{"id":29162,"date":"2025-11-18T22:47:35","date_gmt":"2025-11-18T20:47:35","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29162"},"modified":"2026-01-05T21:39:24","modified_gmt":"2026-01-05T19:39:24","slug":"10-kasvatustapaa-maailmalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/10-kasvatustapaa-maailmalta\/","title":{"rendered":"Miehet imett\u00e4v\u00e4t lapsia afrikkalaisessa heimossa: 10 erikoista kasvatustapaa eri puolilta maailmaa"},"content":{"rendered":"

Lastenkasvatus ei hoidu joka puolella maailmaa samalla tavalla. Tapoja ja perinteit\u00e4 on yht\u00e4 paljon kuin maailmassa on erilaisia kulttuureita, ja nyt tutustutaan 10 erikoiseen kasvatustapaan, jotka saattavat aiheuttaa muissa h\u00e4mmenyst\u00e4.<\/p>\n

Meille suomalaisille tuttu ja toimivaksi todettu kasvatustyyli tai menetelm\u00e4 voi muille vaikuttaa erikoiselta, hauskalta tai mahdollisesti jopa julmalta. Mutta samalla me kohotamme kulmia muiden kulttuurien toimintatavoille.<\/p>\n

Pidet\u00e4\u00e4n siis mieli avoimena, kun listalla kerrotaan vauvojen j\u00e4\u00e4kylvyist\u00e4, y\u00f6my\u00f6h\u00e4\u00e4n valvomisesta, tai ett\u00e4 vauvat rauhoittuvat is\u00e4n n\u00e4nni\u00e4 imiess\u00e4. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 pient\u00e4 vauvaa nukutettaisiin ulkona rattaissa talvipakkasella \ud83d\ude09<\/p>\n

J\u00e4\u00e4kylvyt Guatemalassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Koska vauvoilla ei ole t\u00e4ysin kehittyneit\u00e4 hikirauhasia, eiv\u00e4t ne kykene hikoilemaan ja s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n oman kehonsa l\u00e4mp\u00f6tilaa samalla tavalla kuin aikuiset. Siksi pikkulapsille tulee kuumissa ja kosteissa olosuhteissa herk\u00e4sti l\u00e4mp\u00f6ihottumaa. Hikin\u00e4pyt tuskastuttavat pienokaisia.<\/p>\n

N\u00e4ppyj\u00e4 voi tulla lapsille ihan miss\u00e4 p\u00e4in maailmaa tahansa, ja oireita voi lievitt\u00e4\u00e4 hengitt\u00e4vill\u00e4 vaatteilla sek\u00e4 ilmakylvyill\u00e4. Trooppisissa maissa l\u00e4mp\u00f6ihottuma on tietenkin yleisemp\u00e4\u00e4 ilmaston vuoksi.<\/p>\n

Muun muassa Guatelemassa el\u00e4v\u00e4n mayakansan perinteeseen kuuluvat pienten lasten j\u00e4\u00e4kylvyt<\/a>. Vauvaa ei tokikaan uiteta j\u00e4isess\u00e4 vedess\u00e4, mutta vesi on kylm\u00e4\u00e4. Ei ihan samanlainen ohjeistus lasten kylvett\u00e4miseen kuin l\u00e4nsimaissa!<\/p>\n

Ja totta kai j\u00e4rkyttynyt vauva kiljuu syd\u00e4mens\u00e4 kyllyydest\u00e4, kun se kastetaan hyiseen veteen. Sama kaava toistuu joka ilta lapsesta ja sukupolvesta toiseen: vauvan h\u00e4t\u00e4huuto ei \u00e4itej\u00e4 hetkauta. N\u00e4in on tehty aina, ja menetelm\u00e4 toimii.<\/p>\n

Kylvyn j\u00e4lkeen uni tulee nopeasti, kun keho ei ole nihke\u00e4n kuuma ja ihottuman punaisuuskin rauhoittuu.<\/p>\n

