{"id":28588,"date":"2024-01-01T21:45:41","date_gmt":"2024-01-01T19:45:41","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=28588"},"modified":"2024-01-14T22:01:22","modified_gmt":"2024-01-14T20:01:22","slug":"ihmisten-epaitsekkyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/ihmisten-epaitsekkyys\/","title":{"rendered":"Kun oma napa ei ole t\u00e4rkein: 10 ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 listalla Listafriikki<\/a> haluaa nostaa esille ihmisi\u00e4, jotka ovat historian saatossa ja my\u00f6s aivan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 todistaneet olevansa poikkeus siihen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 kaikki tuijottelisivat vain omaa napaansa.<\/p>\n

Ep\u00e4itsekkyys. Urheus. Muiden hyvinvoinnin asettaminen oman hyvinvoinnin edelle.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet tuntuvat valitettavasti olevan nykyaikana katoava luonnonvara. Kun jotain pahaa tapahtuu, ihmisill\u00e4 tuntuu olevan ik\u00e4v\u00e4n tapahtuman est\u00e4misen sijaan tapana ottaa puhelin kouraan ja kuvata tilanne.<\/p>\n

Ja mit\u00e4 tulee sitten patentteihin, ep\u00e4itsekkyys loistaa poissaolollaan. Patenteilla<\/a> pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n rahaa, my\u00f6s niiss\u00e4 tilanteissa, joissa peliss\u00e4 on ihmisten terveys, hyvinvointi ja el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n listan sankarit ovat omilla toimillaan \u2013 tavalla tai toisella \u2013 pelastaneet yhteens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satoja miljoonia ihmishenki\u00e4. Meist\u00e4 jokaisen tulisi kiitt\u00e4\u00e4 heit\u00e4, joskin historiankirjoja lukuun ottamatta heist\u00e4 monenkaan nimet eiv\u00e4t ole koskaan tulleet vastaan \u2013 ainakaan ennen t\u00e4t\u00e4 listaa.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset sankaritarinat tulevat ulos huomenna.<\/p>\n

Eyamin kyl\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Smb1001<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla monessa kohdassa uhrauksia ovat tehneet yksitt\u00e4iset henkil\u00f6t tai pieni joukko ihmisi\u00e4. Mutta Yersinia pestis<\/em> -bakteerin aiheuttaman ruton riehuessa Englannissa vuonna 1665, tekiv\u00e4t Eyamin kyl\u00e4n asukkaat kovan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen suojellakseen muita<\/a>.<\/p>\n

Vuosisatojen ajan mustaksi surmaksikin nimitetty rutto oli piinannut Eurooppaa, ja vuosien 1665-1666 aikana Lontoossa koettiin viimeinen epidemia, joka tappoi yli 100 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Aivan toisella puolella maata, Derbyshiressa, sijainnut muutaman sadan asukkaan Eyam oli turvassa p\u00e4\u00e4kaupungin vitsaukselta, mutta kaikki muuttui, kun paikallinen r\u00e4\u00e4t\u00e4li sai syyskuussa 1665 kangasl\u00e4hetyksen. Kangas oli saapuessaan hieman kostea, joten r\u00e4\u00e4t\u00e4lin avustaja George Viccas<\/strong> levitti sen tulipes\u00e4n l\u00e4helle kuivumaan. Kankaan kosteudessa bakteeria kantaneet kirput l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle, ja Viccasista tuli ensimm\u00e4inen ruton uhri Eyamissa.<\/p>\n

Syksyn aikana 42 kyl\u00e4l\u00e4ist\u00e4 menehtyi, ja uudenvuoden koittaessa moni pelk\u00e4si (ja hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4) niin paljon oman ja perheens\u00e4 hengen puolesta, ett\u00e4 oli valmis j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa ja maatilansa taakseen ja pakenemaan naapurikyliin. Kyl\u00e4n tuore kirkkoherra William Mompesson<\/strong> sai asukkaat kuitenkin vakuuttuneiksi, ett\u00e4 kaikkien olisi syyt\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 karanteeniin epidemian levi\u00e4misen est\u00e4miseksi. Yll\u00e4olevassa kuvassa on yksi lukuisista rajakivist\u00e4, joita pidemm\u00e4lle kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t saaneet liikkua.<\/p>\n

