{"id":29951,"date":"2025-01-17T22:45:00","date_gmt":"2025-01-17T20:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=29951"},"modified":"2025-02-10T15:58:02","modified_gmt":"2025-02-10T13:58:02","slug":"11-faktaa-itkusta-ja-kyynelista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/11-faktaa-itkusta-ja-kyynelista\/","title":{"rendered":"Naisen kyyneleet alentavat miehen seksuaalista halukkuutta: 11 faktaa itkemisest\u00e4 ja kyynelist\u00e4 \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Monet asiat saattavat nostattaa kyyneleet silmiin: Surullinen elokuva, parhaan kaverin h\u00e4\u00e4t ja sipulin pilkkominen. Mutta miksi? T\u00e4ss\u00e4 tulee mielenkiintoisia, mutta toivottavasti ei kuitenkaan itkett\u00e4vi\u00e4 faktoja itkemisest\u00e4.<\/p>\n

Listalla perehdyt\u00e4\u00e4n itkemiseen, jonka sanotaan muun muassa puhdistavan ja tekev\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen; aina itkeminen ei helpota oloa. Kukaan ei tied\u00e4 varmasti, ett\u00e4 miksi voimakkaat tunteet saavat ihmisen itkem\u00e4\u00e4n, mutta teorioita on kyll\u00e4 esitetty.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset kyyneleiden vuodatukset voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Itkeek\u00f6 el\u00e4imet? 11 faktaa itkemisest\u00e4 ja kyynelist\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Kyyneleet eiv\u00e4t kiihota<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Victoria Borodinova | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Science<\/em>-lehdess\u00e4 vuonna 2011 julkaistu artikkeli oli aikoinaan valtavan mediahuomion kohteena. Eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 yleisesti voidaan sanoa, ett\u00e4 kaikki seksiin liittyv\u00e4 myy. Tutkimuksen tuloksista nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4teltiin, ett\u00e4 naisen kyyneleet viev\u00e4t halut miehelt\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen koehenkil\u00f6in\u00e4 oli naisia, jotka my\u00f6nsiv\u00e4t itkev\u00e4ns\u00e4 herk\u00e4sti. Naisille n\u00e4ytettiin jotain itkett\u00e4v\u00e4\u00e4 (varmaankin Hachiko<\/em>\u00a0tai Leijonakuningas<\/em>) ja tutkijat ker\u00e4siv\u00e4t kyyneleet talteen. Nesteet annettiin haisteltaviksi miehille, jotka olivat nuuhkineet my\u00f6s suolavett\u00e4. Miehet eiv\u00e4t osanneet erottaa kyyneli\u00e4 ja suolavett\u00e4 toisistaan, mutta kyynelill\u00e4 oli silti kummallinen vaikutus.<\/p>\n

Tutkijat olivat odottaneet kyynelten vaikuttavan tunteisiin, kuten surullisuuteen ja empatiaan, mutta niin ei k\u00e4ynyt. K\u00e4vi jotain yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kyyneleet v\u00e4hensiv\u00e4t miesten seksuaalista halukkuutta ja alensivat testosteronitasoa<\/a>.<\/p>\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tutkijat olivat pystyneet todistamaan, ett\u00e4 ihminen kommunikoi kemiallisesti kyynelill\u00e4. P\u00e4\u00e4telm\u00e4 oli selv\u00e4: naisen kyynelten v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 viesti on ”ei”. Tutkimuksen toisessa osassa miesten annettiin haistella toisten miesten kyyneli\u00e4 ja j\u00e4lleen testosteronitasot alenivat ja kiihottuneisuus v\u00e4heni.<\/p>\n

Tuloksista tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 on muiden tutkijoiden toimesta kritisoitu. Onhan se raflaavaa, ett\u00e4 itkeminen vie halut, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan testosteronitason aleneminen ei suoraan viittaa siihen. Evolutiivisesti k\u00e4y enemm\u00e4n j\u00e4rkeen se, ett\u00e4 kyyneleet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t v\u00e4kivaltaisuutta. Uhkaavassa tilanteessa vuodatetut kyyneleet laimentavat aggressiota, jolloin ”hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4” saattaa rauhoittua.<\/p>\n

