{"id":29528,"date":"2024-08-08T19:57:23","date_gmt":"2024-08-08T17:57:23","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29528"},"modified":"2024-08-14T19:50:06","modified_gmt":"2024-08-14T17:50:06","slug":"yleisurheilun-heittolajien-mittaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/yleisurheilun-heittolajien-mittaus\/","title":{"rendered":"Miten tarkkaa yleisurheilun heittolajien mittaus on? Tulos riippuu sek\u00e4 tarkasta laserista ett\u00e4 erehtyv\u00e4isest\u00e4 ihmissilm\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa lukijoiden kysymyksiss\u00e4 Listafriikki<\/a> sukeltaa yleisurheilun maailmaan, kun pohdimme heittolajien mittausta. Onko mittaus laserin tarkkaa vai ovatko sentit mittaajan inhimillisiss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4?<\/p>\n

Vastaus on, ett\u00e4 kumpaakin! Pian selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miksi molemmat vaihtoehdot ovat oikein.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(\u00e4t)gmail.com (muista muuttaa (\u00e4t) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4?<\/p>\n

Yleisurheilun heittolajien mittalaitteet ovat millintarkkoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Phil Sussman | Public Domain<\/p><\/div>\n

Mittanauhojen kanssa ei yleisurheiluareenoilla \u2013 suuremmilla sellaisilla \u2013 en\u00e4\u00e4 leikit\u00e4. Toki manuaaliset mittalaitteet ovat varmuuden vuoksi mukana; eiv\u00e4tk\u00e4 suinkaan turhaan.<\/p>\n

Aiemmin t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 pidetyt yleisurheilun EM-kisat Roomassa todistivat sen, ett\u00e4 moderni teknologia voi todellakin pett\u00e4\u00e4, jolloin turvaudutaan ”vanhanaikaisiin” laitteisiin. Esimerkiksi kolmiloikkapaikalla jouduttiin kaivamaan rehti mittanauha esille. Toivottavasti Pariisin olympialaisissa mittav\u00e4lineet ovat toimintakunnossa koko kisojen ajan!<\/p>\n

Mutta nyt pohdinnassa on siis heittolajien mittaaminen, eli kyseess\u00e4 ovat kuulanty\u00f6nt\u00f6 sek\u00e4 keih\u00e4\u00e4n-, kiekon- ja moukarinheitto. Mittaukset tehd\u00e4\u00e4n optisella mittauslaitteella, jolla pystyt\u00e4\u00e4n mittaamaan et\u00e4isyyksi\u00e4 sentin tai jopa millin tarkkuudella. Puhutaan siis huippulaatuisista lasermittareista.<\/p>\n

Pohjaty\u00f6 on kuitenkin teht\u00e4v\u00e4 huolellisesti. Laite t\u00e4ytyy asettaa mittausvalmiuteen uudelleen ennen jokaista kisaa. Koneeseen sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n oikeat asetukset ja m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n olosuhteet. Heittopaikan ymp\u00e4rilt\u00e4 otetaan useita mittauspisteit\u00e4, joilla laite saadaan kalibroitua kuntoon. Valmistelu p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n koemittaukseen, jossa mittausj\u00e4rjestelm\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llisyys varmistetaan.<\/p>\n

Eli kunhan valmistautuminen on tehty huolella ja mittalaite on toimintakunnossa, niin ty\u00f6nn\u00f6n tai heiton mittaus on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkkaa.<\/p>\n

Mutta jonkunhan se mittalaite on laitettava kent\u00e4ll\u00e4 oikeaan kohtaan. Ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa sentit saattavatkin h\u00e4ily\u00e4 suuntaan jos toiseenkin.<\/p>\n

Heittojen mittaaminen on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n haastavaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Cl\u00e9ment Bucco-Lechat<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi ihmetell\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4s siin\u00e4 nyt niin hankalaa sitten on? V\u00e4line putoaa tiettyyn kohtaan ja siit\u00e4 mitataan et\u00e4isyys heittopaikalle. Teoriassa se on juuri n\u00e4in yksinkertaista, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mittaaminen on haastavaa<\/a>.<\/p>\n

