{"id":29914,"date":"2024-11-16T22:45:02","date_gmt":"2024-11-16T20:45:02","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29914"},"modified":"2026-06-20T14:45:52","modified_gmt":"2026-06-20T12:45:52","slug":"10-vanhaa-keksintoa-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-vanhaa-keksintoa-osa-2\/","title":{"rendered":"Suomessa kiidettiin luistimilla jo yli 5000 vuotta sitten: 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Sit\u00e4 helposti kuvittelisi, ett\u00e4 esimerkiksi rullaluistimet ja automaattiovet ovat verrattain tuoreita keksint\u00f6j\u00e4 \u2013 ehk\u00e4p\u00e4 viimeisen vuosisadan ajalta. Nyt oikaistaan hieman ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 ja harhaluuloja.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole vahingollisia harhaluuloja, vaan listalla saa toivottavasti kokea ihan hauskoja ahaa-el\u00e4myksi\u00e4. Listafriikki<\/a> esittelee nyt siis asioita, esineit\u00e4 ja keksint\u00f6j\u00e4, jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti vanhempia kuin voisi kuvitella. Osan kohdalla voidaan menn\u00e4 pieleen vuosikymmeni\u00e4, toisten kohdalla jopa kymmeni\u00e4tuhansia vuosia.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset keksinn\u00f6t voit tsekata t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Selfie-tikku k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo sata vuotta sitten!? 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Luistimet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Olaus Magnus | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Yll\u00e4 oleva kuva on napattu kartasta. Tarkemmin sanottuna Venetsiassa vuonna 1539 piirretyst\u00e4 kartasta, jossa kuvataan pohjoisia meri\u00e4 ja maita. T\u00e4m\u00e4 kuva on vain pieni, mutta listan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4, osa koko karttaa, jota voit k\u00e4yd\u00e4 ihailemassa t\u00e4st\u00e4<\/a>. Siell\u00e4 suomalaiset luistelevat Suomenlahdella, vaikka kartta ei maantieteellisesti kovin p\u00e4tev\u00e4 olekaan.<\/p>\n

Sit\u00e4, koska ja miss\u00e4 luistimet on ensimm\u00e4isen kerran keksitty, on mahdoton tiet\u00e4\u00e4 varmasti. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on tapahtunut yli 5000 vuotta sitten, sill\u00e4 varhaisimmat el\u00e4imen luista tehdyt luistimet ovat tuota ik\u00e4luokkaa. Luistelemista ei keksitty huviksi, vaan selviytymisen vuoksi \u2013 samalla tavalla kuin hiiht\u00e4minenkin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset luistimet muistuttivat hyvin v\u00e4h\u00e4n nykyisi\u00e4 luistimia, sill\u00e4 ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 ei ollut teri\u00e4. Paksuun luuhun tehtiin rei\u00e4t nahkasuikaleille, jotta ”ter\u00e4t” saatiin k\u00f6ytetty\u00e4 jalkineisiin, ja sitten vain liukkaalle j\u00e4rven j\u00e4\u00e4lle. Ter\u00e4v\u00e4n reunan puuttuminen tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 luistimilla ei voinut potkia eteenp\u00e4in, vaan liikkumiseen tarvittiin tikku, jolla vauhtia ty\u00f6nnettiin. Kuulostaa ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta se oli paljon helpompaa ja nopeampaa kuin k\u00e4vellen liukastelu.<\/p>\n

Tutkijat ymp\u00e4ri maailman ovat aikajanan lis\u00e4ksi yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 luistimet on kaikella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 keksitty Suomessa<\/a>. Manchester Metropolitan Universityn biofysiikan instituution vuonna 2007 tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on todettu, ett\u00e4 luisteleminen yhdistettyn\u00e4 hankalassa maastossa kulkemiseen s\u00e4\u00e4sti energiaa jopa 10 prosenttia \u2013 silloin, kun ollaan Suomen olosuhteissa. Norjassa s\u00e4\u00e4st\u00f6 oli kolmen prosentin luokkaa, ja Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa yhden prosentin tai v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n

My\u00f6s se, ett\u00e4 Suomessa on sataa neli\u00f6kilometri\u00e4 kohti eniten j\u00e4rvi\u00e4 koko maailmassa, tukee oletusta luistinten keksimisest\u00e4: mik\u00e4\u00e4n muu kansakunta ei olisi hy\u00f6tynyt luistimista samalla lailla.<\/p>\n

Rullaluistimet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos on luistimet keksitty Suomessa, niin samaa ei voi sanoa py\u00f6r\u00e4llisist\u00e4 versioista. Mutta rullaluistelu on varmasti melko uusi keksint\u00f6!? Verrattuna tuhansia vuosia vanhoihin talvimalleihin, niin kyll\u00e4, ne ovat uusi keksint\u00f6. Ensimm\u00e4iset rullaluistimet<\/a> keksi belgialainen John Joseph Merlin<\/strong> 1760-luvulla, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 huomattavasti vanhemmat, kuin olisi kuvitellut.<\/p>\n