Miksi itkeminen helpottaa? Vai helpottaako?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Claudia Wolff | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Tavataan sanoa, ett\u00e4 itkeminen helpottaa. Se ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 useiden tutkimusten mukaan hyv\u00e4n olon tunne tulee v\u00e4lillisesti sosiaalisen vasteen kautta. Itkeneest\u00e4 tuntuu j\u00e4lkeen p\u00e4in hyv\u00e4lt\u00e4, jos h\u00e4n on saanut tilanteessa tukea<\/a>.<\/p>\n

Itkuun purskahtaminen voi helpottaa hankalassa tilanteessa, jos joku tulee kysym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mik\u00e4 h\u00e4t\u00e4n\u00e4. Vaivaavasta asiasta kertominen ja siihen mahdollisesti yhdess\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4 ratkaisu tuovat helpotuksen. Itkemisell\u00e4 ei varsinaisesti ole tunteen kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4. My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on iso vaikutuksensa siihen, tuntuuko itkukohtauksen j\u00e4lkeen hyv\u00e4lt\u00e4. Jos t\u00f6iss\u00e4 purskahtaa kyyneliin, saattaa tulos olla p\u00e4invastainen.<\/p>\n

Kotona yksin vollottaminen ei useinkaan paranna oloa, vaan ik\u00e4v\u00e4\u00e4n tunteeseen j\u00e4\u00e4 vain vellomaan. Tietyt sairaudet voivat est\u00e4\u00e4 helpotuksen tulemisen, vaikka ymp\u00e4rill\u00e4 olisi kuinka paljon my\u00f6t\u00e4el\u00e4ji\u00e4 ja auttajia. Syv\u00e4st\u00e4 masennuksesta k\u00e4rsiv\u00e4n olo ei tosiaankaan parane itkem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Tom Pumford | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Stereotyypit voivat olla \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 ja usein ne ovat helposti kumottavissa, mutta itkemisen kohdalla n\u00e4in ei ole. Naiset itkev\u00e4t enemm\u00e4n kuin miehet<\/a>. Ja nyt tietenkin puhutaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti, koska kaikki me olemme yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Vaikka eri tutkimuksissa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin hieman toisistaan poikkeaviin numeroihin, on kaikista luettavissa sama fakta: naiset itkev\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin miehet. Todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4kin enemm\u00e4n.<\/p>\n

Nainen itkee keskim\u00e4\u00e4rin kuusi minuuttia kerrallaan, kun taas miehen itkukohtaus kest\u00e4\u00e4 nelisen minuttia. Naisilla itku my\u00f6s eskaloituu useammin, sill\u00e4 noin 65 % kerroista itkeminen yltyy nyyhkytykseksi. Miehill\u00e4 vain 4 prosenttia itkukerroista etenee nyyhkimiseen.<\/p>\n

Miehen ja naisen fysiologiassa on eroja my\u00f6s silmiss\u00e4, sill\u00e4 miehen kyynelkanavat ovat suuremmat. T\u00e4m\u00e4n ominaisuuden vuoksi miehen kyynelet eiv\u00e4t yht\u00e4 helposti l\u00e4hde valumaan poskille. Naisilla itkeminen johtaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin poskille valuviin kyynelnoroihin.<\/p>\n

Miksi itkemme onnesta?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sam Barber | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka suuri ilo ja syv\u00e4 suru ovat tunneskaalan vastakkaisissa \u00e4\u00e4rip\u00e4iss\u00e4, ei niiden synnytt\u00e4mill\u00e4 kyynelill\u00e4 ole eroa. Aivot eiv\u00e4t nimitt\u00e4in itkemisen kohdalla osaa erottaa negatiivisia ja positiivisia tunteita toisistaan<\/a>; ne vain reagoivat voimakkaaseen tunnekuohuun.<\/p>\n

Onnen- ja surunkyynelten syntymekanismi on t\u00e4ysin sama. Aivojen tunnekeskuksiksi nimitetyt mantelitumakkeet kyll\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t milt\u00e4 tuntuu, sill\u00e4 tunteet syntyv\u00e4t siell\u00e4. Mantelitumakkeet l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t signaalin hypotalamukseen, joka kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 viestist\u00e4 pikkupr\u00e4ntin lukematta. Hypotalamus vain havaitsee, ett\u00e4 nyt tuntuu ja lujaa, joten se eritt\u00e4\u00e4 tarvittavat viestimolekyylit, jotka aktivoivat tahdosta riippumattoman hermoston. Ja sitten aivosillan alueella sijaitseva syljenerityskeskus viestitt\u00e4\u00e4 silm\u00e4n kyynelrauhaselle, ett\u00e4 hanat auki: oli se sitten ilosta, surusta tai kovan paineen alla.<\/p>\n

