{"id":30183,"date":"2025-01-26T22:45:28","date_gmt":"2025-01-26T20:45:28","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=30183"},"modified":"2025-01-30T14:55:03","modified_gmt":"2025-01-30T12:55:03","slug":"erikoiset-psyykkiset-sairaudet-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/erikoiset-psyykkiset-sairaudet-osa-2\/","title":{"rendered":"10 erikoista ja harvinaista psyykkist\u00e4 sairautta \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Jos ei itse sairasta, niin jokainen varmasti tuntee jonkin, joka k\u00e4rsii masennuksesta tai ahdistuksesta. Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisi\u00e4. Nyt Listafriikki<\/a> esittelee kuitenkin sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka ovat huomattavasti harvinaisempia.<\/p>\n

Psyykkiset sairaudet ovat nyky\u00e4\u00e4n aiempaa paremmin diagnosoituja ja hoidettuja eik\u00e4 niit\u00e4 tarvitse en\u00e4\u00e4 salailla tai h\u00e4peill\u00e4. Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin on ihan yht\u00e4 hyv\u00e4ksytty\u00e4 hakea apua kuin vaikkapa selk\u00e4vaivoihin; ja se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyv\u00e4 asia. Ilmapiiri on onneksi muuttunut muutamassa vuosikymmeness\u00e4 radikaalisti.<\/p>\n

Masennus, ahdistus, pakko-oireinen h\u00e4iri\u00f6 ja skitsofrenia ovat ainakin nimelt\u00e4 ja varmasti taudinkuvaltaan tuttuja, mutta t\u00e4m\u00e4n listan psyykkiset sairaudet ovat ihan eri maata. Ihmismieli on varsin kummallinen, joten h\u00e4iri\u00f6iden kirjoon mahtuu toinen toistaan erikoisempia oireyhtymi\u00e4. Omituisuudesta huolimatta t\u00e4ytyy kuitenkin muistaa, ett\u00e4 kokijalleen n\u00e4m\u00e4 ovat totisinta totta.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi erikoista psyykkist\u00e4 sairautta voit tsekata t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

10 omituista ja harvinaista psyykkist\u00e4 sairautta \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Fregolin oireyhtym\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Italialaisen n\u00e4yttelij\u00e4n Leopoldo Fregolin<\/strong> mukaan nimetty Fregolin oireyhtym\u00e4<\/a> on kuin vastakohta Capgrasin syndroomalle, johon tutustuttiin listan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa<\/a>. Lyhyesti tiivistettyn\u00e4: Capgrasin syndroomassa potilas kuvittelee, ett\u00e4 h\u00e4nelle l\u00e4heinen ihminen on korvattu jollain muulla henkil\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Fregolin syndroomassa on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 potilas luulee kaikkia ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevia ihmisi\u00e4 samaksi henkil\u00f6ksi. T\u00e4m\u00e4 yksi ja sama tyyppi vain vaihtaa valepuvusta toiseen. Nimens\u00e4 oireyhtym\u00e4 sai n\u00e4yttelij\u00e4 Fregolilta, koska t\u00e4m\u00e4 oli tunnettu siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n teki esitystens\u00e4 aikana nopeita roolinvaihdoksia.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen kerran syndrooma kuvattiin vuonna 1927, kun l\u00e4\u00e4k\u00e4rit tutkivat potilasta, joka uskoi Robine-nimisen n\u00e4yttelij\u00e4n ilmestyv\u00e4n h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jatkuvasti muiksi henkil\u00f6iksi naamioituneena. Kerran potilas k\u00e4vi ”Robinen” kimppuun, kun h\u00e4n uskoi t\u00e4m\u00e4n seuraavan itse\u00e4\u00e4n vahingoittamistarkoituksessa.<\/p>\n

Fregolin oireyhtym\u00e4 on ottanut my\u00f6s modernin muodon: New York<\/em> -lehti on kirjoittanut psykiatrin vastaanotolle vuonna 2010 tulleesta 21-vuotiaasta miehest\u00e4, joka v\u00e4itti kiven kovaan, ett\u00e4 kaikki naiset, jotka ottivat h\u00e4neen Facebookissa yhteytt\u00e4, olivatkin itse asiassa yksi ja sama henkil\u00f6 \u2013 h\u00e4nelle aiemmin kyseisell\u00e4 sivustolla pakit antanut nainen.<\/p>\n

