{"id":30084,"date":"2024-12-29T22:16:25","date_gmt":"2024-12-29T20:16:25","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=30084"},"modified":"2025-02-10T15:56:56","modified_gmt":"2025-02-10T13:56:56","slug":"harrastelijatahtitieteilijat-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/harrastelijatahtitieteilijat-osa-2\/","title":{"rendered":"Uusi t\u00e4hti syttyi jouluna: 10 harrastelijat\u00e4htitieteilij\u00e4n tekem\u00e4\u00e4 mullistavaa l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Vaikka avaruuden tutkimukselle on olemassa viimeisen p\u00e4\u00e4lle varusteltuja laitoksia, ovat monet t\u00e4rke\u00e4t l\u00f6yd\u00f6kset vuosisatojen aikana olleet amat\u00f6\u00f6rit\u00e4htitieteilij\u00f6iden tekemi\u00e4.<\/p>\n

Kun teknologia kehittyy ja parempia v\u00e4lineit\u00e4 tulee koko ajan tavallistenkin kuluttajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kasvaa todenn\u00e4k\u00f6isyys jonkin uuden l\u00f6yt\u00e4miselle jatkuvasti. Lis\u00e4ksi yh\u00e4 useampi meist\u00e4 on kiinnostunut avaruuden ihmeist\u00e4 ja suuntaa katseensa taivaalle, oli se sitten paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 tai kaukoputken kautta. Ja tutkittavaahan avaruudessa riitt\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt kymmenen harrastelijaa, jotka ovat tehneet historiallisen t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4. Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset kotit\u00e4htitieteilij\u00f6iden l\u00f6yd\u00f6kset voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Kaukoputki kohti taivasta: 10 harrastelijat\u00e4htitieteilij\u00e4n tekem\u00e4\u00e4 mullistavaa l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Hanny van Arkel ja kosminen haamu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA, ESA ja William Keel | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Hollantilainen astronomian harrastaja Hanny van Arkel<\/strong> tutkaili galakseja elokuussa 2007. Homma sujui leppoisasti kotoa k\u00e4sin ja Internetiss\u00e4 kuvia katsellen. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuvassa oli kuitenkin jotain erikoista: kirkas, kaasumainen massa, jossa oli selke\u00e4 reik\u00e4 keskell\u00e4.<\/p>\n

Hannyn vihreiksi kaasusumuiksi nimetyt, ja lempinimen ”kosmiset haamut”, saaneet hohtavat kaasupilvet ovat edelleen melko tuntemattomia, sill\u00e4 niit\u00e4 ei ole ehditty viel\u00e4 kauaa tutkimaan.<\/p>\n

Van Arkelin l\u00f6yd\u00f6s oli ensimm\u00e4inen kerta, kun kukaan \u2013 amat\u00f6\u00f6rit ja ammattilaiset mukaan lukien \u2013 oli t\u00e4llaisia rakenteita n\u00e4hnytk\u00e4\u00e4n. Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hohtavien kaasupilvien energia on per\u00e4isin galaksien keskustoissa olevista aktiivisista mustista aukoista. Sittemmin niit\u00e4 on aktiivisesti etsitty ja l\u00f6ydettykin universumista muutamia kymmeni\u00e4.<\/p>\n

Zooniverse ja keltaiset pallot<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA\/JPL-Caltech | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Zooniverse<\/a> on vapaaehtoisvoimin py\u00f6riv\u00e4 projekti, jonka nettisivuille ladattuja kuvia voi kuka tahansa k\u00e4yd\u00e4 tutkimassa. Sivuston hy\u00f6dyllisyys perustuu siihen, ett\u00e4 avaruustutkimuslaitoksissa teleskooppien ja satelliittien ottamia kuvia analysoivat pitk\u00e4lti tietokoneet, mutta Zooniversess\u00e4 ty\u00f6n tekev\u00e4t monet eri ihmissilm\u00e4t, jotka usein toimivat vertailussa ja arvioinnissa paremmin kuin tietokonealgoritmit.<\/p>\n

Vuonna 2015 Zooniversess\u00e4 k\u00e4ytiin l\u00e4pi NASA:n Spitzer-teleskoopin ottamia kuvia, joista monessa n\u00e4kyi omituisia keltaisia palloja<\/a>. J\u00e4rjest\u00f6 otti yhteytt\u00e4 asiasta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n avaruushallintoon, joka julisti l\u00f6yd\u00f6ksen olevan yksi viime aikojen mullistavimmista avaruustutkimuksen saralla.<\/p>\n

Keltaiset pallot osoittautuivat olevan hyvin varhaisessa vaiheessa olevia syntyvi\u00e4 t\u00e4hti\u00e4. NASA ilmoitti harrastelijoiden l\u00f6yt\u00e4neen kauan kaivatun puuttuvan palasen t\u00e4htien muodostumisessa. Zooniversen l\u00f6yd\u00f6ksen avulla t\u00e4htitieteilij\u00e4t voivat nyt havaita uusia t\u00e4hti\u00e4 jo paljon aiempaa ennemmin.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hauskoja faktoja astronautin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u2013 N\u00e4in avaruudessa oksennetaan, pest\u00e4\u00e4n hampaat ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vessassa<\/strong><\/a><\/p>\n

Emmanuel Conseil ja uusi t\u00e4hti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA\/CXC\/M.Weiss | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Slooh<\/a> on netiss\u00e4 toimiva observatorio, jossa kuka vain voi (maksua vastaan) seurata Kanariansaarilla sijaitsevien ammattimaisten teleskooppien tallentamaa kuvaa reaaliajassa.<\/p>\n

Joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2015 Emmanuel Conseil<\/strong> oli tapansa mukaan tietokoneellaan katselemassa t\u00e4htitaivasta ja erityisesti Triangulumin galaksia. H\u00e4n huomasi n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 jotain, mit\u00e4 kuvassa ei viel\u00e4 jouluaattona ollut n\u00e4kynyt. Conseil, t\u00e4htitieteen harrastaja, oli juuri l\u00f6yt\u00e4nyt uuden t\u00e4hden. Media nimesi l\u00f6yd\u00f6ksen oitis Joulut\u00e4hdeksi<\/a>.<\/p>\n

Nova eli uusi t\u00e4hti syntyy, kun valkoinen k\u00e4\u00e4pi\u00f6 imee kaiken vedyn l\u00e4heisest\u00e4 vanhasta t\u00e4hdest\u00e4 eli punaisesta j\u00e4ttil\u00e4isest\u00e4 (yll\u00e4 oleva piirros), mik\u00e4 lopulta saa aikaan valtavan r\u00e4j\u00e4hdyksen. Tuo r\u00e4j\u00e4hdys ja uuden t\u00e4hden syntyminen oli t\u00e4ytynyt Conseilin havaintojen perusteella tapahtua jossain vaiheessa joulup\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/p>\n

T\u00f6rm\u00e4ys Jupiteriin<\/h2>\n