{"id":28596,"date":"2024-01-02T21:41:31","date_gmt":"2024-01-02T19:41:31","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=28596"},"modified":"2024-01-08T23:10:09","modified_gmt":"2024-01-08T21:10:09","slug":"epaitsekkyys-pelasti-ihmishenkia-osa2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/epaitsekkyys-pelasti-ihmishenkia-osa2\/","title":{"rendered":"Turvavy\u00f6n patentin yksityiskohdat paljastettiin kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: 10 ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4"},"content":{"rendered":"

Joulun yhteis\u00f6llisyyden ja l\u00e4mm\u00f6n hengess\u00e4 esittelemme henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n ja uhrauksillaan pelastaneet ihmishenki\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tarinat muistuttavat, ett\u00e4 oma napa ei ole koko maailman keskus.<\/p>\n

Ep\u00e4itsekkyys. Urheus. Muiden hyvinvoinnin asettaminen oman hyvinvoinnin edelle.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet tuntuvat valitettavasti olevan nykyaikana katoava luonnonvara. Kun jotain pahaa tapahtuu, ihmisill\u00e4 tuntuu olevan ik\u00e4v\u00e4n tapahtuman est\u00e4misen sijaan tapana ottaa puhelin kouraan ja kuvata tilanne.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n listan sankarit ovat omilla toimillaan \u2013 tavalla tai toisella \u2013 pelastaneet yhteens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satoja miljoonia ihmishenki\u00e4. Meist\u00e4 jokaisen tulisi kiitt\u00e4\u00e4 heit\u00e4, joskin historiankirjoja lukuun ottamatta heist\u00e4 monenkaan nimet eiv\u00e4t ole koskaan tulleet vastaan \u2013 ainakaan ennen t\u00e4t\u00e4 listaa.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi sankaritarinaa voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Kun oma napa ei ole t\u00e4rkein: 10 ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Nils Bohlin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Chris Martin | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Parhaassa tapauksessa keksint\u00f6 voi pelastaa ihmishenki\u00e4. Ruotsalainen koneinsin\u00f6\u00f6ri Nils Bohlin<\/strong> kuuluu sellaisten ihmisten joukkoon, jotka ovat keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n ja ep\u00e4itsekkyydell\u00e4\u00e4n \u2013 kiitos my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6nantajansa Volvon \u2013 pelastanut ties miten monta henke\u00e4: h\u00e4n saattaa hyvinkin olla yksi maailman eniten ihmishenki\u00e4 pelastaneista henkil\u00f6ist\u00e4, n\u00e4in ainakin uskotaan Volvolla ja t\u00e4ysin perustellusti.<\/p>\n

Volvo<\/a> palkkasi vuonna 1958 Bohlinin insin\u00f6\u00f6rikseen. H\u00e4n oli vuotta aiemmin kehitt\u00e4nyt Saabin valmistamiin sotalentokoneisiin heittoistuimet ja vuotta my\u00f6hemmin Volvolla p\u00e4\u00e4stiin nauttimaan h\u00e4nen nerokkuudestaan, kun h\u00e4n keksi kolmipisteturvavy\u00f6n.<\/p>\n

Olemassa oli jo kaksipisteturvavy\u00f6, joka meni lantion kohdalta puolelta toiselle ja itse asiassa aiheutti etenkin kovassa vauhdissa tapahtuneisiin kolareihin joutuneille eritt\u00e4in herk\u00e4sti lukuisia sis\u00e4isi\u00e4 vammoja; siit\u00e4 siis puuttui ristiin menev\u00e4 toinen vy\u00f6.<\/p>\n

Tuolloin Volvon toimitusjohtajana toimineen Gunnar Engelaun<\/strong> sukulainen oli menehtynyt liikenneonnettomuudessa, mik\u00e4 oli yksi motivoiva tekij\u00e4 Bohlinin palkkauksen takana, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tiedettiin voivan parantaa autojen turvallisuutta \u2013 olihan h\u00e4n kehitt\u00e4nyt my\u00f6s niin sanotun nelipisteturvavy\u00f6n lent\u00e4jille.<\/p>\n

