{"id":30004,"date":"2024-12-12T21:28:13","date_gmt":"2024-12-12T19:28:13","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=30004"},"modified":"2026-06-20T14:50:52","modified_gmt":"2026-06-20T12:50:52","slug":"salametsastysta-vastaan-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/salametsastysta-vastaan-osa-2\/","title":{"rendered":"Sarvikuonoille pinkit sarvet: 10 innovatiivista keinoa, joilla taistellaan salamets\u00e4styst\u00e4 vastaan \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Salamets\u00e4styst\u00e4 on l\u00e4hes mahdoton kitke\u00e4 kokonaan pois, mutta t\u00e4ll\u00e4 listalla tutustutaan kymmeneen keinoon, jotka huipputeknologiaa apuna k\u00e4ytt\u00e4en ovat taistelun eturintamassa.<\/p>\n

Ja taistelusta siin\u00e4 nimenomaan on kyse. Salamets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4vilt\u00e4 puistonvartijoilta ja tutkijoilta vaaditaan jo l\u00e4hes poikkeuksetta jonkinlaista sotilaskoulutusta, sill\u00e4 kovaa vastaan on taisteltava kovalla. Kuumimmilla salamets\u00e4stysalueilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjaimellisesti sotaa p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

Uhanalaisia el\u00e4imi\u00e4 mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4: norsunluusta kaiverretaan koriste-esineit\u00e4, sarvikuonon sarvesta tehty jauhe parantaa kaiken krapulasta sy\u00f6p\u00e4\u00e4n, hainev\u00e4 parantaa koko kehon, simpanssin p\u00e4\u00e4kallo on statussymboli, gepardeja vied\u00e4\u00e4n eksoottisiksi lemmikeiksi ja tiikerin jokaikinen ruumiinosa on hoitokeino johonkin vaivaan. Luettelohan on t\u00e4ytt\u00e4 roskaa ainakin terapeuttisten ominaisuuksien osalta.<\/p>\n

Musta p\u00f6rssi kuitenkin kukoistaa ja varsinkin sarvikuonojen salamets\u00e4stys on viimeisen kymmenen vuoden aikana r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt k\u00e4siin, kun sarvijauheen kysynt\u00e4 Kiinassa ja Vietnamissa on noussut pilviin. Vuonna 2007 Etel\u00e4-Afrikassa salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t tappoivat 13 sarvikuonoa, mutta vuonna 2014 luku oli j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 1215. Siit\u00e4 l\u00e4htien uhrim\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt hieman reilussa tuhannessa per vuosi. Ja t\u00e4m\u00e4 tilasto on vain yhdest\u00e4 maasta.<\/p>\n

Norsuja tapetaan koko Afrikan mantereella noin 35 000 yksil\u00f6\u00e4 vuosittain. Vaikka niit\u00e4 on arvioiden mukaan j\u00e4ljell\u00e4 415 000 yksil\u00f6\u00e4, ei tarvita montakaan vuotta, ett\u00e4 Afrikan savanneilla ei vaella en\u00e4\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n norsua.<\/p>\n

Jos ilmastonmuutos<\/a> ajaa lajeja sukupuuttoon, niin salamets\u00e4stys tekee kaikkensa saadakseen lajien katoamisesta oman osuutensa. Joten kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot on otettava k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Listafriikki<\/a> esittelee niist\u00e4 kymmenen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on listan j\u00e4lkimm\u00e4inen osa. Ensimm\u00e4iset keinot salamets\u00e4styst\u00e4 vastaan voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Salamets\u00e4stys: 10 innovatiivista keinoa, joilla taistellaan laitonta mets\u00e4styst\u00e4 vastaan \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Mikrosirulla varustettu pinkki sarvi ei kelpaa salamets\u00e4st\u00e4jille<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pete Ball | Pixabay<\/p><\/div>\n

Rhino Rescue Project, sarvikuonojen suojelemiseen keskittyv\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6, ty\u00f6skentelee aktiivisesti salamets\u00e4styst\u00e4 vastaan tekem\u00e4ll\u00e4 el\u00e4inten sarvista laittoman mets\u00e4styksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ei-toivottuja.<\/p>\n

J\u00e4rjest\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t v\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t sarvikuonojen sarvia pysyv\u00e4sti kirkkaan pinkill\u00e4 v\u00e4riaineella ja samalla sarviin istutetaan GPS-paikantimella varustettu mikrosiru. Pinkki sarvi ei kelpaa salamets\u00e4st\u00e4jille ja kaiken lis\u00e4ksi heid\u00e4n pit\u00e4isi kaivaa piilotettu mikrosiru sarven sis\u00e4lt\u00e4, jolloin arvokas materiaali tuhoutuu.<\/p>\n

