{"id":28948,"date":"2026-01-11T12:44:37","date_gmt":"2026-01-11T10:44:37","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=28948"},"modified":"2026-01-11T18:34:53","modified_gmt":"2026-01-11T16:34:53","slug":"top-5-erikoiset-faktat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/top-5-erikoiset-faktat\/","title":{"rendered":"Hukkuminen on aavikolla yleisempi kuolinsyy kuin nestehukka \u2013 5 kummastuttavaa ja kiinnostavaa faktaa"},"content":{"rendered":"

Maailma on pullollaan kummallisia ja hauskoja faktoja, ja Listafriikkih\u00e4n ottaa niist\u00e4 kaiken ilon irti! Nippelitietoa ja faktoja ei voi koskaan oppia liikaa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tulee viisi erikoista ja kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin erilaista faktaa, joita jakamalla voi j\u00e4lleen kerran ker\u00e4t\u00e4 ihailua ja kunnioitusta. Valitse joukosta mieluisin tai vaikka kaikki l\u00e4himm\u00e4isille kerrottavaksi!<\/p>\n

Ilmapalloel\u00e4imet ovat perua vanhasta rituaalista<\/h2>\n
\"\"

Kuva: An-d<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Kun Henry Maar<\/strong> vuonna 1939 pellen\u00e4 toimiessaan v\u00e4\u00e4nteli ilmapalloista el\u00e4imi\u00e4, ei h\u00e4n varmaankaan tiennyt suorittavansa ikivanhaa asteekkien rituaalia. Sill\u00e4 vaikka Maaria pidet\u00e4\u00e4n yleisesti tuon taiteenlajin pioneerina, ei h\u00e4n todellakaan ollut ensimm\u00e4inen.<\/p>\n

Nykyisen Meksikon alueella 1400-luvulla kukoistaneessa asteekkivaltakunnassa<\/a> nimitt\u00e4in puhalleltiin palloja ja taiteiltiin niist\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Ilmapallot olivat toki hieman erilaisia. Asteekit valmistivat pallot kuivaamalla ja ompelemalla kissapetojen suolia ilmatiiviisti yhteen. El\u00e4imen muodon saavuttamiseksi suoleen puhallettiin ilmaa pieniss\u00e4 osioissa, jotka aina t\u00e4yttymisen j\u00e4lkeen kierrettiin ilman sis\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4miseksi.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 varhaisia ilmapalloel\u00e4imi\u00e4 ei tehty vain huvin vuoksi, vaan valmistuttuaan ne sytytettiin tuleen uhrilahjana jumalille<\/a>.<\/p>\n

Viiksikuppi on ollut totisinta totta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Auckland Museum<\/a> | CC BY 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Tied\u00e4tteh\u00e4n, kun netiss\u00e4 joskus t\u00f6rm\u00e4\u00e4 ”faktoihin”, joiden voi heti ensisilm\u00e4yksell\u00e4 todeta olevan potaskaa. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun n\u00e4in kuvan 1800-luvulla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleesta viiksikupista<\/a>, niin mieless\u00e4 k\u00e4vi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on vitsi ja hupikaupoissa nyky\u00e4\u00e4n myyt\u00e4v\u00e4 esine.<\/p>\n

Mutta suureksi ilokseni huomasin, ett\u00e4 tosiaan, viktoriaanisesta Englannista muualle Eurooppaan levinnyt viiksikuppi on ollut totisinta totta ja tarpeellinen k\u00e4ytt\u00f6esine.<\/p>\n

Tuolloin oli muodikasta, ett\u00e4 miehet vahasivat viiksens\u00e4 prameaan malliin. Kuuma tee tai kahvi olisi sulattanut vahan ja sotkenut herrojen taidokkaasti muotoillut viikset. Kupissa oli niin sanottu viiksisilta, joka suojasi karvoitusta juomalta. Kuppeja valmistettiin eri kokoisia ja mallisia, joista oli helppo valita omiin viiksiin parhaiten sopiva malli.<\/p>\n

Vesi kuulostaa erilaiselta, kun sit\u00e4 kaataa kylm\u00e4n\u00e4 tai kuumana<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Meille ei ole mik\u00e4\u00e4n ongelma kertoa veden l\u00e4mp\u00f6tilaa (asteikolla kylm\u00e4-kuuma) sen \u00e4\u00e4nen perusteella. Kuulostaa kummalliselta, mutta pit\u00e4\u00e4 paikkansa!<\/p>\n