Kun Bohlin oli saanut keksint\u00f6ns\u00e4 valmiiksi, patentoi Volvo idean. T\u00e4llaisessa tilanteessa l\u00e4hes poikkeuksetta jokainen yritys l\u00e4htisi tekem\u00e4\u00e4n valtavat summat rahaa patentillaan, mutta ruotsalaisyrityksess\u00e4 t\u00e4st\u00e4 oltiin turvavy\u00f6n kohdalla eri mielt\u00e4: he eiv\u00e4t halunneet aiheuttaa yht\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kuolemaa tehd\u00e4kseen rahaa, vaan patentin yksityiskohdat paljastettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti maailmalle ja siten my\u00f6s muut autonvalmistajat pystyiv\u00e4t tuomaan kolmipisteturvavy\u00f6n autoihinsa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Synnytyslinko ja talutussysteemi k\u00e4\u00e4rmeelle \u2013 10 ihastuttavan erikoista patenttihakemusta<\/strong><\/a><\/p>\n

Lento 93:n matkustajat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ramon Kagie | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4 ja vuosi 2001 ovat painuneet karmaisevine kuvineen ikuisesti meid\u00e4n jokaisen mieliin. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jouduttiin todistamaan Yhdysvalloissa tapahtuneita, al-Qaidan suorittamia, terrori-iskuja. Kaiken kaikkiaan 2 977 ihmist\u00e4 menetti henkens\u00e4 tuona karmaisevana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: n\u00e4m\u00e4 ihmiset menehtyiv\u00e4t New Yorkissa, Washington DC:ss\u00e4 ja Pennsylvaniassa tapahtuneissa terrori-iskuissa. Tuolla p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 on ollut todella kauaskantoiset vaikutukset monella tapaa, etenkin yhdysvaltalaisille.<\/p>\n

Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yksi nelj\u00e4st\u00e4 kaapatusta lennosta oli United Airlinesin lento 93, josta on sittemmin tehty dokumentteja ja elokuvia. Kyseinen lento oli matkalla kohti San Franciscoa. Koneessa oli 44 matkustajaa, ja kun he huomasivat koneen joutuneen terroristien kaappaamiksi, tekiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 matkustajat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhden ihmishistorian ep\u00e4itsekk\u00e4immist\u00e4 teoista uhraten oman henkens\u00e4 lukuisten muiden puolesta.<\/p>\n

Tuon lennon matkustajat olivat kuulleet sukulaistensa kanssa k\u00e4ytyjen puheluiden my\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 New Yorkissa terroristit olivat lent\u00e4neet kaksi lentokonetta p\u00e4in World Trade Centerin kaksoistorneja. Sen my\u00f6t\u00e4 he tajusivat, ett\u00e4 heit\u00e4 odottaa sama kohtalo ja niinp\u00e4 he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t yhteistuumin toteuttaa nopeasti rakentamansa suunnitelman. Matkustajat rynniv\u00e4t lentokoneen ohjaamoon porukalla, \u00e4\u00e4nestetty\u00e4\u00e4n ensiksi suunnitelmastaan. Sen seurauksena terroristit joutuivat toteamaan, etteiv\u00e4t he pysty lent\u00e4m\u00e4\u00e4n konetta kohteeseensa, Washingtoniin, vaan se p\u00e4\u00e4tyi sy\u00f6ksym\u00e4\u00e4n alas pellolle Pennsylvaniassa.<\/p>\n

Ilman n\u00e4iden 44 matkustajan urheutta uhriluku olisi ollut eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paljon korkeampi. He siis uhrasivat yhteistuumin suoritetun \u00e4\u00e4nestyksen my\u00f6t\u00e4 itsens\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen lukuisten muiden heille tuntemattomien ihmisten hengen.<\/p>\n