Mikrosirun avulla ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluj\u00e4rjest\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat seurata sarvikuonojen liikkeit\u00e4, joiden perusteella voi helposti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, jos kaikki ei ole kuten pit\u00e4\u00e4 eli sarvikuono esimerkiksi liikkuisi pitk\u00e4n matkan samaa vauhtia kuin maastoauto tai helikopteri. Valitettavasti pinkki v\u00e4riaine ei erotu pime\u00e4n\u00e4k\u00f6laitteilla, joten v\u00e4rj\u00e4ys ei est\u00e4 y\u00f6n pimeydess\u00e4 hiippailevia salamets\u00e4st\u00e4ji\u00e4, mutta valoisan aikaan sen on todettu olevan toimiva ratkaisu.<\/p>\n

Onko se sitten ideaali tilanne, ett\u00e4 sarvikuonot vaeltavat savannilla v\u00e4rj\u00e4ttyine sarvineen? Ei tietenk\u00e4\u00e4n. Mutta siit\u00e4 voimme varmasti olla yht\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pinkki on moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin sukupuutto.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Kun veriviholliset ly\u00f6v\u00e4t hynttyyt yhteen \u2013 10 merkillist\u00e4 el\u00e4inten symbioosia<\/a><\/strong><\/p>\n

\u00c4lykk\u00e4\u00e4t piilokamerat<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Intel Newsroom | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Wildland Security -j\u00e4rjest\u00f6n luoma TrailGuards-teknologia vartioi el\u00e4inten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti k\u00e4ytt\u00e4mien polkujen varrelle. Valitettavasti my\u00f6s salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t ja tuntevat n\u00e4m\u00e4 reitit. TrailGuardsin pienet kamerat piilotetaan esimerkiksi puiden runkoihin tai puskiin ja ne toimivat liiketunnistimella.<\/p>\n

Mutta verrattuna biologien k\u00e4ytt\u00e4miin liiketunnistinkameroihin, on TrailGuardsin teknologia edistyneemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on ohjelmoitu tunnistamaan potentiaalisia uhkia. Jos kamera havaitsee jotain muuta kuin ohi kulkevan villiel\u00e4imen, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 se kuvan suoraan j\u00e4rjest\u00f6n nopean toiminnan joukoille, jotka l\u00e4htev\u00e4t v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti liikkeelle, jos kuvassa paljastuu olevan salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

TrailGuards-teko\u00e4ly ei ole ilmaista ja kameroita tarvitaan suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4. Monilla luonnonsuojelualueilla on my\u00f6s heikko tai kokonaan olematon internetyhteys, jolloin kuvan l\u00e4hett\u00e4minen ja vastaanottaminen on ongelmallista.<\/p>\n

Mutta jos verrataan esimerkiksi listan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa mainittuihin metallinpaljastimiin<\/a>, niin kameroissa on se etu, ett\u00e4 salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t voidaan tunnistaa ja asettaa kiistatta syytteeseen my\u00f6s siin\u00e4 valitettavassa tapauksessa, jos puolustusjoukot saapuvat paikalle liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

TrailGuardsissa on my\u00f6s se hyv\u00e4 puoli, ett\u00e4 kameran l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 kuva antaa vartijoille tietoa siit\u00e4, mink\u00e4laisella asearsenaalilla salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat liikenteess\u00e4, jotta osaavat itse varautua riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla kuhunkin tilanteeseen.<\/p>\n

TrailGuards on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa Altain tasavallassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n taisteltu lumileopardien salamets\u00e4styst\u00e4 vastaan. Kongossa kameroilla pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n isojen ihmisapinoiden ja mets\u00e4norsun salamets\u00e4stys. L\u00e4hinn\u00e4 Gabonin ja Kongon tasavallan metsiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi luokitellun mets\u00e4norsun<\/a> kanta on alle 24 prosenttia siit\u00e4, mit\u00e4 se oli viel\u00e4 30 vuotta sitten.<\/p>\n