Mittaajan on oltava kent\u00e4ll\u00e4 tarpeeksi l\u00e4hell\u00e4 v\u00e4lineen alastulopaikkaa, jotta h\u00e4n n\u00e4kee oikean mittauskohdan. Toisaalta mittaajien on oltava koko ajan hoksottimet tarkkana ja varottava kohti tulevia heittoja. Heittolajien v\u00e4lineet voivat saada aikaan ik\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n

Keih\u00e4\u00e4nheitto on periaatteessa helppo laji mitata, kunhan keih\u00e4s tulee maahan k\u00e4rki edell\u00e4<\/a> ja j\u00e4\u00e4 pystyyn. Silloin t\u00e4ll\u00f6in n\u00e4kee heittoja, joissa keih\u00e4s tulee maahan lappeelleen. T\u00e4ll\u00f6in mittauskohdan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen onkin kinkkisemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 keih\u00e4s sivaltaa maata ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Yleens\u00e4 keih\u00e4\u00e4st\u00e4 toki j\u00e4\u00e4 nurmeen j\u00e4lki, mutta varsinkin kisojen edetess\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 on jo runsaasti kuoppia ja j\u00e4lki\u00e4, joten sen oikea l\u00f6yt\u00e4minen saattaa olla hankalaa. Siksi mittaajan on liikuttava silm\u00e4 kovana l\u00e4helle laskeutuvaa keih\u00e4st\u00e4, jotta oikea kohta on helpompi n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n

Sama ongelma on kiekonheitossa, joskin siin\u00e4 lajissa v\u00e4line kimmahtaa joka tapauksessa aina monia metrej\u00e4 eteenp\u00e4in. Mittaajien on siis oltava tarpeeksi l\u00e4hell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4kseen nopeasti maahan iskeytyv\u00e4n ja matkaansa siit\u00e4 jatkavan kiekon j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 monttu.<\/p>\n

Moukarinheitossa v\u00e4line j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maahan selvemm\u00e4n kolon, mutta tarkkuutta vaaditaan silti. Jos kent\u00e4ll\u00e4 on paljon kuoppia ja j\u00e4lki\u00e4, voi moukari laskeutua hyvin l\u00e4helle jo valmista monttua ja py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 laskeutumisen j\u00e4lkeen viereiseen koloon. Mittaajan keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksik\u00e4\u00e4n, jotta v\u00e4lineen oikea laskeutumispaikka ei mene hukkaan.<\/p>\n

Mittaaminen on teknologiasta huolimatta inhimillist\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Frankie Fouganthin<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten siis todettua: lasermittaus on tarkkaa, mutta tulos riippuu siit\u00e4, mist\u00e4 kohtaa toimitsija m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mittauksen alkavan.<\/p>\n

Esimerkiksi vuoden 2017 Lontoon MM-kisoissa ruotsalainen kiekonheitt\u00e4j\u00e4 Daniel St\u00e5hl<\/strong> h\u00e4visi kullan hyvin niukasti. Maailmanmestaruuden vei Liettuan Andrius Gudzius<\/strong> tuloksella 69,21 ja St\u00e5hlin hopeaheitto oli vain kaksi senttimetri\u00e4 lyhyempi. Noin pieni ero on kiekonheitossa l\u00e4hes sattumanvarainen<\/a> riippuen siit\u00e4 mist\u00e4 kohtaa toimitsija aloittaa mittaamisen.<\/p>\n

Kun 22-senttinen v\u00e4line ottaa nopean ja toisinaan vain hipaisevan kontaktin kentt\u00e4\u00e4n, voi j\u00e4lki olla l\u00e4hes olematon. On siis t\u00e4ysin katsojan eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toimitsijan ihmissilm\u00e4st\u00e4 kiinni, mist\u00e4 mittaus aloitetaan.<\/p>\n

Urheilijat toki tiedostavat itsekin t\u00e4m\u00e4n ikuisuusongelman, joka on kai vain pakko hyv\u00e4ksy\u00e4 inhimillisen\u00e4 osana kiekonheittoa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n