{"id":29246,"date":"2024-04-12T21:45:07","date_gmt":"2024-04-12T19:45:07","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29246"},"modified":"2024-04-12T19:40:48","modified_gmt":"2024-04-12T17:40:48","slug":"10-naurettavaa-veroa-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-naurettavaa-veroa-osa-2\/","title":{"rendered":"10 naurettavaa veroa meilt\u00e4 ja muualta, menneisyydest\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Verot! Kyll\u00e4h\u00e4n niiden maksaminen harmittaa, vaikka ker\u00e4tyill\u00e4 rahoilla mahdollistetaankin paljon hyvi\u00e4 asioita. Mutta t\u00e4ll\u00e4 listalla hyp\u00e4t\u00e4\u00e4nkin sitten hieman erikoisempiin veroihin, jotka saavat tuloveron tuntumaan ihan j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 asialta.<\/p>\n

Onneksi nyky\u00e4\u00e4n Suomen verotus on j\u00e4rjell\u00e4 selitett\u00e4viss\u00e4 (vaikka moni voi olla asiasta eri mielt\u00e4), sill\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 sitten suomalaiset ovat maksaneet melko mielenkiintoisista asioista. Eik\u00e4 siit\u00e4 muuten ole aikaa kuin muutama vuosi, kun kiistelty koiravero lakkautettiin.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n aikaan sit\u00e4 ei toki oltu ker\u00e4ttyk\u00e4\u00e4n kuin Tampereella ja Helsingiss\u00e4, mutta huonolla menestyksell\u00e4 n\u00e4iss\u00e4kin kaupungeissa. Katukuvaan verrattuna koiranomistajia oli huomattavasti enemm\u00e4n kuin verottajan tietojen mukaan. Joskus on fiksua lopettaa tuulimyllyj\u00e4 vastaan taistelu.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt naurettavia veroja sek\u00e4 menneisyydest\u00e4 ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4, niin meilt\u00e4 Suomesta kuin muualtakin maailmasta. N\u00e4ihin tutustumisen j\u00e4lkeen tuntuu ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n pahalta lohkaista joka kuukausi mojova siivu tuloistaan yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset erikoiset verot voi lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

10 naurettavaa veroa meilt\u00e4 ja muualta, menneisyydest\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Pelikorttivero \u2013 Suomi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kaikki huvitukset ovat tietenkin olleet Suomessa my\u00f6s verotuksen alaisia. Vuonna 1842 autonomisessa Suomen suurruhtinaskunnassa syntynyt pelikorttivero<\/a> tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisesta myydyst\u00e4 korttipakasta piti maksaa osuus valtiolle.<\/p>\n

Lain vuoksi korteista tuli tietenkin kovin kalliita, joten k\u00f6yhempi v\u00e4est\u00f6 (lue: tavallinen kansa) pelasi k\u00e4ytetyill\u00e4 korteilla. T\u00e4st\u00e4 oli my\u00f6s ik\u00e4vi\u00e4 seuraamuksia, koska hygienia ei ollut huipussaan: taudit saattoivat kiert\u00e4\u00e4 pelaajasta ja perheest\u00e4 toiseen korttien v\u00e4lityksell\u00e4. Viime vuonna t\u00e4m\u00e4 olisi ollut hankala ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, t\u00e4n\u00e4 vuonna se ei en\u00e4\u00e4 kuulostakaan niin omituiselta.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4ninhallitus peri veron korttien valmistajalta tai maahantuojalta, ja todisteena suoritetusta maksusta jokaisen laillisen pakan ruutu\u00e4ss\u00e4\u00e4n painettiin Suomen pankin setelipainossa Valtion pelikonttorin leima<\/a>.<\/p>\n

Kun vero pantiin 1800-luvulla k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n oli leima korttipakan sinetiss\u00e4 ja 1900-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 korttien ymp\u00e4rille laitettiin leimattu paperinen side. Pelikorttiverosta luovuttiin vasta vuonna 1983 (!!!), mik\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 korttien salakuljetus Suomeen rehotti valtoimenaan viel\u00e4 1970-luvulla.<\/p>\n

