{"id":29044,"date":"2024-04-10T05:00:24","date_gmt":"2024-04-10T03:00:24","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29044"},"modified":"2024-04-15T23:42:54","modified_gmt":"2024-04-15T21:42:54","slug":"mista-viikonpaivien-nimet-tulevat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/mista-viikonpaivien-nimet-tulevat\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 suomalaiset viikonp\u00e4ivien nimet tulevat ja mit\u00e4 ne tarkoittavat?"},"content":{"rendered":"

N\u00e4m\u00e4 sanat ovat jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme, mutta niiss\u00e4 ei ole tarkemmin mietittyn\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Mist\u00e4 suomenkieliset viikonp\u00e4ivien nimet ovat per\u00e4isin?<\/p>\n

Suomalaisissa kuukausien nimiss\u00e4 on j\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n esimerkiksi touko, elo ja marras tarkoittavat jotain, vaikka eiv\u00e4t ehk\u00e4 kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olekaan. Kes\u00e4kuu ei muuten ole saanut nime\u00e4\u00e4n vuodenajan mukaan. Mutta siit\u00e4 ja muiden kuukausien nimist\u00e4 voit lukea lis\u00e4\u00e4 toiselta listalta: T\u00e4t\u00e4 suomalaiset kuukausien nimet tarkoittavat \u2013 kes\u00e4kuun alkuper\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4\u00e4!<\/strong><\/a><\/p>\n

Palataan nyt kuitenkin listan aiheeseen, eli siihen, mist\u00e4 viikonp\u00e4ivien nimet tulevat! Mit\u00e4 ihmett\u00e4 tarkoittavat maanantai, torstai tai lauantai?<\/p>\n

Monta mutkaa saa matkalla tehd\u00e4 ja paljon menn\u00e4 ajassa taaksep\u00e4in, mutta kaikki tiet johtavat lopulta Roomaan.<\/p>\n

Maanantai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ponciano | Pixabay<\/p><\/div>\n

Otetaan ensiksi k\u00e4sittelyyn kaikkia viikonp\u00e4ivi\u00e4 \u2013 keskiviikko lukuun ottamatta \u2013 yhdist\u00e4v\u00e4 -tai.<\/em> Viikonp\u00e4ivien nimien loppuosa on lainattu skandinaavisten kielten p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tarkoittavasta dag<\/em>-sanasta.<\/p>\n

Ja Skandinavian suuntaan saamme katsoa my\u00f6s kokonaisuudessaan viikonp\u00e4ivien nimiss\u00e4, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4osin suomenkieliset viikonp\u00e4ivien nimet ovat lainoja nimist\u00e4<\/a>, jotka ovat peruja viikingeilt\u00e4.<\/p>\n

Maanantai on helppo yhdist\u00e4\u00e4 ruotsin m\u00e5ndag<\/em>-sanaan, mutta viel\u00e4 paremmin yhteyden l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muinaisruotsin manadagher<\/em>-sanasta.<\/p>\n

Germaanisiin kieliin, joihin siis my\u00f6s skandinaaviset kielet kuuluvat, maanantain nimi lainattiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suoraan latinasta. Roomassa maanantai oli siis Kuun p\u00e4iv\u00e4, dies Lunae<\/em>, mik\u00e4 n\u00e4kyy yh\u00e4 romaanisissa kieliss\u00e4: espanjan lunes<\/em>, ranskan lundi<\/em> ja italian lunedi<\/em>.<\/p>\n

Tiistai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Carl Emil Doepler | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten jo edell\u00e4 mainittiin, ovat suomalaiset viikonp\u00e4ivien nimet lainoja skandinaavisista nimist\u00e4. Osa niist\u00e4 perustuu skandinaavisen mytologian jumaliin: tiistai muistuttaa Tyrist\u00e4, joka oli jumalista urhein ja rohkein. Tyr oli Odinin poika ja Thorin nuorempi veli.<\/p>\n