Ulkona nukuttaminen hyyt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Pohjolassa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Pihalla paukkuu pakkanen, mutta vauva nukkuu p\u00e4iv\u00e4unia tyytyv\u00e4isen\u00e4 rattaissa<\/a>. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa asuville t\u00e4m\u00e4 on arkip\u00e4iv\u00e4inen asia. N\u00e4in on tehty aina ja lapset voivat oikein hyvin \u2013 monesti ulkona nukutut p\u00e4ikk\u00e4rit ovat levollisemmat kuin sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Mutta muualta tuleville t\u00e4m\u00e4 tapa voi vaikuttaa kauhealta, vaikka n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 on eritt\u00e4in hyvin, ett\u00e4 vauva on l\u00e4mpim\u00e4sti puettu ja sullottu makuupussiin sek\u00e4 peittoihin. Meille t\u00e4t\u00e4 ei tarvitse selitell\u00e4: vaunun kuomu, harsolla peitetty aukko ja vauvan itse tuottama l\u00e4mp\u00f6 pit\u00e4v\u00e4t vaunun mikroilmaston t\u00e4ydellisen\u00e4 torkkujen ajan.<\/p>\n

Balilla vauvaa ei laiteta maahan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Indonesian Balilla lapsi ei saa koskettaa maata<\/a> ensimm\u00e4isten reilun kolmen kuukauden aikana. Uskomuksen mukaan vastasyntyneet ovat viel\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 jumalallista valtakuntaa, joten heit\u00e4 on kohdeltava asiaan kuuluvalla kunnioituksella. Vastasyntyneen sielun uskotaan edelleen kuuluvan korkeammille voimille, ja henget pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 huolta tuona aikana. Vauva ei viel\u00e4 kuulu kuolevaisten maailmaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi vauvan jalat eiv\u00e4t saa olla kosketuksissa ep\u00e4puhtaaseen maahan. Eik\u00e4 siis ole kyse vain pihalla olevasta maaper\u00e4st\u00e4, vaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6 koskee my\u00f6s lattiaa. Vaikka maakosketuksen v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4 ovat yleens\u00e4 vastuussa \u00e4iti ja muut naispuoliset sukulaiset, osallistuu pyh\u00e4n vauvan sielun s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen usein koko yhteis\u00f6. Toisille lapsille t\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan tyypillisesti ole sys\u00e4tty. Koska vauvaa ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 mahdollista pit\u00e4\u00e4 koko ajan syliss\u00e4, lasketaan h\u00e4net kotona s\u00e4ngylle tai varta vasten lattialta irti olevaan leikkikeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun vauva on 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 (tai joissakin yhteis\u00f6iss\u00e4 210 p\u00e4iv\u00e4\u00e4) vanha, pidet\u00e4\u00e4n perheess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 nyabutan<\/em>-seremonia lapsen ensimm\u00e4isen maakosketuksen ja varsinaisen el\u00e4m\u00e4n alun kunniaksi. Silloin suojelevat henget saavat luvan l\u00e4hte\u00e4 ja lapsi toivotetaan tervetulleeksi maailmaan.<\/p>\n

Jos kuitenkin k\u00e4y niin k\u00f6pel\u00f6sti, ett\u00e4 vauvan varpaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ensimm\u00e4isten kuukausien aikana viist\u00e4m\u00e4\u00e4n maata, ei se ole maailmanloppu. Nyabutan-seremonia poistaa kaiken negatiivisen ja varmistaa, ett\u00e4 lapsi siirtyy meid\u00e4n maailmaamme puhtoisena sieluna.<\/p>\n

Aka-kansan miehet imett\u00e4v\u00e4t lapsia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Keski-Afrikassa el\u00e4v\u00e4n aka-kansan perheiss\u00e4 ei pidet\u00e4 kynsin ja hampain kiinni perinteisist\u00e4 sukupuolirooleista. Kyll\u00e4, naiset ovat lasten p\u00e4\u00e4asiallisia hoitajia, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole kiveen hakattua.<\/p>\n

Toisinaan aka-naiset l\u00e4htev\u00e4t mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n, jolloin is\u00e4t huolehtivat lapsista. Akat el\u00e4v\u00e4t vaeltavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja silloin t\u00e4ll\u00f6in naiset kokoontuvat etsim\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudesta leiripaikasta, jolloin miehet hoitavat ruoanlaiton.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei ole kenenk\u00e4\u00e4n mielest\u00e4 kummallista, eik\u00e4 aiheesta tarvitse keskustella. Roolien vaihtuminen on akoille t\u00e4ysin luonnollista.<\/p>\n