Rutto runteli pient\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 karulla tavalla: pahimmillaan elokuussa 1666 uhriluku oli 6 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n perhe s\u00e4\u00e4stynyt tragedialta. Kuolleita jouduttiin hautaamaan omille pelloille, sill\u00e4 kyl\u00e4n hautausmaa t\u00e4yttyi nopeasti.<\/p>\n

Karanteeni toimi, sill\u00e4 rutto oli tukahdutettu hieman reilu vuosi epidemian alkamisen j\u00e4lkeen. Se j\u00e4tti kuitenkin syv\u00e4t arvet pieneen Eyamiin, sill\u00e4 tauti tappoi kyl\u00e4n asukkaista suurimman osan, 260 henkil\u00f6\u00e4, mutta ihmisten k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n uhraus ja ep\u00e4itsekkyys pelasti monet l\u00e4hiseudun yhteis\u00f6t samalta kohtalolta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Pandemian uhka iskee \u2013 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen<\/strong><\/a><\/p>\n

Siemenpankin suojelijat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sergey Galchenkov<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Leningradin (nykyinen Pietari) l\u00e4hes 900 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4neess\u00e4 piirityksess\u00e4 kaupungin 2 miljoonasta asukkaasta kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tauteihin arvioiden mukaan 600 000 – 800 000. Saksalaiset saartoivat kaupungin syyskuussa 1941, jolloin maayhteydet muualle Neuvostoliittoon katkaistiin. Ruokavarannot olivat jo valmiiksi niukat, eik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ollut tiedossa.<\/p>\n

Leningradissa sijaitsee kasvi- ja viljelytutkimukseen erikoistunut Vavilov-instituutti, jonka siemenpankkiin oli l\u00e4hes kahden vuosikymmenen ajan ker\u00e4tty hy\u00f6tykasvien siemeni\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa: 187 000 eri lajia tai lajiketta, joista 40 000 oli ruokakasveja.<\/p>\n

S\u00e4il\u00f6ss\u00e4 pidettiin pusseittain riisi\u00e4, vehn\u00e4\u00e4, herneit\u00e4, kauraa ja perunoita, joilla aika moni tutkija olisi varmasti ruokkinut itsens\u00e4 ja l\u00e4heisens\u00e4. Niin ei kuitenkaan ollut instituutin biologien tapauksessa. He olivat vannoneet suojelevan kallisarvoista varastoa tulevia sukupolvia varten ja olivat valmiita uhraamaan itsens\u00e4 asian puolesta.<\/p>\n

Miten paljon itsehillint\u00e4\u00e4 ja omistautumista vaatiikaan, ett\u00e4 kuolee n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ruokaa t\u00e4ynn\u00e4 olevien huoneiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4? Niin kuitenkin k\u00e4vi maap\u00e4hkin\u00e4tutkija Aleksander Stchukinille<\/strong>, joka menehtyi ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen, sek\u00e4 kasvibiologi Dmitry Ivanoville<\/strong>, joka n\u00e4\u00e4ntyi kuoliaaksi ollessaan p\u00e4\u00e4vastuussa instituutin lukuisista riisilajikkeista. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen seitsem\u00e4n muuta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 koki saman kohtalon.<\/p>\n

Tutkijoiden ultimaattinen uhraus ei ollut turha, sill\u00e4 piirityksest\u00e4 ja sodasta selvinneen siemenpankin sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 on v\u00e4lillisesti ruokittu miljoonia ihmisi\u00e4<\/a>. T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maanviljelij\u00e4t ymp\u00e4ri maailman kasvattavat satonsa instituutin kehitt\u00e4mist\u00e4 lajikkeista.<\/p>\n

Instituutin perustaja Nikolai Vavilov<\/strong> oli ker\u00e4nnyt kasveja maailman eri kolkista ja sittemmin n\u00e4it\u00e4 varastoja on k\u00e4ytetty lukuisissa laboratorioissa, kun tutkijat ovat kehitt\u00e4neet kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 lajikkeita siet\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloja ja tuholaisia.<\/p>\n