Viikingit eiv\u00e4t kuitenkaan itse keksineet nimet\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 jumalten tai taivaankappaleiden mukaan, sill\u00e4 he lainasivat idean germaaneilta. Etel\u00e4\u00e4n suuntautuneilla matkoilla kotiintuomisiksi tarttui siis muutakin kuin konkreettisia ry\u00f6st\u00f6saaliita.<\/p>\n

Germaanit olivat nimenneet tiistain Ziu-nimisen jumalan mukaan, mink\u00e4 viikingit omivat itselleen muuttaen nimen omaan pohjoismaiseen tarustoon sopivaksi.<\/p>\n

Koska kaikki mytologiat ja uskomukset kietoutuvat historian saatossa yhteen, niin germaanien Ziu, skandinaavien Tyr ja esimerkiksi anglosaksisten kansojen Tiw ovat sama hahmo.<\/p>\n

Saksan Dienstag<\/em> , englannin Tuesday<\/em> ja norjan tirsdag<\/em> muistuttavat t\u00e4st\u00e4 rohkeasta sodanjumalasta.<\/p>\n

Ja miten sopivaa onkaan, ett\u00e4 Roomassa tiistai oli dies Martis<\/em>; sodanjumala Marsin p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Germaanit siis ottivat Roomasta perusidean viikonp\u00e4ivien nime\u00e4misest\u00e4 jumalhahmojen mukaan, mutta muokkasivat nimet omien vastaavien jumaltensa mukaisesti. Ja sitten viikingit tekiv\u00e4t saman germaanisille viikonp\u00e4iville.<\/p>\n

Ja n\u00e4in t\u00e4m\u00e4 urhea jumalhahmo l\u00f6ysi tiens\u00e4 my\u00f6s suomen kieleen, vaikka se ei tiistaista ensisilm\u00e4yksell\u00e4 mieleen tulisikaan.<\/p>\n

Keskiviikko<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Behnam Norouzi | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Keskiviikko eroaa muista viikonp\u00e4ivien nimist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti: siin\u00e4 ei ole p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tarkoittavaa tai<\/em>-loppuosaa, eik\u00e4 nimess\u00e4 ole viittauksia jumaliin tai taivaankappaleisiin. Keskiviikko on yksinkertaisesti ollut keskell\u00e4 viikkoa.<\/p>\n

Aikoinaan meill\u00e4kin viikko alkoi sunnuntaista, joten keskiviikko oli kirjaimellisesti viikon keskimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4. Meid\u00e4n nykyisess\u00e4 systeemiss\u00e4 eli maanantaista alkavassa viikossa se keskell\u00e4 oleva p\u00e4iv\u00e4 on torstai. Suomessa viikon alku vaihdettiin maanantaille vuonna 1973.<\/p>\n

Hauska sivuhuomio t\u00e4h\u00e4n: hieman yli puolet maapallon asukkaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kalenteria, jossa viikko alkaa sunnuntaista<\/a>. Sunnuntai on viikon ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 l\u00e4hes koko Pohjois- ja Etel\u00e4-Amerikassa sek\u00e4 puolessa Afrikan ja Aasian maista.<\/p>\n

Suomeen keskiviikon nimi on lainattu suorana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 saksan Mittwoch-sanasta. Pohjoismaisissa kieliss\u00e4 keskiviikko on nimetty suuren ja mahtavan Odinin mukaan \u2013 onsdag<\/em>.<\/p>\n

Ja kun menn\u00e4\u00e4n alkul\u00e4hteille, niin Roomassa keskiviikko oli Merkuriuksen p\u00e4iv\u00e4 \u2013 dies Mercurii<\/em>.<\/p>\n

Torstai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: M\u00e5rten Eskil Winge – Nationalmuseum | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Roomassa torstaille nimens\u00e4 antoi taivaan, valon ja ukkosen jumala Jupiter. Latinankielinen dies Jovis<\/em> n\u00e4kyy romaanisten kielten torstaissa; espanjan jueve<\/em>, ranskan jeudi<\/em> ja italian giovedi<\/em> muistuttavat ylijumala Jupiterista.<\/p>\n