Lapsia pidet\u00e4\u00e4n akojen keskuudessa suuressa arvossa ja jokainen pienokainen on lahja. Akat eiv\u00e4t ikin\u00e4 pit\u00e4isi lapsiaan riippakivin\u00e4. L\u00e4heisyys ja fyysinen kosketus ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rkeit\u00e4, eik\u00e4 vauvaa koskaan j\u00e4tet\u00e4 makoilemaan yksikseen; h\u00e4n on aina joko is\u00e4n tai \u00e4idin syliss\u00e4.<\/p>\n

Ja kun aka-is\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta vauvasta<\/a>, n\u00e4kee lapsen usein imem\u00e4ss\u00e4 n\u00e4nni\u00e4. Maitoa n\u00e4ist\u00e4 n\u00e4nneist\u00e4 ei tokikaan tule, sill\u00e4 miehilt\u00e4 puuttuvat oikeanlaiset hormonit. Akoilla ei ole tutteja, ja muutenkin voisi ajatella, ett\u00e4 luonnollinen \u00e4idin rinnan vastine on tehokkaampi rauhoittaja.<\/p>\n

Usein iltaisin aka-miehet istuvat nuotion \u00e4\u00e4ress\u00e4 jutellen ja palmuviini\u00e4 nauttien, ja monella on pienokainen mukanaan \u2013 rinnalla n\u00e4nni\u00e4 imem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Aikainen vessakoulutus Vietnamissa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Vietnamilaiset vanhemmat opettavat vauvansa potalle vihellyksen avulla. Koulutus alkaa usein jo kuukauden ik\u00e4isten lasten kanssa. Menetelm\u00e4 on ilmeisen toimiva, sill\u00e4 lapset oppivat kuivaksi noin yhdeks\u00e4n kuukauden ik\u00e4isin\u00e4<\/a> eli ennen ensimm\u00e4isi\u00e4 askelia. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n<\/em> vuotta aiemmin kuin l\u00e4nsimaiset taaperot.<\/p>\n

Kun vauva alkaa tuhista ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merkkej\u00e4 vessah\u00e4d\u00e4st\u00e4, vied\u00e4\u00e4n h\u00e4net potan tai pytyn p\u00e4\u00e4lle ilman housuja, ja vihellet\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jopa 12 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Jos pissa ja\/tai kakka tulee, vauvaa palkitaan kehuilla, halauksilla ja suukoilla. Jos mit\u00e4\u00e4n ei tule, ei vauvaa kuitenkaan toruta tai rangaista. T\u00e4ss\u00e4 toimii ainoastaan porkkana. Hiljalleen vauva oppii pissaamaan, kun h\u00e4nelle vihellet\u00e4\u00e4n vessassa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 lapsi kykenee kontrolliin, kun h\u00e4n ehdollistuu yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n vihellyksen ja vessak\u00e4ynnin jo ennen kuin h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 varsinaisesta pid\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lasta ei katsota silmiin kenialaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lounais-Keniassa asuvan kisii-yhteis\u00f6n naiset kantavat vauvoja mukanaan kaikkialle. T\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja lapsi on rinnalla tai sel\u00e4ss\u00e4 koko ajan. T\u00e4ss\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n erikoista.<\/p>\n

Mutta kun kisii-vauva alkaa jokeltaa iloisena tai itke\u00e4 vollottaa erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4, ei \u00e4iti ota lapseen katsekontaktia. Ja t\u00e4m\u00e4 kuulostaa l\u00e4nsimaiseen korvaan erikoiselta.<\/p>\n

Kisii-kulttuurissa vauvoja ei kuitenkaan koskaan katsota silmiin<\/a>, koska suoralla katseella on yhteis\u00f6ss\u00e4 suuri merkitys: se osoittaa valta-asemaa. Silmiin katsominen on sama asia kuin sanoisi \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 ”sin\u00e4 olet pomo”.<\/p>\n

Vanhemmat eiv\u00e4t halua antaa lapsilleen sellaista viesti\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olisivat jollain tavalla johtavassa tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa. Vanhempi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 perheess\u00e4, joten v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrysten v\u00e4ltt\u00e4miseksi on syyt\u00e4 olla ottamatta katsekontakstia j\u00e4lkikasvuun.<\/p>\n