Miehen mukaan t\u00e4m\u00e4 nainen k\u00e4ytti er\u00e4st\u00e4 tietty\u00e4 kasvovoidetta, joka mahdollisti kasvojen muuttumisen. Mies oli varma, ett\u00e4 huolimatta kariutuneesta nettisuhteesta, nainen oli edelleen kiinnostunut h\u00e4nest\u00e4 ja halusi parisuhteeseen esiintyen vain eri ihmisin\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rit diagnosoivat miehell\u00e4 Fregolin oireyhtym\u00e4n, mik\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun oireilu liitettiin internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Cotardin oireyhtym\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Yohann Libot | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Cotardin syndroomassa harhaluulo ei kohdistu ymp\u00e4rill\u00e4 oleviin ihmisiin, vaan t\u00e4st\u00e4 oireyhtym\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 henkil\u00f6 kuvittelee olevansa itse kuollut, kuolematon tai ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei ole ollenkaan olemassa. Kuvitelma voi olla my\u00f6s hyvin spesifinen: Potilas voi kokea olevansa el\u00e4v\u00e4 kuollut eli zombi; aivan kuin The Walking Dead<\/em> -televisiosarjassa. H\u00e4n voi ajatella sis\u00e4elimiens\u00e4 jo m\u00e4d\u00e4ntyneen ja kaiken veren poistuneen kehosta.<\/p>\n

Cotardin oireyhtym\u00e4n voi laukaista esimerkiksi masennus, trauma (fyysinen tai psyykkinen), sek\u00e4 psykoaktiivisia aineita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t huumeet, jotka saavat aikaan hallusinaatioita eli aistiharhoja. Hengenvaarallisen Cotardin syndroomasta tekee se, ett\u00e4 kun ihminen kuvittelee olevansa kuolematon tai jo kuollut, voi h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 varomattomasti, sill\u00e4 mit\u00e4 zombille voisi muka tapahtua?<\/p>\n

Ranskalainen neurologi Jules Cotard<\/strong> kuvaili t\u00e4m\u00e4n syndrooman ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna 1880 ja vaikka se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinainen mielenterveysh\u00e4iri\u00f6, tunnetaan historian saatosta kourallinen tapauksia<\/a>.<\/p>\n

Cotardin kuvailemassa tapauksessa potilas, ”Madame X”, oli tullut vastaanotolle erikoisen syyn vuoksi: h\u00e4n v\u00e4itti, ettei h\u00e4nell\u00e4 ollut aivoja, hermoja, mahaa tai suolistoa, mutta kaikista n\u00e4ist\u00e4 puutteista huolimatta h\u00e4n uskoi olevansa kuolematon. Hoitokeinoa ei l\u00f6ytynyt ja lopulta Madame X kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4n ei n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 sy\u00f6miselle.<\/p>\n

M\u00fcnchhausenin oireyhtym\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Anastasia Gepp | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

M\u00fcnchausenin oireyhtym\u00e4<\/a> liittyy vaikeaan persoonallisuush\u00e4iri\u00f6\u00f6n, jossa potilas sepitt\u00e4\u00e4 itselleen sairauden oireita ja kiert\u00e4\u00e4 sairaalasta toiseen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen hoitoon. Vakavammassa muodossa M\u00fcnchhausen-potilas aiheuttaa itselleen tarkoituksenmukaisesti oireita ja vammoja p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen tutkittavaksi ja operoitavaksi.<\/p>\n

Sairaalassa potilas sepitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisen, mutta valheellisen tarinan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Oireiden perusteella, olivat ne sitten itse aiheutettuja tai keksittyj\u00e4, henkil\u00f6\u00e4 saatetaan ryhty\u00e4 hoitamaan ja pisimm\u00e4lle menneiss\u00e4 tapauksissa t\u00e4ysin terve potilas on leikattu. Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 potilas voi v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 tutkimustuloksia lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi virtsan\u00e4ytteeseen verta.<\/p>\n

Nimens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oireyhtym\u00e4 on saanut 1700-luvulla el\u00e4neen saksalaisen paroni Karl Friedrich Hieronymus von M\u00fcnchhausenin<\/strong> mukaan. H\u00e4n oli hyv\u00e4 tarinankertoja, jolla oli tapana viihdytt\u00e4\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n kertomalla rankasti liioiteltuja juttuja sotakokemuksistaan, matkoistaan ja mets\u00e4stysretkist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vuonna 1951 kirjoittamassaan artikkelissa psykiatrisella osastolla ty\u00f6skennellyt sis\u00e4tautil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Richard Asher<\/strong> otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nimen M\u00fcnchhausenin oireyhtym\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli ollut paljon potilaita, jotka selv\u00e4sti keksiv\u00e4t sairauksia ja vaativat toimenpiteit\u00e4, mutta heiss\u00e4 ei ollut fyysisesti mik\u00e4\u00e4n vialla. Asher havaitsi n\u00e4ill\u00e4 sarjapotilailla useita leikkausarpia, jotka arvatenkin olivat per\u00e4isin lukuisista, tarpeettomista operaatioista. H\u00e4n nimesi itse\u00e4\u00e4n kiehtoneen persoonallisuuden v\u00e4\u00e4ristym\u00e4n dramaattisista tarinoistaan tunnetun paronin mukaan.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: \u00c4idit, jotka sepitt\u00e4v\u00e4t tai aiheuttavat lapsilleen sairauden \u2013 10 tapausta v\u00e4lillisest\u00e4 M\u00fcnchhausenin syndroomasta<\/strong><\/a><\/p>\n

