellessa pupilleilla on tapana laajentua, mutta ei kuitenkaan aina. Pupillit voivat laajentua my\u00f6s huumausaineista johtuen tai v\u00e4syneen\u00e4 tai esimerkiksi silloin, kun katsoo henkil\u00f6\u00e4, jota kohtaan tuntee seksuaalista vetovoimaa. Joten siit\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 arpomaan!<\/p>\n

Mutta kuten sanottua: avain valehtelun huomaamiseen piilee silmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tullut esille, kun joitakin vuosia sitten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa k\u00e4ytiin kiivasta keskustelua siit\u00e4, voivatko musliminaiset k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todistajanaitiossa niqab-huivia, joka peitt\u00e4\u00e4 kasvot silmi\u00e4 lukuun ottamatta.<\/p>\n

Tutkimuksissa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 valhe on itse asiassa helpompi huomata silloin, kun muut ilmeet eiv\u00e4t vaikuta arviointiin. Jotain paljastavaa silmiss\u00e4 siis on.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n