{"id":29904,"date":"2024-11-14T22:45:40","date_gmt":"2024-11-14T20:45:40","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29904"},"modified":"2024-11-14T22:26:15","modified_gmt":"2024-11-14T20:26:15","slug":"10-outoa-nukkumistapaa-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-outoa-nukkumistapaa-osa-2\/","title":{"rendered":"Norsut nukkuvat seisten, koska muuten ne kuolisivat: El\u00e4inten 10 eriskummallista nukkumistapaa \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Kaikki el\u00e4imet tarvitsevat unta: jotkut enemm\u00e4n ja toiset v\u00e4hemm\u00e4n. El\u00e4inmaailmasta l\u00f6ytyy mit\u00e4 erkoisempia tapoja ladata akkuja unen merkeiss\u00e4, joten t\u00e4ll\u00e4 listalla aiheena ovat el\u00e4inten 10 eriskummallista nukkumistapaa.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> j\u00e4tti pois erilaiset horrokset ja talviunet, jotka sin\u00e4ns\u00e4 kyll\u00e4 ovat melko erikoisia ilmi\u00f6it\u00e4. Nyt kuitenkin paneudutaan kymmeneen nukkumistapaan, jotka ovat listan el\u00e4imill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Mukaan mahtuu muun muassa erikseen nukkuvia aivopuoliskoja, suojaisia limakuplia, k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 s\u00f6p\u00f6stelij\u00f6it\u00e4 ja kuolleita flamingoja.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi erikoista nukkumistapaa voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Toinen silm\u00e4 auki tai sy\u00f6ksyhampaat j\u00e4\u00e4h\u00e4n iskettyn\u00e4: El\u00e4inten 10 erikoista nukkumistapaa \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Norsut nukkuvat seisten, koska muuten ne kuolisivat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Felix Rostig | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Otsikko on karu, mutta faktaa. Monet isot kasvinsy\u00f6j\u00e4t nukkuvat seisaallaan, sill\u00e4 niiden on pakko. Suurta ruhoa ei maan pinnasta kovin nopeasti nosteta, joten vaakatasossa nukkuminen on pedoille kuin kutsu saapua ruokailemaan. Seisaallaan nukkuvat muun muassa kirahvit, seeprat, lehm\u00e4t ja hevoset. Ne lukitsevat jalkansa suoraksi, jotta voivat vaipua rauhassa uneen ilman pelkoa kaatumisesta, mutta samaan aikaan ne ovat l\u00e4ht\u00f6valmiudessa, jos t\u00e4ytyy nopeasti sy\u00f6ksy\u00e4 pakoon.<\/p>\n

L\u00e4hes kaikki unen vaiheet onnistuvat seisten, lukuun ottamatta lihakset t\u00e4ysin rennoksi vet\u00e4v\u00e4\u00e4 REM-unta. Se on aivoille elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja onnistuu ainoastaan makuulla. Siksi nelj\u00e4ll\u00e4 jalalla nukkuvienkin on p\u00e4ivitt\u00e4in otettava lyhyet tirsat makuulla.<\/p>\n

Norsut nukkuvat luonnossa p\u00e4ivitt\u00e4in vain noin kaksi tuntia, jotka eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n ole yhteen putkeen. N\u00e4m\u00e4 suurimmat maael\u00e4imet ottavat nokosia siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4; useimmiten omien jalkojensa varassa, mutta toisinaan puihin tai termiittikekoihin nojaten. Nekin kuitenkin tarvitsevat REM-unta, mutta vain kolmen tai nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein. Kauaa ne eiv\u00e4t makuulla voi olla, mik\u00e4 ei johdu ainoastaan vaanivista leijonalaumoista. T\u00e4m\u00e4 on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4intarhoissa el\u00e4v\u00e4t norsut eiv\u00e4t ikin\u00e4 makaa 30 minuuttia kauempaa, vaikka \u00f6isin ne voivat nukkua huoletta jopa seitsem\u00e4n tuntia putkeen seisaallaan. Niill\u00e4 siis olisi mahdollisuus makoilemiseen ilman vaaraa.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan v\u00e4h\u00e4inen maassa nukkuminen johtuu norsun suuresta koosta ja ruumiinpainosta<\/a>. Pitk\u00e4aikainen makaaminen altistaa sis\u00e4elimet tuhansien kilojen painolle, eiv\u00e4tk\u00e4 ne kest\u00e4 sellaista painetta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 hullua asiaa, joita ihmiset tekev\u00e4t unissaan<\/a><\/strong><\/p>\n