Sir Frederick Banting<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

”Diabetes. Sido koiran haimatiehyet. Pid\u00e4 koirat elossa niin pitk\u00e4\u00e4n, kunnes rauhanen hajottaa vapaat haimasaarekkeet. Yrit\u00e4 erist\u00e4\u00e4 n\u00e4iden keskeinen erite ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 glukoosin erittymist\u00e4 virtsaan.”<\/em><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 olevat sanat kirjoitti yl\u00f6s kanadalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Sir Frederick Banting<\/strong>, lokakuussa 1920. Sanoja oli yhteens\u00e4 25, mutta ne ovat pelastaneet sittemmin useat miljoonakertaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4t ihmishenki\u00e4. Kyseess\u00e4 oli nimitt\u00e4in suunnitelma kehitt\u00e4\u00e4 insuliinia, joka on diabeetikoille kriittinen aine heid\u00e4n selviytymisen kannalta. Lopulta tuo suunnitelma konkretisoituikin insuliiniksi.<\/p>\n

Banting olisi voinut halutessaan luoda itselleen valtaisat rikkaudet, mutta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 toisin ja myyd\u00e4 patenttinsa yhden dollarin hinnalla Toronton yliopistolle. Sit\u00e4 kautta insuliini ei p\u00e4\u00e4tynyt sellaisten ihmisten k\u00e4siin, jotka olisivat vain pyrkineet tekem\u00e4\u00e4n toisten ihmisten terveydell\u00e4 rahaa, vaan se saatiin nopeasti massatuotantoon auttamaan diabeetikkoja.<\/p>\n

Bantingin teko oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4itsek\u00e4s ja h\u00e4nen perustelunsa tekem\u00e4lleen ratkaisulle patentin luovuttamisen suhteen kuuluivat seuraavasti: ”Insuliini ei kuulu minulle, vaan se kuuluu maailmalle.”<\/em><\/p>\n

Maximilian Kolbe<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Maximilian Kolbe<\/strong><\/a> oli puolalainen pappi, joka l\u00e4hetettiin vuonna 1941 yhteen maailman pahamaineisimmista paikoista, Auschwitzin keskitysleirille. Kolbe oli yksi niist\u00e4 lukuisista ihmisist\u00e4, joiden ep\u00e4itsekkyys holokaustin aikana pelasti lukuisia muita.<\/p>\n

Kuolemanleirin natsit n\u00e4\u00e4nnyttiv\u00e4t vankeja hiljalleen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n tarjoten ruoka-annoksia, joilla edes pienet lapset eiv\u00e4t selvinneet. Aamuisin jaettiin kahvinkorviketta, ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen laimeaa keittoa ja pala leip\u00e4\u00e4. Vangit kamppailivat saadakseen oman osansa v\u00e4h\u00e4st\u00e4 ruoasta, mutta Kolbe odotti joka p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 muut olivat saaneet ensin sy\u00f6d\u00e4kseen, ja tyytyi j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neisiin murusiin. Monesti h\u00e4nelle ei j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Auschwitzista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannattanut yritt\u00e4\u00e4 paeta, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan yhden henkil\u00f6n pakoyrityst\u00e4 seurasi kymmenen miehen tappaminen. Hein\u00e4kuussa 1941 er\u00e4s Kolben kanssa samassa parakissa ollut mies onnistui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n lipettiin, joten muille oli tiedossa entist\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mpi kohtalo. Kymmenen henkil\u00f6\u00e4 valittiin sattumanvaraisesti, ja heid\u00e4n joukossaan oli Franciszek Gajowniczek<\/strong>, joka huusi ja itki tuskissaan vaimonsa ja lastensa per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Siin\u00e4 vaiheessa Kolbe astui esiin ja pyysi vartijalta lupaa ottaa nuoren Gajowniczekin paikan. Pyynt\u00f6 hyv\u00e4ksyttiin, joten Kolbe lukittiin muiden valittujen kanssa n\u00e4\u00e4nnytysbunkkeriin ilman ruokaa ja vett\u00e4, odottamaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kuolemaa.<\/p>\n