Samanlainen jumalhahmo l\u00f6ytyi sek\u00e4 germaanien ett\u00e4 viikinkien tarustoista, joten torstai oli luontevaa nimet\u00e4 Jupiterin vastineen mukaan.<\/p>\n

Ukkosenjumala Donar on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muun muassa saksankielisest\u00e4 Donnerstag<\/em>-sanasta ja pohjoismaisissa kieliss\u00e4 viikinkien suosikkijumala Thor on ilmiselv\u00e4sti esill\u00e4 torsdag<\/em>-sanassa.<\/p>\n

Tuosta ei ole en\u00e4\u00e4 kovin pitk\u00e4 matka suomenkieliseen torstaihin.<\/p>\n

Perjantai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: John Bauer – www.uppsalaauktion.se | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Roomalaiset nimesiv\u00e4t perjantai Venuksen mukaan. Venus oli kauneuden, rakkauden, seksin ja hedelm\u00e4llisyyden jumalatar, jota skandinaavisessa mytologiassa vastasi Freija. Freijasta muistuttavat muun muassa ruotsin fredag<\/em>, englannin Friday<\/em> ja saksan Freitag<\/em>. My\u00f6s suomenkielinen perjantai juontaa juurensa samaan jumalattareen, vaikka se hieman erilaiselta vaihtuneen alkukirjaimen vuoksi kuulostaakin.<\/p>\n

Venus n\u00e4kyy edelleen romaanisissa kieliss\u00e4: espanjan viernes<\/em>, ranskan vendredi<\/em> ja italian venerdi<\/em> ovat kaikki johdettuja latinankielisest\u00e4 Venuksen p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 \u2013 dies Veneris<\/em>.<\/p>\n

Perjantai oli aiemmin onnen p\u00e4iv\u00e4, mutta koska se linkittyi niin vahvasti pakanallisiin jumalolentoihin ja kaiken lis\u00e4ksi viel\u00e4 voimakkaisiin naishahmoihin, oli kirkonmiesten pyritt\u00e4v\u00e4 muuttamaan p\u00e4iv\u00e4n tarkoitus.<\/p>\n

Ja siin\u00e4h\u00e4n kristinusko onnistui: perjantaista oikein tekem\u00e4ll\u00e4 tehtiin ep\u00e4onnen p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Perjantai 13. p\u00e4iv\u00e4 \u2013 10 faktaa ep\u00e4onnen p\u00e4iv\u00e4st\u00e4<\/strong><\/a><\/p>\n

Lauantai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Maria Kray | Pixabay<\/p><\/div>\n

Lauantai sai Roomassa nimens\u00e4 Saturnus-planeetalta, joka oli aikoinaan nimetty maanviljelyksen ja sadonkorjuun jumala Saturnuksen mukaan.<\/p>\n

Mutta unohtakaa jumalhahmot ja taivaankappaleet, sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin lauantaisauna!<\/p>\n

Ei onnistunut Saturnus soluttautumaan Pohjolaan, sill\u00e4 lauantai oli viikingeille pyh\u00e4 peseytymisp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Vanha laugr<\/em>-sana tarkoitti kylpy\u00e4 tai kylpemist\u00e4, joten siihen perustuvat ruotsin l\u00f6rdag<\/em>, norjan ja tanskan l\u00f8rdag<\/em>, islannin laugardagur<\/em> ja pienell\u00e4 venytyksell\u00e4 viron laup\u00e4ev<\/em> ja suomen lauantai<\/em>.<\/p>\n

Sunnuntai<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Sunnuntai viittaa useissa kieliss\u00e4 Aurinkoon. Viikonp\u00e4ivien alkujuurilla Roomassa sunnuntai sai nimen dies Solis<\/em>. Sunnuntai on ollut Auringon p\u00e4iv\u00e4 siis aikojen alusta saakka.<\/p>\n

Muun muassa saksan Sonntag<\/em>, ruotsin s\u00f6ndag<\/em>, englannin Sunday<\/em> sek\u00e4 tanskan ja norjan s\u00f8ndag<\/em> viittaavat Aurinkoon.<\/p>\n