Lapset kasvattavat toisiaan Polynesiassa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Tyynell\u00e4merell\u00e4 sijaitseva Polynesia on suuri saariryhm\u00e4, johon kuuluvat muun muassa Uusi-Seelanti, Samoa, Havaiji ja P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari. Saariryhm\u00e4 levittyy siis hyvin laajalle alueelle, mutta koska asutuksen levi\u00e4minen saarille on nykytiedon valossa alkanut aikaisintaan 3000 vuotta sitten, on niiden alkuper\u00e4iskansoilla paljon geneettisi\u00e4, kielellisi\u00e4 ja kulttuurillisia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n

Perinteisesti aikuisilla ei polynesialaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 ole ollut aikaa katsoa lastensa per\u00e4\u00e4n, joten apuk\u00e4si\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4, jotta vanhemmat voivat hoitaa viljelyksi\u00e4 ja k\u00e4yd\u00e4 kalastamassa. Hommaan on valjastettu muut lapset.<\/p>\n

Vanhemmat pit\u00e4v\u00e4t tietenkin huolen vauvoista, mutta heti kun lapsi oppii k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, on h\u00e4n Polynesiassa tarpeeksi vanha muiden lasten vahdittavaksi. Eik\u00e4 kaitsijan i\u00e4ll\u00e4 tai mahdollisella sukulaisuussuhteella ole merkityst\u00e4: kuka tahansa yhteis\u00f6n vanhempi lapsi kelpaa hoitajaksi.<\/p>\n

On siis hyvin tavallista, ett\u00e4 alle viisivuotias huolehtii nuoremmasta sisaruksestaan ja ottaa t\u00e4m\u00e4n mukaan kyl\u00e4n lasten touhuihin<\/a>. L\u00e4nsimaiseen korvaan tuo voi kuulostaa heitteillej\u00e4t\u00f6lt\u00e4, mutta Tyynenmeren kulttuureissa t\u00e4ysin arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4. Lapsista kasvaa oma-aloitteisia, itsen\u00e4isi\u00e4 ja vastuuntuntoisia, mitk\u00e4 kaikki ovat tietenkin positiivisia ominaisuuksia.<\/p>\n

Espanjalaiset lapset valvovat my\u00f6h\u00e4\u00e4n<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Espanjassa ei ole lainkaan ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 pienetkin lapset ovat valvovat erityisesti kes\u00e4isin iltamy\u00f6h\u00e4\u00e4n<\/a>. Ruokakauppaan menn\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4lt\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4llinen valmistuu nautittavaksi aikaisintaan iltayhdeks\u00e4lt\u00e4. Silloin koko perhe sy\u00f6 yhdess\u00e4. Ja valvomisessa on nimenomaan kyse siit\u00e4, ett\u00e4 perheen kanssa vietet\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 aikaa.<\/p>\n

Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rajoitu vain kotiin, sill\u00e4 lapset tulevat mukaan, jos aikuiset l\u00e4htev\u00e4t illalliselle. Toki v\u00e4lill\u00e4 hankitaan lapsenvahti, mutta yleens\u00e4 ulkona k\u00e4yd\u00e4\u00e4n koko perheen voimin. Ei ole lainkaan erikoista n\u00e4hd\u00e4 kouluik\u00e4isi\u00e4 lapsia ravintolassa viel\u00e4 kello 23 lopettelemassa pitk\u00e4n kaavan kautta sy\u00f6ty\u00e4 p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s yst\u00e4ville normaalia: Espanjassa ollaan eritt\u00e4in perhekeskeisi\u00e4, joten kun kavereita pyydet\u00e4\u00e4n illanviettoon, kattaa kutsu tietenkin automaattisesti koko perheen. Oltiin sitten kotona tai ravintolassa.<\/p>\n

Japanilaiset lapset opetetaan itsen\u00e4isiksi<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu, ett\u00e4 vanhemmat opettavat lapset itsen\u00e4isiksi jo hyvin nuoresta l\u00e4htien. Ei ole lainkaan erikoinen n\u00e4ky, ett\u00e4 7-vuotias lapsi kulkee metrolla yksin<\/a> kouluun. Tai vaihtoehtoisesti k\u00e4ym\u00e4\u00e4n vaikkapa kaupassa tai hoitamassa muita juoksevia asioita.<\/p>\n

