{"id":29321,"date":"2024-04-24T21:45:55","date_gmt":"2024-04-24T19:45:55","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29321"},"modified":"2024-04-25T20:16:10","modified_gmt":"2024-04-25T18:16:10","slug":"10-faktaa-ihmisen-aivot-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-faktaa-ihmisen-aivot-osa-2\/","title":{"rendered":"Syntym\u00e4sokeus suojaa skitsofrenialta: 10 tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa ihmisen uskomattomista aivoista \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Ihmisen aivot pystyv\u00e4t t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin asioihin, joita on vaikea uskoa todeksi! Silti olemme todenn\u00e4k\u00f6isesti raapaisseet vain pintaa, sill\u00e4 aivot yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t jatkuvasti, kun niist\u00e4 opitaan lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka aivomme ovat olleet vuosisatojen ajan tutkijoiden ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rien kiinnostuksen kohteena, ja nykyisin meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme uskomattomia v\u00e4lineit\u00e4 niiden tutkimiseen, ei tuosta kiehtovasta elimest\u00e4 tiedet\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkea.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee aivoista nyt kymmenen tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa, joista et todenn\u00e4k\u00f6isesti ole aiemmin kuullutkaan.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi faktaa ihmisen ihmeellisist\u00e4 aivoista voit lukea t\u00e4st\u00e4: 10 tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa ihmisen uskomattomista aivoista \u2013 osa 1<\/a><\/strong>.<\/p>\n

Ihminen puhuu itsest\u00e4\u00e4n, koska se tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ihminen on sosiaalinen el\u00e4in, joka viett\u00e4\u00e4 ison osan valveillaoloajastaan kommunikoiden muiden lajitovereiden kanssa: koulussa, t\u00f6iss\u00e4, kaupassa, puhelimessa tai vaikka sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n

Keskustelunaiheita on loputtomasti ja yhdess\u00e4 muiden ihmisten kanssa me haaveilemme tulevaisuudesta, muistelemme menneit\u00e4, teemme suunnitelmia, vitsailemme ja ratkomme ongelmia. Mutta kaikista mahdollisista vaihtoehdoista huolimatta ihmiset puhuvat eniten itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4rin ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 60 prosenttia kaikesta keskustelusta itsest\u00e4\u00e4n puhumiseen. Sosiaalisessa mediassa kommunikoidessa osuus kasvaa 80 prosenttiin.<\/p>\n

Miksi sitten olemme n\u00e4in itsekeskeisi\u00e4? Tutkimusten mukaan siihen on hyvin yksinkertainen syy: se tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Harvardin yliopistossa on tutkittu koehenkil\u00f6it\u00e4 toiminnallisella magneettikuvauksella, jolla kyet\u00e4\u00e4n reaaliaikaisesti seuraamaan, mit\u00e4 aivoissa tapahtuu min\u00e4kin hetken\u00e4. Kokeessa osallistujia pyydettiin puhumaan sek\u00e4 omista ett\u00e4 muiden ihmisten mielipiteist\u00e4 ja luonteenpiirteist\u00e4. Kun ihmiset puhuivat itsest\u00e4\u00e4n, huomattiin aivojen motivaatio- ja palkitsemiskeskuksessa huomattavasti enemm\u00e4n aktiivisuutta<\/a> verrattuna siihen, kun keskustelu koski jotakin toista henkil\u00f6\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, aivojen mielihyv\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 aktivoitui merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n my\u00f6s silloin, kun ihmiset olivat yksin ja vain ajattelivat itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mutta ei huolta, t\u00e4llainen itsekeskeisyys on tutkijoiden mukaan ollut evolutiivisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta ihminen on kehittynyt lajina sellaiseksi kuin se nyt on. Henkil\u00f6kohtaisten asioiden jakaminen muille auttaa luomaan uusia ja vahvoja sosiaalisia siteit\u00e4 ja sen on todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ihmisten v\u00e4list\u00e4 positiivista kemiaa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 selviytymisen kannalta: aiemmin ihan fyysisen hengiss\u00e4pysymisen vuoksi ja nyky\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n mielenterveyden ja onnellisuuden kokemisen kautta.<\/p>\n

Joten \u00e4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 puhua itsest\u00e4si, mutta muista: rajansa kaikella. Tuo 60 prosenttia kuulostaa hurjan suurelta m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4, joten omien keskustelujen sis\u00e4lt\u00f6ihin kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n