Suomenkielinen sunnuntai lainattiin joko skandinaavisista kielist\u00e4 tai sitten se on napattu ilman pohjoismaisia v\u00e4livaiheita suoraan saksan kielen varhaisimmasta muodosta. Muinaisyl\u00e4saksan kielell\u00e4 sunnuntai oli Sunnuntag<\/em>, joka kuulostaa kyll\u00e4 melko tutulta. Oli miten oli: Aurinko n\u00e4kyy meill\u00e4kin viimeisen viikonp\u00e4iv\u00e4n nimess\u00e4.<\/p>\n

Vaikka Roomasta per\u00e4isin olevat latinankieliset viikonp\u00e4ivien nimet ovat muuten s\u00e4ilyneet t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka romaanisissa kieliss\u00e4, on sunnuntai poikkeus. Esimerkiksi ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi sunnuntai on Jumalan p\u00e4iv\u00e4: domingo<\/em>, dimanche<\/em>, domenica<\/em>.<\/p>\n

Miksi ihmeess\u00e4 n\u00e4in?<\/p>\n

No, syy on tietenkin se, ett\u00e4 sunnuntai oli Rooman valtakunnassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 pakanallisille auringonpalvojille. Kun kristinusko otti Roomassa jalansijaa, oli kristillinen pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti valittu niin ik\u00e4\u00e4n sunnuntaiksi ja sen tuli korvata aiempi merkitys. Muut viikonp\u00e4iv\u00e4t saivat pit\u00e4\u00e4 nimens\u00e4, mutta sunnuntain merkitys oli sek\u00e4 muille uskonnoille ett\u00e4 kristinuskolle sen verran iso, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 saanut muistuttaa Auringosta.<\/p>\n

Taistelu oli kuitenkin osittain toivoton, joten kirkko p\u00e4\u00e4tti sepitt\u00e4\u00e4 tarinaa, jotta Auringon p\u00e4iv\u00e4 istuisi my\u00f6s kristinuskoon. Niinp\u00e4 Jeesukseen ruvettiin viittaamaan ”oikeuden aurinkona ja valon tuojana”. Siin\u00e4 vaiheessa, kun kristinusko levisi Pohjois-Eurooppaan, oli Auringon p\u00e4iv\u00e4 jo luontevasti osa uskontoa, joten siksi meill\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Auringon kunniaksi sunnuntaita.<\/p>\n

***<\/p>\n

Vaikka listalla osoitetaan moneen otteeseen, ett\u00e4 kaikki tiet johtavat Roomaan ja viikonp\u00e4ivien nimien historia juontaa juurensa latinaan, niin todellisuudessa alkuper\u00e4 on paljon vanhempi.<\/p>\n

Nykytiedon mukaan seitsenp\u00e4iv\u00e4inen viikko on l\u00e4ht\u00f6isin Babyloniasta<\/a>, josta my\u00f6s eurooppalaisen t\u00e4htitieteen uskotaan alkaneen jopa 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.<\/p>\n

Babyloniassa kuukausi jaettiin nelj\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n jaksoon ja jokainen p\u00e4iv\u00e4 oli jaettu 24 hetkeen. Jokaista hetke\u00e4 vartioi yksi taivaankappale ja viikonp\u00e4iv\u00e4 sai nimens\u00e4 kyseisen p\u00e4iv\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 hetke\u00e4 suojelevasta taivaanvalosta. Nuo taivaankappaleet olivat Aurinko, Kuu ja viisi paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 erottuvaa planeettaa. Siit\u00e4 ei ole kuitenkaan tietoa, ett\u00e4 miten babylonialaiset viikonp\u00e4ivi\u00e4 kutsuivat.<\/p>\n

Varhaisimmat tunnetut kirjoitukset, joissa viikonp\u00e4ivien nimien kerrottiin juontavan taivaankappaleiden ja niit\u00e4 edustavien jumalien nimist\u00e4, ovat roomalaisilta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi viikonp\u00e4ivien nimien katsotaan tulevan Roomasta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n