Gabonin ymp\u00e4rist\u00f6asioista vastaavan ministerin Lee Whiten<\/strong> mukaan jopa 90 prosenttia maan norsunluusta menee Nigeriaan, jossa sill\u00e4 rahoitetaan terroristij\u00e4rjest\u00f6 Boko Haramin toimintaa<\/a>. En\u00e4\u00e4 ei siis taistella ”pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n” luonnon ja el\u00e4inten puolesta.<\/p>\n

Synteettiset materiaalit<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: TechCrunch | Youtube<\/a><\/p><\/div>\n

Materiaalitutkimuksen professori Fritz Vollrath<\/strong> Oxfordin yliopistosta, on valinnut taisteluv\u00e4lineeksi 3D-tulostimen. Pitk\u00e4n uran tehnyt Vollrath on vuosikymmenien ajan tutkinut h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinseitin silkin ja muiden biologisten materiaalien ominaisuuksia, mutta on nyt suunnannut kaiken tietotaitonsa norsunluuhun.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 kiinalaisten tutkijoiden kanssa Vollrath on pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n synteettisen version edelleen niin kovin himoitusta norsunluusta. ”Norsunluu on upeaa ainetta, mutta tarvitseeko sen tulla kuolleesta norsusta?<\/em>”, j\u00e4rkeilee Vollrath ja kertoo, miksi h\u00e4n l\u00e4hti taistelemaan tuulimyllyj\u00e4 vastaan. ”Aloitimme t\u00e4m\u00e4n projektin hiljent\u00e4\u00e4ksemme \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4t kiinalaiset kaivertajat, jotka puolustautuvat sill\u00e4, ett\u00e4 norsunluun k\u00e4ytt\u00f6kielto est\u00e4\u00e4 elinkeinon harjoittamisen ja tuhoaa 6000 vuotta vanhan perinteen. Heitimme vasta-argumenttina, ett\u00e4 mit\u00e4p\u00e4 jos voimme tarjota heille synteettisen vaihtoehdon, jolla on t\u00e4ysin samat ominaisuudet<\/em>”.<\/p>\n

Kollageenista ja mineraaleista valmistettua raaka-ainetta on saatavilla my\u00f6s paljon isompina palasina.<\/p>\n

Start-up-yritys Pembient taas on keskittynyt sarvikuonon sarveen<\/a>, mutta idea on samanlainen kuin Vollrathilla ja kumppaneilla. Yrityksen perustaja Matthew Markus<\/strong> kertoo, ett\u00e4 laboratoriossa on valmistettu 3D-tulostamalla kilon painoisia lieri\u00f6it\u00e4, jota tullaan myym\u00e4\u00e4n 2,61 dollarin grammahinnalla. Mustassa p\u00f6rssiss\u00e4 sarvikuonon sarvesta maksetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 65 dollaria grammalta, mik\u00e4 siis alimmillaankin on v\u00e4hemm\u00e4n kuin gramma kultaa tai kokaiinia.<\/p>\n

N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 synteettiset materiaalit<\/a> otetaan vastaan, mutta ainakin n\u00e4m\u00e4 ovat innovatiivisia tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 modernia teknologiaa taistelussa salamets\u00e4styst\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Tiikerin tunnistaa raidoistaan<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: National Geographic | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Kun viranomaiset takavarikoivat laittomia norsun sy\u00f6ksyhampaita tai tiikerin nahkoja, on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 ne ovat per\u00e4isin. Vaikka sill\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 oleva on peruuttamatonta, on kaikki toimijat t\u00e4rke\u00e4 saada vastuuseen teoistaan ja mieluiten pitk\u00e4ksi aikaa kaltereiden taakse.<\/p>\n

Monesti on kuitenkin hyvin vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mist\u00e4 laittomat ruumiinosat ovat alunperin tulleet. Onneksi nyky\u00e4\u00e4n viranomaisilla ja tutkijoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n teknologiaa, joka monelta osin tekee mahdottomankin ty\u00f6n mahdolliseksi. Teko\u00e4ly auttaa esimerkiksi tunnistamaan tiikereiden raitoja, joiden kuviointi on kuin sormenj\u00e4ljet eli jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 omanlaisensa.<\/p>\n