Fukushiman ik\u00e4ihmiset<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dan Meyers | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Tokiossa, Japanissa, koettiin vuoden 2011 maaliskuussa kauhunhetki\u00e4, kun maanj\u00e4ristys aiheutti tsunamin, joka puolestaan johti Fukushiman ydinvoimalan kolmen toiminnassa olleen reaktorin automaattiseen pys\u00e4htymiseen. Reaktorien pys\u00e4htyminen oli se, mit\u00e4 pitikin tapahtua, mutta sen sijaan s\u00e4hk\u00f6jen katkeaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Kun voimalassa ei ollut virtaa, johti se n\u00e4iden reaktorien ylikuumenemiseen, osittaiseen sulamiseen ja sit\u00e4 kautta radioaktiiviseen s\u00e4teilyyn.<\/p>\n

Toukokuussa tilanne meni niin pahaksi ylikuumenemisen j\u00e4lkiseurausten johdossa, ett\u00e4 Japanin valtio joutui erist\u00e4m\u00e4\u00e4n Fukushiman ydinvoimalan ymp\u00e4rilt\u00e4 30 kilometrin mittaisen alueen lentoliikenteelt\u00e4 ja maan pinnalla tuo eristetty alue oli kooltaan 20 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Kun el\u00e4kkeell\u00e4 oleva insin\u00f6\u00f6ri Yasuteru Yamada<\/strong>\u00a0seurasi Fukushiman tapahtumia televisiosta, p\u00e4\u00e4tti h\u00e4n olla ratkaisu ongelmaan, mit\u00e4 tuli Fukushiman ydinvoimalan stabilointiin. H\u00e4n otti yhteytt\u00e4 vanhoihin kollegoihinsa ja sit\u00e4 kautta muodostui yli 200 el\u00e4kel\u00e4isen ryhmittym\u00e4, joka kulkee nimell\u00e4 ”Skilled Veteran Corps” eli vapaasti suomennettuna ”Taitavat veteraanijoukot”.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 el\u00e4kel\u00e4iset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ottaa nuorten kollegoidensa paikan ja siten riskin s\u00e4teilylle altistumisesta. Yamadan mukaan<\/a> kyse ei ollut urheudesta, vaan logiikasta: ”Olen 72-vuotias ja keskiarvojen mukaan minulla on noin 13-15 vuotta elinaikaa j\u00e4ljell\u00e4. Vaikka altistuisinkin s\u00e4teilylle, veisi sy\u00f6v\u00e4n kehittyminen kenties noin 20-30 vuotta, joten siksi meill\u00e4 vanhemmilla on pienempi riski sairastua sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.”<\/em><\/p>\n

Yamada voi tietenkin pukea sanansa juuri siten kuin h\u00e4n asian kokee, mutta tosiasia on se, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 urheudesta: esimerkiksi s\u00e4teilyn seurauksena syntyv\u00e4 leukemia voi kehitty\u00e4 huomattavasti nopeammin.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Maailman suurimmat aallot \u2013 viiden Vapaudenpatsaan korkuinen tsunami ja muut hirmuaallot<\/strong><\/a><\/p>\n

T\u0161ernobylin ”itsemurhakolmikko”<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Huhtikuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa tapahtui er\u00e4s historian pahimmista katastrofeista, kun yksi T\u0161ernobylin ydinvoimalan nelj\u00e4st\u00e4 ydinreaktorista r\u00e4j\u00e4hti.<\/p>\n

Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4teily\u00e4 levittyi laajoille alueille It\u00e4-Euroopassa, ja vaikutukset n\u00e4kyiv\u00e4t Suomessakin. Eri asiantuntijoiden mukaan s\u00e4teilyn v\u00e4litt\u00f6miin vaikutuksiin ja my\u00f6hemmin puhjenneisiin sairauksiin on yli kolmenkymmenen vuoden aikana kuollut useita kymmeni\u00e4 tuhansia, jossain arvioissa jopa 200 000, ihmist\u00e4. Ydinvoimala-alueen ymp\u00e4rill\u00e4<\/a> on edelleen 30 kilometrin laajuinen suojavy\u00f6hyke, joka tulee olemaan asumiskelvoton seuraavat 20 000 vuotta.<\/p>\n