Nelisormimangustit nukkuvat hierarkkisessa kasassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Seth Abramczyk | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kalaharin autiomaassa, Afrikan etel\u00e4osissa, el\u00e4v\u00e4t nelisormimangustit ovat aitososiaalisia el\u00e4imi\u00e4 eli laumassa on yleens\u00e4 yksi johtava pari, joka lis\u00e4\u00e4ntyy. Jopa 40 yksil\u00f6n kokoisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 kaikki j\u00e4senet huolehtivat hallitsevan naaraan poikasista. Se my\u00f6s tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jos joku muu sattuu lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, k\u00e4y diktaattorin tavoin toimiva matriarkka tappamassa poikaset.<\/p>\n

Hallitsevan parin naaras on nimenomaan lauman johtaja, mink\u00e4 my\u00f6s nelisormimangustien nukkumistapa osoittaa. Lauman pes\u00e4 on maan alle kaivetussa, monimutkaisessa luolastossa, johon ne ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t y\u00f6n tullessa. Nelisormimangustit nukkuvat suuressa kasassa pysy\u00e4kseen l\u00e4mp\u00f6isin\u00e4. El\u00e4inkeon p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isin\u00e4 olevat vartijat eiv\u00e4t saavuta koskaan syv\u00e4n- tai REM-unen vaiheita, koska niiden on oltava jatkuvasti h\u00e4lytysvalmiudessa.<\/p>\n

Mit\u00e4 korkeammalle lauman hierarkiassa menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 kasassa el\u00e4in on. Johtava naaras on tietenkin alimmaisena ja saa kaikkein makeimmat unet turvassa pedoilta ja y\u00f6n viileydelt\u00e4.<\/p>\n

Hait nukkuvat vastavirtaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

On olemassa yleinen harhak\u00e4sitys, joka kuitenkin perustuu faktaan. Virheellisen uskomuksen mukaan hait eiv\u00e4t nuku ikin\u00e4, koska niiden on jatkuvasti uitava pysy\u00e4kseen hengiss\u00e4. Lauseen j\u00e4lkimm\u00e4inen osuus pit\u00e4\u00e4 paikkansa isolla osalla hailajeista. Niiden on pysytt\u00e4v\u00e4 liikkeess\u00e4, koska niill\u00e4 ei ole kyky\u00e4 pumpata vett\u00e4, vaan ne ottavat tarvitsemansa hapen kidusten l\u00e4pi kulkevasta vedest\u00e4. Mutta nukkua niiden t\u00e4ytyy<\/a>.<\/p>\n

Ne saattavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaista toispuoleista nukkumista, joka on jo t\u00e4ll\u00e4 listalla tullut tutuksi. Hait eiv\u00e4t siis p\u00e4\u00e4se koskaan samanlaiseen syv\u00e4\u00e4n uneen kuin ihmiset, vaan osa niiden aivoista vain vaipuu lepotilaan. Asiaa on toki hieman hankala tutkia, koska suurimmat hailajit eiv\u00e4t selvi\u00e4 vankeudessa hengiss\u00e4 muutamia p\u00e4ivi\u00e4 kauempaa, joten tieto on pitk\u00e4lti havainnoimalla p\u00e4\u00e4telty\u00e4. Pienempi\u00e4 hailajeja, esimerkiksi metrin mittaiseksi kasvavaa piikkihaita, tutkimalla on kuitenkin saatu selville jotain. Piikkihailla uiminen tulee niin sanotusti selk\u00e4rangasta eli sit\u00e4 koordinoi selk\u00e4ydin osittain vailla tahdonalaisuutta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hai voi k\u00e4yd\u00e4 nukkumaan, sill\u00e4 aivot voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokonaan narikkaan eik\u00e4 hapensaanti silti vaarannu.<\/p>\n

Valkohaiden nukkumista ja lepotilaa on my\u00f6s tutkittu; sopivalta et\u00e4isyydelt\u00e4 tietenkin. Niill\u00e4 on joskus tapana asettua lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n alueille, joissa merenalaiset virtaukset tulevat niit\u00e4 kohti. Silloin ne voivat uida l\u00e4hes paikallaan ja siit\u00e4 huolimatta vesi virtaa niiden kiduksiin antaen mahdollisuuden kunnolliseen lepohetkeen.<\/p>\n

Papukaijakala nukkuu omassa limakuplassaan<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Quicksilver Group | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Trooppisissa vesiss\u00e4, koralliriuttojen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t papukaijakalat ovat ilman h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 nukkumistapaansakin erikoisia otuksia. Ne muun muassa kykenev\u00e4t vaihtamaan sukupuoltaan<\/a> sek\u00e4 jauhamaan ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kovan yl\u00e4leukansa avulla korallia. Kun y\u00f6 saapuu, aktivoituu papukaijakalan kiduksissa erityiset rauhaset, jotka eritt\u00e4v\u00e4t sen ymp\u00e4rille suojaavaan limakuplan<\/a>. Sen sis\u00e4ll\u00e4 on mukava vedell\u00e4 hirsi\u00e4.<\/p>\n