Esimerkiksi kultamitalisti ja kisan h\u00e4vinnyt itkev\u00e4t t\u00e4ysin eri syist\u00e4, mutta molempien aivoissa on tapahtunut tismalleen sama ketjureaktio, joka on johtanut tismalleen samaan lopputulokseen. Joidenkin tutkijoiden mukaan voimakkaissa tunnekuohuissa ihminen itkee, koska se auttaa kehoa ja mielt\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n takaisin tasapainoiseen tilaan.<\/p>\n

Erilaisten tunteiden laukaisemaan itkuun liittyy my\u00f6s hauska urbaanilegenda: Ilosta itkiess\u00e4 ensimm\u00e4inen kyynel tipahtaa oikeasta silm\u00e4st\u00e4 ja surullisena nyyhkytt\u00e4ess\u00e4 ensimm\u00e4inen kyynel tulee vasemmasta silm\u00e4st\u00e4. Joten seuraavan kerran kun tunnet itkun tulevan, niin tarkkaile ensimm\u00e4ist\u00e4 kyynelt\u00e4.<\/p>\n

Miksi me itkemme?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kyyneleet auttavat meit\u00e4 tunnistamaan toisen ihmisen surun. Itkeminen synnytt\u00e4\u00e4 empatian tunnetta ja vahvistaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Siin\u00e4 on kaikessa yksinkertaisuudessaan syy siihen, miksi me itkemme.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei meille tietenk\u00e4\u00e4n selityksen\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n

Itkeminen on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut mysteeri, jolle on annettu monenlaisia selityksi\u00e4. Yksimielisi\u00e4 asiasta ei olla.<\/p>\n

Evoluutiobiologit ovat tarkastelleet itkemist\u00e4 selviytymisen kannalta: Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 itkemisest\u00e4 voisi olla? Er\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan kyyneleet osoittavat puolustuskyvytt\u00f6myytt\u00e4 ja haavoittuvaisuutta<\/a>, mutta hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Kaikki avuttomuuteen viittaavat fyysiset merkit viestitt\u00e4v\u00e4t muille, ett\u00e4 ”en ole uhka”, jolloin itkeminen voi olla keino v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4, henkinen tai fyysinen, voi tuntea kyyneleet n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n jopa syyllisyytt\u00e4. Itkev\u00e4n kanssa on vaikea riidell\u00e4. Kyyneleet my\u00f6s her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t muissa sympatiaa ja tunne tarttuu. Tutkimusten mukaan toisen ihmisen voimakkaan tunteen n\u00e4keminen her\u00e4ttelee samoja aivoalueita, jotka ovat aktiivisia oman tunnekuohun aikana. Yhdess\u00e4 itkeminen ja saman tunteen jakaminen vahvistavat ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Se on osaltaan auttanut varhaisia ihmisi\u00e4 muodostamaan tiiviit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Evolutiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna ihmiselle on my\u00f6s ollut hy\u00f6ty\u00e4 viesti\u00e4 \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti<\/a> kavereilleen, ett\u00e4 kaikki ei ole hyvin. Haavoittuvaisena huutaminen olisi pedoille kutsu ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, mutta \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti poskille virtaavat kyyneleet kertovat katsojalle v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 jokin on h\u00e4t\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Vaikka nykyisin moni yritt\u00e4\u00e4 piilotella itkuaan, niin aiemmin kyyneleet ovat olleet t\u00e4rke\u00e4 signaali kanssaihmisille. Er\u00e4\u00e4n hypoteesin mukaan tunnekyynelten erilainen koostumus \u2013 aiemmin mainittu korkeampi proteiinipitoisuus \u2013 tekee niist\u00e4 perus- ja refleksikyyneliin verrattuna viskoosimpia eli ”tahmeampia”. Ne valuvat poskilla hitaammin, jolloin muut ihmiset huomaavat ne paremmin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki edell\u00e4 mainittu nostaa yksil\u00f6n selviytymismahdollisuuksia.<\/p>\n