Intian villiel\u00e4ininstituutissa on luotu valtava tietokanta, johon on ker\u00e4tty tiikereiden suojelualueilta sadoittain automaattilaukaisimella varustettujen piilokameroiden napsimia kuvia. Kun viranomaiset saavat haltuunsa tiikerin nahkoja, voidaan niit\u00e4 verrata tietokantaan<\/a>, jolloin saadaan selville, ovatko ne per\u00e4isin suojelualueilta. T\u00e4ll\u00f6in kyseess\u00e4 on rikos. Ohjelma tekee vertailun automaattisesti, joten kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse istua ruudun edess\u00e4 tuijottamassa silm\u00e4t solmussa raitoja. Vuodesta 2016 l\u00e4htien CITES eli Uhanalaisten lajien kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa koskeva yleissopimus on vaatinut kaikkia j\u00e4senmaitaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvia tietokantaa, jotta siit\u00e4 tulisi entist\u00e4 tehokkaampi.<\/p>\n

Laillisiakin nahat voivat olla, sill\u00e4 It\u00e4- ja Etel\u00e4-Aasiassa on paljon tiikerifarmeja, joissa el\u00e4imi\u00e4 kasvatetaan niist\u00e4 saatujen ruumiinosien vuoksi. Luonnonvaraisia tiikereit\u00e4, kaikki alalajit mukaan lukien, on arvioiden mukaan j\u00e4ljell\u00e4 5500 yksil\u00f6\u00e4. Aasian tiikerifarmeilla niit\u00e4 el\u00e4\u00e4 arviolta 8000.<\/p>\n

DNA-j\u00e4ljitys<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kaikkia el\u00e4imist\u00e4 per\u00e4isin olevia kappaleita ja niiden alkuper\u00e4\u00e4 ei voi tunnistaa ulkon\u00e4\u00f6n perusteella, joten silloin avuksi otetaan DNA. Vuodesta 2013 l\u00e4htien CITES-yleissopimus on vaatinut, ett\u00e4 kaikki yli 500 kilon painoiset norsunluutakavarikot on l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 DNA-analyysiin.<\/p>\n

Sen tiedet\u00e4\u00e4n tuottavan tulosta, sill\u00e4 Washingtonin yliopiston biologien ja Interpolin tutkijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 vuonna 2015 tekem\u00e4 tutkimus osoitti, ett\u00e4 iso osa edellisen viiden vuoden aikana takavarikoidusta norsunluusta oli per\u00e4isin muutamalta alueelta Tansaniassa.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteis\u00f6ll\u00e4 oli k\u00e4siss\u00e4\u00e4n todisteet<\/a>, joihin vedoten Tansaniaa voitiin alkaa painostaa salamets\u00e4styksen kitkemiseen. Salamets\u00e4stys oli toki n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, sill\u00e4 vuonna 2014 Tansanian norsupopulaatio oli pienentynyt alle puoleen siit\u00e4, mit\u00e4 se viisi vuotta aiemmin oli ollut. Mutta nyt siit\u00e4 oli mustaa valkoisella.<\/p>\n

DNA-j\u00e4ljitys ei toimi kaikilla lajeilla, varsinkaan sellaisilla, jotka liikkuvat paljon. Hait ovat paljon liikkuva ja paljon salamets\u00e4stetty el\u00e4inryhm\u00e4, mutta muutamalla hailajilla on saatu lupaavia tuloksia. Kun viranomaiset saavat haltuunsa laittomia hainevi\u00e4, voidaan DNA:n avulla saada selville tarkat populaatiot, joihin kyseiset yksil\u00f6t ovat kuuluneet. T\u00e4m\u00e4n datan avulla tiettyj\u00e4 alueita voidaan tarkkailla paremmin, jos siell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n harjoitettavan laitonta haikalastusta<\/a>.<\/p>\n

Salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ei ole vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni vain mets\u00e4styksen hetkell\u00e4, vaan h\u00e4net voidaan tuomita pitk\u00e4n aikaa sen j\u00e4lkeen, kun kauppatavara on jo l\u00e4htenyt eteenp\u00e4in. Pretorian yliopiston vuodesta 2010 saakka yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Rhino DNA Indexing System (RhODIS) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tuhansien sarvikuonojen DNA-n\u00e4ytteet, joiden avulla jonkun vietnamilaisen krapularohto \u2013 sarvikuonon sarvesta tehty jauhe \u2013 voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 tiettyyn yksil\u00f6\u00f6n<\/a> ja sit\u00e4 kautta mahdollisesti el\u00e4imen tappaneeseen salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4n ja laitonta kauppaa k\u00e4yv\u00e4\u00e4n salakuljettajaan.<\/p>\n

RhODIS-projektin DNA-n\u00e4ytteiden avulla on pystytty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n muita todisteita kymmeniin salamets\u00e4stystapauksiin ja lukuisia rikollisia on saatu syytteeseen ja tuomittua.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n