Varjovero \u2013 Italia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Rollroboter<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

V\u00e4\u00e4rin kyll\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Italia kokonaisuudessaan, sill\u00e4 varjoveroa maksetaan ainoastaan Venetsian l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevassa Coneglianon kaupungissa.<\/p>\n

Jos muutaman kymmenentuhannen asukkaan Conegliano kuulostaa jostain syyst\u00e4 tutulta, niin taidat olla viinin yst\u00e4v\u00e4. Kaupunki on nimitt\u00e4in tunnettu Prosecco-viinist\u00e4.<\/p>\n

Ilmeisesti Coneglianon viranomaisten mukaan Proseccoa sun muuta on paras nauttia suorassa auringonpaisteessa, sill\u00e4 ravintolat, ja kaupat yht\u00e4lailla, joutuvat maksamaan 100 euron vuosittaisen maksun, jos heid\u00e4n aurinkovarjonsa, markiisinsa tai edes kylttins\u00e4 heitt\u00e4v\u00e4t varjon kadun julkiseen osioon<\/a>. Vero on ollut itseasiassa maanlaajuisesti voimassa vuodesta 1993 l\u00e4htien, mutta Conegliano on ainoa kaupunki, jossa sit\u00e4 on ker\u00e4tty.<\/p>\n

Yritysten omistajia naurettava maksu kismitt\u00e4\u00e4, ja vaikka summa on verrattain pieni ja useimmat sen maksavat mukisematta, on se monien mielest\u00e4 periaatetasolla v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Rasvavero: monet maat ja cr\u00e8me de la cr\u00e8me \u2013 Japani<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Mohamed Hassan | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Monessa maassa rasvaiset ruoat ovat kovemmin verotettuja kuin v\u00e4h\u00e4rasvaiset; on sokeri-, rasva- ja virvoitusjuomaveroa. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan kansalaisten terveytt\u00e4. Ja toisaalta ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n valtion kassaan paljon tuloja, sill\u00e4 l\u00e4hes hinnasta riippumatta ep\u00e4terveelliset ruoat ja herkut tekev\u00e4t kauppansa.<\/p>\n

Japanissa rasvaverotus<\/a> on viety hieman pidemm\u00e4lle. Vuonna 2008 maassa alettiin huolestua kansalaisten h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 ylipainosta.<\/p>\n

Metabo-laki (jonka nimi viittaa liikalihavuuden aiheuttamaan metaboliseen oireyhtym\u00e4\u00e4n) velvoitti kaikki 40-75 vuotiaat aikuiset vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4ryksen mittaukseen. Jos sallittu mitta \u2013 miehill\u00e4 90 sentti\u00e4 ja naisille 88 sentti\u00e4 \u2013 ylittyi, joutui henkil\u00f6 terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvontaan sek\u00e4 puhelimen ja s\u00e4hk\u00f6postien kautta tarkkailun alaiseksi.<\/p>\n

Veroja ei yksityishenkil\u00f6ilt\u00e4 peritty, vaan maksajaksi joutuivat ty\u00f6nantajat tai paikallishallinto, jos kansalaisten senttim\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t vuosittaisissa mittauksissa alentuneet tavoitteiden mukaisesti.<\/p>\n

Sosiaalinen media \u2013 Uganda<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thomas Ulrich | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Hein\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2018 Ugandan hallitus presidentti Yoweri Musevenin<\/strong> johdolla otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n veron, jota kaikkien sosiaalisen median sivustojen ja sovellusten k\u00e4ytt\u00e4jien tuli maksaa<\/a>. Esimerkiksi Facebookin, Twitterin ja Whatsappin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 t\u00e4ytyy pulittaa 200 shillinki\u00e4 eli noin 0,04 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, kun somea ei k\u00e4yt\u00e4, ei mit\u00e4\u00e4n tarvi maksaakaan.<\/p>\n