Tuho olisi voinut olla viel\u00e4 paljon pahempi ja uhriluku suurempi, elleiv\u00e4t voimalan ty\u00f6ntekij\u00e4t Valeri Bespalov<\/strong>, Oleksiy Ananenko<\/strong> ja Boris Baranov<\/strong> olisi suostuneet teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, jota monet nimittiv\u00e4t varmaksi itsemurhaksi<\/a>.<\/p>\n

Muutama p\u00e4iv\u00e4 onnettomuuden j\u00e4lkeen tutkijat huomasivat, ett\u00e4 sulaa ydinmateriaalia oli valumassa reaktorin lattian l\u00e4pi kohti alla olevaa j\u00e4\u00e4hdytysallasta. Jos radioaktiivinen metalli p\u00e4\u00e4sisi kosketuksiin veden kanssa, r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4isi se kolme muuta reaktoria ja pyyhkisi menness\u00e4\u00e4n puolet Euroopasta.<\/p>\n

Vesi oli tyhjennett\u00e4v\u00e4 avaamalla kellarissa sijaitsevat venttiilit k\u00e4sin. Suojapuvuissa ja yksinkertaiset hengityssuojat kasvoillaan itsemurhakolmikoksi nimetty ryhm\u00e4 sitten laskeutui polviin asti ulottuvaan radioaktiiviseen veteen uhmaten s\u00e4teily\u00e4 ja r\u00e4j\u00e4hdysvaaraa.<\/p>\n

Bespalov, Ananenko ja Baranov onnistuivat ja pelastivat miljoonien ihmisten hengen. My\u00f6s miehet itse selvisiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isyyksien vastaisesti teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n vahingoittumattomina.<\/p>\n

Jonas Salk<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Angelo Esslinger | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Amerikkalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja tutkija Jonas Salk<\/strong> erikoistui jo opiskeluaikoinaan virologiaan, ja tutki erilaisia viruksia monessa yliopistossa ennen kuin h\u00e4n vuonna 1947 sai professuurin ja oman laboratorion Pittsburghin yliopistossa. Hyvin nopeasti tutkimuskohteeksi valikoituivat erilaiset poliovirukset, mik\u00e4 johti aikanaan poliorokotteen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Tuohon aikaan useimmat tutkijat olettivat, ett\u00e4 rokotteita voitiin tehd\u00e4 vain el\u00e4vill\u00e4 viruksilla. Salk kuitenkin kasvatti viruksia laboratoriossaan ja teki ne toimintakyvytt\u00f6miksi formaldehydill\u00e4. ”Tapetuilla” viruksilla tehty rokote osoittautui tehokkaaksi ja turvallisemmaksi vaihtoehdoksi, koska viruksen j\u00e4\u00e4nteet huijaavat kehon immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tuottamaan vasta-aineita, mutta riski\u00e4 tartunnalle ei ole.<\/p>\n

Testattuaan rokotetta tuhansilla apinoilla, p\u00e4\u00e4tyi Salk aloittamaan ihmiskokeet vuonna 1952. Ensimm\u00e4isin\u00e4 koehenkil\u00f6in\u00e4 toimivat h\u00e4n itse perheineen sek\u00e4 muutama paikallinen lasten hoitolaitos. Maaliskuussa 1953 Salk julisti kansallisessa radiol\u00e4hetyksess\u00e4, ett\u00e4 toimiva rokote poliota vastaan<\/a> oli l\u00f6ytynyt.<\/p>\n

Vuonna 1955 Salkilta kysyttiin haastattelussa, ett\u00e4 kuka omistaa rokotteen patentin. Tutkija vastasi: ”Sanoisin, ett\u00e4 ihmiset<\/em>”. Tutkimuksen pitk\u00e4lti lahjoituksilla rahoittaneen March of Dimes -j\u00e4rjest\u00f6n lakimiehet olivat selvitelleet rokotteen patentoimista, mutta Salkin vastahakoisuuden vuoksi asia j\u00e4tettiin sikseen.<\/p>\n

Forbes<\/em>-talouslehden tekemien laskelmien<\/a> mukaan Salk olisi saanut keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n kasvatettua 7 miljardin dollarin omaisuuden, mutta ahneus ei kuulunut h\u00e4nen ominaisuuksiinsa. H\u00e4n halusi rokotteen kaikkien saataville, eik\u00e4 vain niille, joilla siihen oli varaa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n