Koulumatkat voivat olla hyvinkin pitki\u00e4, eik\u00e4 vanhemmilla ole t\u00f6iden vuoksi mahdollisuutta kuljettaa lapsia kouluun tai matkustaa junassa vied\u00e4kseen heid\u00e4t perille. Monet koulut my\u00f6s kielt\u00e4v\u00e4t vanhemmilta tuomisen ja hakemisen, sill\u00e4 lasten on opittava itsen\u00e4isiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi.<\/p>\n

Toki reitti kouluun opetellaan ensimm\u00e4isen lapsen kanssa yhdess\u00e4, mutta arkip\u00e4iv\u00e4inen kulkeminen on sen j\u00e4lkeen teht\u00e4v\u00e4 yksin. Samalta asemalta saattaa tulla matkaan mukaan muita koululaisia, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Jos perheess\u00e4 on nuorempia lapsia, on koulumatkan opettelu vanhempien sisarusten vastuulla.<\/p>\n

Monessakaan maassa ei samanlainen onnistuisi, mutta Japani on eritt\u00e4in turvallinen maa. Yhteis\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s voimaa, sill\u00e4 kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 lapset kulkevat yksin metrolla. Maailman suurimman kaupungin, Tokion, junassa istuvaa lasta ei katsota kummastellen, vaan hieman vain positiivisella tavalla silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Vanhemmat voivat luottaa muihin aikuisiin, ett\u00e4 lapset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n rauhaan, mutta heit\u00e4 autetaan, jos tilanne sit\u00e4 vaatisi.<\/p>\n

Ranskalaiset p\u00f6yt\u00e4tavat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Ranskalaiset lapset eiv\u00e4t nyrpistele nen\u00e4\u00e4ns\u00e4 uusien ruokien edess\u00e4. Tai jos nyrpistelev\u00e4t, niin kaikkea on silti maistettava. Ja jos jotain maistaa tarpeeksi monta kertaa, niin siit\u00e4 rupeaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 oli se sitten hanhenmaksaa tai vaikkapa voimakkaan hajuista sinihomejuustoa. T\u00e4m\u00e4 on osa ranskalaista ruokafilosofiaa.<\/p>\n

Erilaisiin makuihin totutellaan pienest\u00e4 pit\u00e4en ja kansallisella ohjeistuksella: kun lapsi on valmis kiinte\u00e4\u00e4n ruokaan noin 4 kuukauden i\u00e4ss\u00e4, tutustutaan uuteen makuun aina nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein.<\/p>\n

Ranskalaiset vanhemmat aloittavat maistelun vihanneksilla, mieluummin ensin sielt\u00e4 happamasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, jotta lapset eiv\u00e4t heti tule persoiksi makealle. Vihannesten j\u00e4lkeen vasta tutustutaan hedelmiin; juuri sen saman makeuden vuoksi. Uudet ruoat soseutetaan aina, jotta koostumus ei pilaa kokemusta; t\u00e4rkeint\u00e4 on tottua uusiin makuihin.<\/p>\n

Ruokakulttuuria pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s yll\u00e4 kouluissa. Koulup\u00e4iv\u00e4t ovat alaluokilta asti pitki\u00e4, mutta v\u00e4liss\u00e4 on jopa kaksi tuntia kest\u00e4v\u00e4 lounas. Omia ev\u00e4it\u00e4 kouluun ei saa tuoda (paitsi allergikot), mutta kotona saa k\u00e4yd\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Koulun ruokalassa nautitaan kolmen ruokalajin lounas<\/a>. Alkuruoaksi on usein raikas salaatti, p\u00e4\u00e4ruokana perinteist\u00e4 ranskalaista keitti\u00f6t\u00e4 tai tutustumista muiden maiden makuihin, ja j\u00e4lkiruokana on hedelm\u00e4 tai jogurtti. Joissakin kouluissa tarjoillaan viel\u00e4 juustolautanen ennen j\u00e4lkiruokaa.<\/p>\n

Lounaalla keskustellaan muiden kanssa, opetellaan p\u00f6yt\u00e4tapoja ja nautitaan ruoasta. Pikainen lounas on ranskalaiskouluissa tuntematon k\u00e4sitys.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n