Musevenin mukaan vero oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n taistelussa juoruilua vastaan ja ker\u00e4tyt varat k\u00e4ytettiin juuri kyseisen toiminnan aiheuttamien ”seuraamusten selvitt\u00e4miseen”; mit\u00e4 ikin\u00e4 se sitten tarkoittaakaan.<\/p>\n

Sanomattakin lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ugandalaiset eiv\u00e4t olleet j\u00e4rin innostuneita some-verosta, vaan syyttiv\u00e4t hallitusta sananvapauteen kajoamisesta ja monet lopettivat protestina t\u00e4ysin sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4misen.<\/p>\n

Vero ei kuitenkaan ollut ensimm\u00e4inen kerta, kun vuodesta 1986 l\u00e4htien presidenttin\u00e4 ollut Museveni sekaantui kansalaisten sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: Vuoden 2016 vaalien aikaan p\u00e4\u00e4sy kaikille some-kanaville estettiin, sill\u00e4 Museveni v\u00e4itti ihmisten k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n niit\u00e4 valheiden levitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Uusin somevero ei ollut pitk\u00e4ik\u00e4inen, sill\u00e4 protestien ansiosta valtion kassaan ei kilissytk\u00e4\u00e4n tarpeeksi pennosia. Ihmiset eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet veronalaisia sivustoja ja sovelluksia, mutta netiss\u00e4 kyll\u00e4 surffattiin.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Ugandan hallitus p\u00e4\u00e4tti ruveta verottamaan internetin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 kokonaisuudessaan. Vuonna 2021 voimaan tulleen verouudistuksen j\u00e4lkeen jokaisen netink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n on t\u00e4ytynyt maksaa datapakettinsa hinnasta 12 prosenttia veroa<\/a> valtiolle.<\/p>\n

Virtsavero \u2013 Rooman valtakunta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Rooman keisarina vuosina 69-79 toiminut Vespanius<\/strong> on tullut kuuluisaksi sanonnasta ”raha ei haise”. Pecunia non olet<\/em>. Sanonnan kerrotaan saaneen alkunsa keskustelusta, jonka Vespanius k\u00e4vi poikansa Tituksen<\/strong> kanssa. Palataan siihen aivan kohta.<\/p>\n

Vespanius ja h\u00e4nt\u00e4 ennen keisarina toiminut Nero<\/strong> ker\u00e4siv\u00e4t virtsaveroa<\/a>. Sit\u00e4 ei kuitenkaan yksitt\u00e4isten kansalaisten tarvinnut maksaa, vaan maksu ker\u00e4ttiin niilt\u00e4, jotka k\u00e4viv\u00e4t virtsalla kauppaa. Alempiluokkaiset, eli siis aivan tavalliset ihmiset, suorittivat tarpeensa pottiin, jotka tyhj\u00e4ttiin likakaivoon, josta tavara edelleen kulkeutui julkisten k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ”altaisiin”.<\/p>\n

Neste ker\u00e4ttiin talteen k\u00e4ym\u00e4l\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 virtsan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 ammoniakki oli arvokasta raaka-ainetta, jota myytiin ja k\u00e4ytettiin muun muassa nahan parkitsemiseen, siivoukseen ja toogien sek\u00e4 HAMPAIDEN valkaisuun.<\/p>\n

Virtsavero oli tuottoisa tulonl\u00e4hde valtakunnalle tai paremminkin keisarille itselleen, mutta se oli my\u00f6s aikalaisten mielest\u00e4 hyvin kiistanalainen. Siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin takaisin keisarin poikaan Titukseen. Kun h\u00e4n arvosteli is\u00e4ns\u00e4 \u00e4ll\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4 verotusta, kaivoi Vespanius pissalla hohtavan puhtaaksi saadun toogansa taskusta kultakolikon ja vei sen poikansa nen\u00e4n alle. ”Haiseeko?”, h\u00e4n kysyi, johon poika vastasi, ett\u00e4 eip\u00e4 taida haista. ”Ja kuitenkin, se on saatu virtsasta”, lausui Vespanius keskustelun p\u00e4\u00e4tteeksi.<\/p>\n

Colosseum muuten rakennettiin virtsaverosta saatujen tulojen avulla.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n