Merlin esitteli keksint\u00f6ns\u00e4, ”py\u00f6r\u00e4lliset keng\u00e4t”, er\u00e4iss\u00e4 juhlissa Lontoossa, ja surullisen kuuluisasti t\u00f6rm\u00e4si kesken kunniakierrostaan peiliin. Peili s\u00e4rkyi tuhannen palasiksi ja otti Merlin ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 itsekin v\u00e4h\u00e4n iskua. Se ei kuitenkaan hidastanut vauhtia, muuta kuin ehk\u00e4 sen illan osalta, ja rullaluistimet alkoivat saada huomiota. Rullaluistimet ovat vuosien varrella n\u00e4hneet ties miten monia erilaisia patentteja ja versioita, joista monet ovat olleet heti alun alkaenkin tuhoon tuomittuja, esimerkiksi kumpaankin jalkaan kiinnitetyt suuret renkaat<\/a>.<\/p>\n

Merlinin keksint\u00f6 oli ensimm\u00e4inen ja lopulta ideana se kaikkein toimivin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan rullaluistimet ovat edelleen py\u00f6r\u00e4lliset keng\u00e4t.<\/p>\n

Automaattiovi<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Englantilainen kirjailija Herbert George Wells<\/strong> kirjoitti automaattisista ovista vuonna 1899 julkaistussa Kun nukkuja her\u00e4\u00e4 –<\/i>tieteisroomanissa, mist\u00e4 yhdysvaltalaiset Dee Horton<\/strong> ja Lew Hewitt<\/strong> puoli vuosisataa my\u00f6hemmin saivat idean kehitt\u00e4\u00e4 sellaiset ihan oikeasti.<\/p>\n

Mutta oikeasti saamme menn\u00e4 hyvin kauas Wellsin scifi-ovista. Kuten niin monessa muussakin listan kohdassa, nytkin peruutetaan antiikin aikaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kreikkaan.<\/p>\n

Ajanlaskun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla vaikuttanut kreikkalainen matemaatikko ja mekaanikko Heron Aleksandrialainen<\/strong> oli itsest\u00e4\u00e4n avautuvien ovien keksij\u00e4. Keksinn\u00f6n takana oli ajatus j\u00e4nnityksen ja mystisyyden luomisesta uskonnollisiin seremonioihin. Ilman n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 toimintaa avautuvien ovien oli tarkoitus osoittaa kansalle, kuinka voimakkaat, mutta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, jumalolennot saapuivat temppeliin.<\/p>\n

Mekanismi itsest\u00e4\u00e4n avautuvien ovien taustalla oli nerokas. T\u00e4ss\u00e4 yksinkertaistettu kuvaus: Alttarilla sytytettiin tuli ja siit\u00e4 syntyv\u00e4 l\u00e4mmin ilma johdettiin alapuolella olevaan vedell\u00e4 t\u00e4ytettyyn rautapalloon. Kun paine pallon sis\u00e4ll\u00e4 kasvoi, siirtyi osa vedest\u00e4 putkea pitkin viereiseen sankoon, joka t\u00e4yttyess\u00e4\u00e4n laskeutui alemmas ja veti samalla temppelin ovet auki. Heron Aleksandrialainen oli kehitt\u00e4nyt itsest\u00e4\u00e4n avautuvien ovien kaveriksi viel\u00e4 paineilmalla toimivat, trumpetteja soittavat patsaat, jotka p\u00e4\u00e4stiv\u00e4t ilmoille fanfaarit, kun jumalat astelivat temppeliin.<\/p>\n

Vessapaperi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Taito valmistaa paperia juontaa juurensa Kiinaan ja yli kahdentuhannen vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Muuhun maailmaan, ensin naapurivaltioihin Japaniin ja Koreaan, paperinvalmistus levisi 600-luvulla, sielt\u00e4 satojen vuosien kuluessa l\u00e4pi Aasian ja lopulta Eurooppaan vasta seuraavalla vuosituhannella.<\/p>\n

L\u00e4pi aikojen ihmiset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet takapuolensa pyyhkimiseen erin\u00e4isi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, esimerkiksi lehti\u00e4, keppej\u00e4, sammalta, merilev\u00e4\u00e4, kivi\u00e4, hedelmien ja vihannesten kuoria, ruohoa ja lunta. Eli mit\u00e4 tahansa oli saatavilla miss\u00e4kin maailman kolkassa. Roomalaiset kehittiv\u00e4t jopa aivan oman v\u00e4lineen: tikun, johon oli kiinnitetty sieni. Rikkailla oli varaa uhrata per\u00e4p\u00e4\u00e4n pyyhkimiseen jopa villaa ja kankaita.<\/p>\n

Mutta siin\u00e4 vaiheessa, kun muu maailma ei viel\u00e4 edes tiennyt paperista, saati sitten kirjoittanut sellaiselle sanaakaan, oli materiaali jo sen verran yleist\u00e4 Kiinassa, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vessoissa. Historian ensimm\u00e4inen maininta vessapaperista<\/a> on vuodelta 589, kun arvostettu oppinut ja virkamies Yan Zhitui<\/strong> kirjoitti ohjeita sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4: ”En ikin\u00e4 saattaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vessassa paperia, jossa on kommentteja tai lainauksia Viidest\u00e4 Klassikosta<\/em> (kungfutselaisuuden t\u00e4rkeimpi\u00e4 tekstej\u00e4) tai viisaiden miesten nimi\u00e4<\/em>.”<\/p>\n

Animaatiot<\/h2>\n