Aina itku ei kuitenkaan pelasta ja her\u00e4t\u00e4 sympatiaa. Valitettava fakta on se, ett\u00e4 paljon itkev\u00e4 vauva tulee todenn\u00e4k\u00f6isemmin pahoinpidellyksi kuin v\u00e4h\u00e4n itkev\u00e4 vauva. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 itku on vauvalle ainoa keino kertoa tarpeistaan.<\/p>\n

Mutta miksi vain ihmiselle on kehittynyt t\u00e4m\u00e4 ominaisuus?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Khusen Rustamov | Pixabay<\/p><\/div>\n

Listan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa<\/a> selvisi, ett\u00e4 muut el\u00e4imet eiv\u00e4t itke. Toki el\u00e4imet vuodattavat silmi\u00e4 puhdistavia kyyneleit\u00e4, ja toisaalta el\u00e4imet my\u00f6s tuntevat sek\u00e4 iloa ja surua. Mutta kyyneleit\u00e4 ne eiv\u00e4t tunnemyrskyiss\u00e4 tipahtele.<\/p>\n

Jos ihmiselle on hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kyyneleet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t aggressiota, niin eik\u00f6 saman pit\u00e4isi p\u00e4te\u00e4 muihinkin el\u00e4imiin? Tutkijat ovat pyrkineet etsim\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n vastausta muista ominaisuuksista, jotka erottavat ihmiset el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin, me liikumme pystyss\u00e4 kahdella jalalla. Monien muiden el\u00e4inten nen\u00e4t ovat l\u00e4hell\u00e4 maata ja ne kommunikoivat esimerkiksi huolistaan ja murheistaan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hajumerkkej\u00e4. Sosiaalisissa tilanteissa ihminen luottaa n\u00e4k\u00f6aistiinsa ja arvioi muita visuaalisten merkkien avulla; me emme haistele toisten takamuksia. Siksi, j\u00e4lleen kerran, on evolutiivisesti j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme signaalit ovat visuaalisia.<\/p>\n

Toisekseen, ihmisen kasvot ovat el\u00e4inmaailman ilmeikk\u00e4imm\u00e4t, erityisesti kasvojen yl\u00e4osa. Ihmisen lis\u00e4ksi ei l\u00f6ydy toista el\u00e4int\u00e4, joka kykenee tekem\u00e4\u00e4n ja ilmaisemaan yht\u00e4 paljon silmill\u00e4\u00e4n. Kun ihmiselle aikoinaan kehittyi monimutkainen kasvojen lihaksisto ja hermosto, korvasivat ilmeet monia muita viestint\u00e4tapoja. N\u00e4m\u00e4 ainutlaatuisesti risteilev\u00e4t lihakset ja hermot mahdollistivat ihmiselle tunteisiin liittyvien kyynelten vuodattamisen.<\/p>\n

Ihmisen tunteita ja niiden ilmaisua tutkinut psykologian professori Randolph R. Cornelius<\/strong> sanoo Discover Magazinen<\/em> haastattelussa, ett\u00e4 ilman kyyneleit\u00e4 ihmisen voi olla vaikea tunnistaa toisen surullisuutta<\/a>.<\/p>\n

H\u00e4n on kollegoidensa kanssa tehnyt monta tutkimusta, joissa koehenkil\u00f6n t\u00e4ytyy tulkita tuntemattomien ihmisten tunnetiloja kasvokuvien perusteella. Joissakin kuvissa ihmiset itkiv\u00e4t, joissakin kuvissa itkevien kyyneleet oli poistettu digitaalisesti. ”Ilman kyyneli\u00e4 surullinen tunne l\u00e4hes katoaa<\/em>”, sanoo Cornelius.<\/p>\n

Koehenkil\u00f6t arvioivat itkevien henkil\u00f6iden tunteet aivan mihin tunneskaalan kohtaan tahansa, jos kyyneli\u00e4 ei n\u00e4kynyt. Joissakin tapauksissa koehenkil\u00f6t eiv\u00e4t kyenneet tulkitsemaan kuvassa olevista kasvoista mit\u00e4\u00e4n tunnetta.<\/p>\n

Kyyneleet ovat siis korvaamaton signaali ja tunteiden tulkki. Mutta vain ihmiselle, sill\u00e4 el\u00e4imet ilmaisevat tunteitaan erilaisilla menetelmill\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n