Syntym\u00e4sokeus suojelee skitsofrenialta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Taras Chernus | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Koskaan, ikin\u00e4, miss\u00e4\u00e4n ei sokeana syntynyt henkil\u00f6 ole sairastunut skitsofreniaan. Siit\u00e4 l\u00e4htien, kun yhteys ensimm\u00e4isen kerran 1950-luvulla havaittiin, on aiheesta tehty mittavia tutkimuksia asian varmistamiseksi, ja tulokset ovat melko yksiselitteiset: syntym\u00e4sokeus todellakin suojaa skitsofrenialta<\/a>.<\/p>\n

Joulukuussa 2018 Schizophrenia Research<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistussa, L\u00e4nsi-Australian yliopiston psykiatrian laitoksen toteuttamassa laajassa pitk\u00e4aikaistutkimuksessa<\/a> todettiin, ett\u00e4 ilmi\u00f6 liittyy synnynn\u00e4iseen kortikaaliseen sokeuteen. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa sokeus johtuu neurologisesta h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 vammasta silmiss\u00e4. Silm\u00e4t kyll\u00e4 \u201dn\u00e4kisiv\u00e4t\u201d, mutta n\u00e4k\u00f6aivokuori ei toimi kuten pit\u00e4isi.<\/p>\n

Mutta mik\u00e4 kumma yhteys n\u00e4kemisen ja skitsofrenian v\u00e4lill\u00e4 sitten on?<\/p>\n

Tutkijat arvelevat, ett\u00e4 sokeana syntyminen johtaa aivoissa muiden alueiden vahvistumiseen ja nuo kyseiset alueet ovat juuri niit\u00e4, joissa skitsofreenikoilla havaitaan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi havaintokykyyn ja tarkkaavaisuuteen sek\u00e4 muistiin ja kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t alueet. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan n\u00e4k\u00f6aivokuoren h\u00e4iri\u00f6t voivat est\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden psykoottisten sairauksien puhkeamista.<\/p>\n

Edess\u00e4 on paljon ty\u00f6t\u00e4 ja mit\u00e4-miksi-kuinka-ja-miten -kysymyksi\u00e4, mutta tuoreet l\u00f6yd\u00f6kset saattavat olla ratkaisevassa asemassa skitsofreniatutkimuksessa ja siin\u00e4, miten sairautta voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa.<\/p>\n

Ovatko ihmisen aivot ajatusten satunnaisgeneraattori?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvaltain tiedes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vuonna 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan ihmisell\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin 12 000-60 000 ajatusta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Vaihteluv\u00e4li on melko suuri, mutta toisaalta me ihmiset olemme kaikki erilaisia yksil\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ole aivan samanlainen.<\/p>\n

Aivoilla on aikamoinen ty\u00f6maa, kun ne tuottavat parhaimmillaan yli 40 erillist\u00e4 ajatusta minuutissa. \u00c4l\u00e4 kuitenkaan yrit\u00e4 itse laskea \u2013 oman empiirisen tutkimukseni perusteella se ei toimi, tietenk\u00e4\u00e4n, koska siin\u00e4 alkaa vain ajatella ajatustensa laskemista.<\/p>\n

Aivot eiv\u00e4t kuitenkaan ole satunnaisten ajatusten synnytt\u00e4misess\u00e4 erityisen luova elin. N\u00e4in on siis siin\u00e4 tapauksessa, kun vain mietiskelee niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4. Ajatuksista nimitt\u00e4in 95 prosenttia on tismalleen samoja, kuin mit\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n on edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4lk\u00e4ht\u00e4nyt. Tuohon ei ehk\u00e4 voi kovinkaan paljon vaikuttaa, sill\u00e4 aivot toimivat miten haluavat.<\/p>\n

Mutta t\u00e4h\u00e4n seuraavaan prosenttiosuuteen luulisi ja toivoisi olevan mahdollista vaikuttaa, sill\u00e4 sattumanvaraisista ajatuksista noin 80 prosenttia on negatiivisia. Positiivisella el\u00e4m\u00e4nasenteella saa varmasti v\u00e4hennetty\u00e4 kielteisyytt\u00e4<\/a>, mik\u00e4 vaikuttaa suunnattomasti el\u00e4m\u00e4nlaatuun. K\u00e4yh\u00e4n ihminen suurimman osan keskusteluistaan itsens\u00e4 kanssa: joskus \u00e4\u00e4neen, mutta useimmiten p\u00e4\u00e4nsis\u00e4isesti.<\/p>\n

Mielikuvaharjoittelu ei ole huuhaata<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Olet varmasti kuullut toteamuksen ”harjoitus tekee mestarin”, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 mielikuvaharjoituskin tekee mestarin.<\/p>\n

Jonkun uuden taidon opetteleminen vaatii lukemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n toistoja, ja niiden p\u00e4\u00e4lle viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 toistoja. Onneen ei ole oikotiet\u00e4, ellei sitten ole kyse pianon soittamisesta.<\/p>\n