Erotomania<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Erotomania on hyvin harvinainen persoonallisuush\u00e4iri\u00f6, jossa potilas kuvittelee usein julkisuuden henkil\u00f6n, poliitikon tai itse\u00e4\u00e4n korkeammassa asemassa olevan ihmisen olevan rakastunut itseens\u00e4. Rakkaus on erotomaniasta k\u00e4rsiv\u00e4lle hyvin todellista ja he tuntevat sen erityisin\u00e4 signaaleina television, lehtien tai netin v\u00e4lityksell\u00e4, ja yhteys voi olla heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n jopa telepaattinen. Erotomaniaa sairastava kuvittelee, ett\u00e4 esimerkiksi n\u00e4yttelij\u00e4n kaikki katseen kameraan on tarkoitettu juuri h\u00e4nelle.<\/p>\n

Harhaluulo on niin voimakas, ett\u00e4 vaikka kuviteltu rakastaja tulisi kasvokkain sanomaan, ett\u00e4 ei tunne yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, olettaa potilas t\u00e4m\u00e4n vain yritt\u00e4v\u00e4n salata rakkauden muulta maailmalta. Erotomania voi johtaa kuviteltuihin tapahtumiin ja muun muassa olemattomiin, mutta sairaudesta k\u00e4rsiville todellisiin, raskauksiin.<\/p>\n

Ehk\u00e4 kaikkein tunnetuin erotomaniasta k\u00e4rsinyt henkil\u00f6<\/a> on yhdysvaltalainen John Hinckley<\/strong>, joka vuonna 1981 yritti murhata presidentti Ronald Reaganin<\/strong> tehd\u00e4kseen vaikutuksen rakastettuunsa eli n\u00e4yttelij\u00e4 Jodie Fosteriin<\/strong>. Foster ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut tietoinen Hinckleyn j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4st\u00e4 rakkaudesta itse\u00e4\u00e4n kohtaan eik\u00e4 varsinkaan omasta ihastumisestaan Hinckleyyn.<\/p>\n

Aboulomania<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Psyykkiset sairaudet -lista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n aboulomaniaan<\/a> eli patologiseen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen. Kaikilla meill\u00e4 on varmasti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aikoja – toisilla koko el\u00e4m\u00e4n mittaisia \u2013 jolloin p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekeminen on hankalaa. P\u00e4\u00e4tt\u00e4minen voi ahdistaa ja aiheuttaa stressi\u00e4, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko voi tuntua t\u00e4ysin mahdottomalta ajatukselta. Useimmat meist\u00e4 siihen kuitenkin pystyv\u00e4t.<\/p>\n

Mutta ne, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t aboulomaniasta, eiv\u00e4t pysty p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vakava p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys vaikuttaa henkil\u00f6n kykyyn selvit\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja usein he tarvitsevatkin jonkun l\u00e4helleen. Sit\u00e4 ei kuitenkaan sovi sekoittaa l\u00e4heisriippuvuuteen, sill\u00e4 aboulomaniasta k\u00e4rsiv\u00e4lle yksinolo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei ole ongelma; usein he kuitenkin v\u00e4lttelev\u00e4t yksin j\u00e4\u00e4mist\u00e4, jos vaikka eteen tulisi jonkinlainen pulma.<\/p>\n

Aboulomaniasta k\u00e4rsiv\u00e4 ahdistuu ja voi saada paniikkikohtauksen siit\u00e4, kun h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 valita, mit\u00e4 laittaa p\u00e4\u00e4lleen, mit\u00e4 sy\u00f6 aamupalaksi tai mit\u00e4 reitti\u00e4 ajaa t\u00f6ihin. Ravintolassa j\u00e4lkiruoan p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen voi olla mahdoton teht\u00e4v\u00e4, eik\u00e4 sairaudesta k\u00e4rsiv\u00e4 pysty esimerkiksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 soittaako vai tekstaako kaverille.<\/p>\n

Aboulomanian arvellaan juontavan juurensa lapsuudesta, jossa ylisuojelevat vanhemmat ovat luoneet ep\u00e4terveen ymp\u00e4rist\u00f6n, ja lapsi on heist\u00e4 liian riippuvainen eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ole koskaan tarvinnut tehd\u00e4 vaikeita valintoja tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Lue ensimm\u00e4inen osa: 10 omituista ja harvinaista psyykkist\u00e4 sairautta \u2013 osa 1<\/a><\/strong><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n