Tutkijoita on vuosien ajan kiinnostanut ja kummastunut, miksi papukaijakala valmistaa t\u00e4llaisen kuplan. On arveltu, ett\u00e4 lima suojaisi petojen hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 tai jopa auringonvalolta toimien aurinkovoiteen tapaan. J\u00e4lkimm\u00e4inen teoria on hieman ontuva, sill\u00e4 papukaijakalat nukkuvat limakuplassaan \u00f6isin – eli pime\u00e4n aikaan.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isin, ja itseasiassa tutkimuksissa todistettu, teoria liittyy loisiin. P\u00e4iv\u00e4saikaan papukaijakalan ei tarvitse huolehtia verta imevist\u00e4 siiroista, sill\u00e4 puhdistajakalat partioivat jatkuvasti ymp\u00e4rill\u00e4 n\u00e4ykkien loiset parempiin suihin ennen kuin ne ehtiv\u00e4t kiinnitty\u00e4 toisen nahkaan. Mutta joskus puhdistajienkin on nukuttava ja silloin papukaijakalat j\u00e4\u00e4v\u00e4t loisten armoille.<\/p>\n

Queenslandin yliopiston biologi Alexandra Grutter<\/strong> ty\u00f6ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa tutki papukaijakalan t\u00e4ysin ainutlaatuista nukkumistapaa<\/a> vuonna 2010. Kokeessa osalta nukkuvista kaloista poistettiin limakupla, jolloin siirat olivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti niiden kimpussa; limak\u00e4\u00e4r\u00f6ss\u00e4 uinuvat kalat eiv\u00e4t loisia kiinnostaneet. Siksi suuren nukkumiskuplan valmistamiseen kannattaa kuluttaa p\u00e4ivitt\u00e4in valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 energiaa ja aikaa. Limakuplan eritt\u00e4minen kest\u00e4\u00e4 kolmesta vartista tuntiin.<\/p>\n

Alppikiit\u00e4j\u00e4 ja muut muuttolinnut ovat multitaskaamisen mestareita<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Lefteris Stavrakas<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a> | Kuvaa rajattu<\/p><\/div>\n

Listan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4siteltiin muutamaakin siivek\u00e4st\u00e4 ja otetaan t\u00e4h\u00e4n loppuun viel\u00e4 yksi lintu. Tai periaatteessa t\u00e4h\u00e4n listan kohtaan kuuluu suuri joukko muuttolintuja. Keski- ja Etel\u00e4-Euroopassa sek\u00e4 Pohjois-Afrikassa ja Intiassa tavattava alppikiit\u00e4j\u00e4 on maailmanmestari: se on kauimmin yhteen soittoon ilmassa pysytellyt lintu. Alppikiit\u00e4j\u00e4n enn\u00e4tys on kymmenen kuukautta ilman pys\u00e4htymist\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n tai nukkumaan. Ne laskeutuvat kerran vuodessa, lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sy\u00f6minen hoituu kirjaimellisesti lennossa, sill\u00e4 ilmassa on paljon hy\u00f6nteisi\u00e4 napattavaksi. Mutta nukkuminen onkin kinkkisempi juttu. Alppikiit\u00e4j\u00e4t nousevat hyvin korkealle ja l\u00e4htev\u00e4t sielt\u00e4 vapaaliitoon, jonka aikana voi k\u00e4yd\u00e4 untenmailla<\/a>. Kokonaan ne eiv\u00e4t kuitenkaan tajuttomuuteen vaivu, sill\u00e4 kuten saatoit jo arvata: muuttolinnut nukkuvat yksi aivopuolisko kerrallaan. Liitojen aikaan ne voivat kuitenkin hetkellisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4n uneen. Monille muuttolinnuille riitt\u00e4\u00e4 levoksi my\u00f6s niin sanotut tehonokoset, power nap<\/em>, joita ne ottavat useita kertoja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta vain muutamien sekuntien ajan kerralla<\/a>.<\/p>\n

Eik\u00e4 lennossa nukkuminen ole ainoastaan pienten lintujen kyky, sill\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4iset albatrossit, jotka viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmassa, nukkuvat noin 42 minuuttia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta v\u00e4h\u00e4n kerrallaan ja puolilla aivoilla tietenkin.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n