Vuonna 1904 espanjalainen neurotieteilij\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Santiago Ram\u00f3n y Cajal\u00a0<\/b>havaitsi, ett\u00e4 pianonsoiton opettelussa mentaalinen harjoittelu on yht\u00e4 tehokasta kuin fyysinen soittaminen. Ram\u00f3n y Cajal jakoi koehenkil\u00f6t kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kell\u00e4\u00e4n ollut aiempaa kokemusta pianonsoitosta.<\/p>\n

Toinen ryhm\u00e4 opetteli soittamista pianolla, ja toista opetettiin mielikuvilla eli Ram\u00f3n y Cajal kertoi heille, miten sormia tulee liikuttaa ja milt\u00e4 nuotit kuulostavat. Tutkimuksen lopuksi kummatkin ryhm\u00e4t osasivat soittaa saman p\u00e4tk\u00e4n yht\u00e4 hyvin. Ram\u00f3n y Cajal ei ollut kuka tahansa tutkija, sill\u00e4 h\u00e4n keksi, ett\u00e4 hermoston perusyksikk\u00f6 on neuroni ja sai uraauurtavasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n my\u00f6s Nobelin fysiologian tai l\u00e4\u00e4ketieteen palkinnon. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n modernin neuroanatomian is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Yli sadan vuoden takaiset tutkimukset toistettiin vuonna 1995, jolloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli jo edistyneit\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 aivojen kuvaamiseen. Yhdysvaltain terveysviraston eli National Institutes of Healthin tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu tosiaankin vaikuttaa aivoihin juuri samalla tavalla ja samoille alueille kuin todellinen soittaminen<\/a>.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa k\u00e4ytettiin esimerkkin\u00e4 pianonsoiton opettelua, mutta tulokset p\u00e4tev\u00e4t moneen muuhunkin asiaa. Maailman parhaaksi, tai edes kyl\u00e4n parhaaksi, ei pelk\u00e4ll\u00e4 kuvittelulla varmastikaan p\u00e4\u00e4se, mutta kiistatonta hy\u00f6ty\u00e4 mentaaliharjoittelusta kuitenkin on.<\/p>\n

Kaikkien sohvaperunoiden unelma: Lihaksia voi kasvattaa ajatuksen voimalla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Kes\u00e4 l\u00e4hestyy (ainakin kalenterin mukaan) ja kohta kaikki lehdet toitottavat etusivuillaan parhaita keinoja p\u00e4\u00e4st\u00e4 rantakuntoon. No, rantakuntohan on juuri se kunto, jossa kukin rannalle astelee, mutta jos hauista haluaa kasvattaa ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lt\u00e4 nipist\u00e4\u00e4 senttej\u00e4, on syyt\u00e4 nostaa takapuoli sohvalta.<\/p>\n

Tai sitten ei.<\/p>\n

Ohion yliopistossa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan lihaksia voi vahvistaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajatuksen voimalla<\/a>. Fysiologian ja neurotieteen professorin Brian Clarkin<\/strong> johtama ty\u00f6ryhm\u00e4 kipsasi koehenkil\u00f6iden ranteet, ja puolta osallistujista kehotettiin miettim\u00e4\u00e4n keskittyneesti ranteen lihasten j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in 11 minuutin ajan.<\/p>\n

Toinen puoli ryhm\u00e4st\u00e4 sai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kipsatun ranteensa huomiotta ja mukana oli my\u00f6s kontrolliryhm\u00e4, johon kuuluvien k\u00e4si\u00e4 ei kipsattu. Kuukauden tutkimusjakson j\u00e4lkeen ryhmien ranteiden lihasvoimat testattiin ja ne, jotka olivat tehneet mielikuvaharjoituksia, olivat vahvistaneet lihaksiaan tuplaten enemm\u00e4n kuin kahden muun ryhm\u00e4n j\u00e4senet \u2013 oli n\u00e4ill\u00e4 kipsi\u00e4 tai ei.<\/p>\n

Samantyylisi\u00e4 tutkimuksia on tehty lukuisia ja mielikuvaharjoittelun on todettu aktivoivan samoja aivojen alueita<\/a> kuin varsinainen treenaminen. Kuulostaa erikoiselta, mutta hermosto on monimutkainen verkosto, jonka saloja tullaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n selvittelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Saako menetelm\u00e4ll\u00e4 sitten hankittua rautaisen siksp\u00e4kin? Ei varmasti saa. Tai kuka tiet\u00e4\u00e4 \u2013 ehk\u00e4p\u00e4 on syyt\u00e4 kokeilla ja ruveta kuvittelemaan istumaannousuja ja lankkuja t\u00f6iden lomassa!?<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n