Kahden viikon j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 miest\u00e4 oli hengiss\u00e4 ja Kolbe ainoa tajuissaan pysynyt. Bunkkeri tarvittiin uudelle vankilastille, joten elokuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kolbe lausui hiljaa rukouksen ja nosti rauhallisena vasemman k\u00e4tens\u00e4 teloittajan myrkkyruisketta varten.<\/p>\n

Auschwitzista hengiss\u00e4 selvinnyt Gajowniczek pyhitti koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Kolben uhrautumisesta kertomiseen. Gajowniczek oli vuonna 1971 Vatikaanissa paavi Paavali VI<\/strong>:n erikoisvieraana, kun Kolbe julistettiin marttyyriksi. Vuonna 1982 paavi Johannes Paavali II<\/strong> kutsui Gajowniczekin paikalle, kun Kolbe julistettiin pyhimykseksi.<\/p>\n

Keskitysleirien kauhuista selvinnyt mies menehtyi 93-vuotiaana vuonna 1995 ja piti loppuun saakka lupauksensa: niin kauan kuin henki pihisi, h\u00e4n levitti sanomaa Kolben sankarillisesta uhrautumisesta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 Auschwitzin keskitysleirilt\u00e4 selvinneen tarinaa<\/strong><\/a><\/p>\n

Jes\u00fas Garc\u00eda<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun Meksikossa puhutaan henkil\u00f6st\u00e4 nimelt\u00e4 Jes\u00fas Garc\u00eda<\/strong>, tuolloin puhutaan todellisessa kansallissankarin asemassa olevasta miehest\u00e4, joka uhrautui itse vuonna 1907 pelastaakseen kokonaisen kaivoskaupungin, Nacozarin, ja sen my\u00f6t\u00e4 valtaosan kaupungissa asuneista ihmisist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ynn\u00e4 dynamiittia ollut juna pys\u00e4htyi Nacozarissa ja 23-vuotias rautatien jarrumies Garc\u00eda huomasi, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n junan vaunun katolla ollut hein\u00e4 oli syttynyt tuleen, mink\u00e4 lis\u00e4ksi veturin tulipes\u00e4 oli pett\u00e4nyt sy\u00f6sten kipin\u00f6it\u00e4 savupiipun kautta kohti vaunuja.<\/p>\n

Garc\u00eda tajusi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tilanteen vakavuuden ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edess\u00e4 olleen r\u00e4j\u00e4hdyksen. Niinp\u00e4 h\u00e4n hypp\u00e4si veturiin, l\u00e4hti peruuttamaan junan pois kaupungista, ja kun h\u00e4n oli p\u00e4\u00e4ssyt kuuden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Nacozarista, kaikki junassa olleet dynamiitit r\u00e4j\u00e4htiv\u00e4t. Koko juna tuhoutui ja Garc\u00eda menetti henkens\u00e4.<\/p>\n

Hiljattain kihlautuneesta ja omia h\u00e4it\u00e4\u00e4n odottaneesta Garc\u00edasta j\u00e4i j\u00e4ljelle ainoastaan h\u00e4nen toinen kenk\u00e4ns\u00e4, joka on sittemmin liitetty oleelliseksi osaksi h\u00e4nen hautakive\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nacozarin kaupungissa Garc\u00edan vertaansa vailla oleva urheus tunnustettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. H\u00e4nen kunniakseen pystytettiin patsas ja kaupungin nimi muutettiin muotoon Nacozari de Garc\u00eda. Mutta Garc\u00edan tarina ei ole tiedossa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Nacozari de Garc\u00edassa, vaan tarina on tuttu ymp\u00e4ri Meksikon. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on se, ett\u00e4 rautatiety\u00f6l\u00e4isten p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/a> vietet\u00e4\u00e4n maassa kansallisesti aina marraskuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joka on Garc\u00edan kuolinp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Jos palavaan ja t\u00e4ynn\u00e4 dynamiittia olevaan junaan hypp\u00e4\u00e4minen, sek\u00e4 sen ohjaaminen pois kaupungista, ei ole sankaruutta, niin sitten t\u00e4ss\u00e4 on vaikea sanoa, ett\u00e4 mik\u00e4 on.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n