Viskositeetti on suure, jolla kuvataan nesteen kyky\u00e4 vastustaa virtausta. Kuulostaa kovin monimutkaiselta, mutta otetaan esimerkki. Vesi valuu helpommin kuin \u00f6ljy, joten sill\u00e4 on pienempi viskositeetti. \u00d6ljy taas valuu helpommin kuin hunaja.<\/p>\n

Pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n hunajaan. Jos sit\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, tulee se silminn\u00e4hden ”ohuemmaksi” ja juoksevammaksi. Vedell\u00e4 tapahtuu sama ilmi\u00f6, se ei vain ole yht\u00e4 selv\u00e4. Kylm\u00e4ss\u00e4 veden molekyylit hengailevat mieluummin porukoissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole kovin vikkel\u00e4ll\u00e4 tuulella. Kuuman veden molekyyleilla on paljon energiaa ja ne liikkuvat ymp\u00e4riins\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 johtuu ero vesien \u00e4\u00e4ness\u00e4 ja hauskinta tosiaan on, ett\u00e4 ihmiset osaavat helposti erottaa ne toisistaan. Voit testata t\u00e4t\u00e4 kaverilla: Kaada kahdesta kannusta vett\u00e4 laseihin ja pyyd\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 silm\u00e4t kiinni arvaamaan kumpiko on kylm\u00e4\u00e4 ja kumpi kuumaa.<\/p>\n

Kaivonkannet ovat py\u00f6reit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Kaduilla olevat kaivonkannet ovat l\u00e4hes poikkeuksetta py\u00f6reit\u00e4. Harva varmaan on miettinyt syyt\u00e4 py\u00f6reyteen. Mutta ne eiv\u00e4t ole sen muotoisia vain ”koska ne ovat”, sill\u00e4 oikean kokoinen py\u00f6re\u00e4 kansi ei p\u00e4\u00e4se tippumaan kaivoon.<\/p>\n

Jos kaivo ja sen kansi olisivat neli\u00f6n muotoisia, mahtuu irti oleva kansi putoamaan kaivoon, sill\u00e4 neli\u00f6n l\u00e4vist\u00e4j\u00e4 (matka vastakkaisten kulmien v\u00e4lill\u00e4) on suurempi kuin sen sivu. Neli\u00f6n mallisen kannen pit\u00e4isi toimiakseen olla siis paljon aukkoa suurempi.<\/p>\n

Turvallisuussyiden lis\u00e4ksi ympyr\u00e4n muotoinen kansi on helppo irrottaa ja kiinnitt\u00e4\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Hukkuminen on aavikolla yleisempi kuolinsyy kuin nestehukka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Aavikosta tulee mieleen kuiva ja kuuma paikka. Kuitenkin vain toinen mielikuva on oikea, sill\u00e4 virallisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan aavikko on paikka, jossa sataa vuosittain alle 250 millimetri\u00e4. Se voi olla vett\u00e4 tai lunta.<\/p>\n

Etel\u00e4manner on siis maailman suurin aavikko. T\u00e4m\u00e4 fakta auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 maapallon aavikoilla kuolee enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 hukkumisen kuin nestehukan seurauksena<\/a>.<\/p>\n

Mutta samaa p\u00e4tee kaikilla aavikoilla \u2013 my\u00f6s niill\u00e4 kuumilla hiekka-aavikoilla, kuten Saharassa! Autiomaassa risteilee lukuisia puroja ja joenuomia, jotka ovat suurimman osan vuodesta tyhjill\u00e4\u00e4n. Mutta sitten kun aavikolla sataa, niin siell\u00e4 sataa kunnolla.<\/p>\n

Koska sade on harvinainen ilmi\u00f6, ei autiomaassa ole samanlaista vett\u00e4 imev\u00e4\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 kuin muualla, joten hiekka muuttuu nopeasti muistuttamaan upottavaa juoksuhiekkaa. Joten rajuilman aiheuttamat tulvat eiv\u00e4t ole ainoa vaara \u2013 hukkua voi my\u00f6s hiekkaan!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n