{"id":30223,"date":"2025-02-04T23:01:39","date_gmt":"2025-02-04T21:01:39","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=30223"},"modified":"2026-06-20T14:50:53","modified_gmt":"2026-06-20T12:50:53","slug":"suomen-saaennatyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/suomen-saaennatyksia\/","title":{"rendered":"Suomen s\u00e4\u00e4enn\u00e4tyksi\u00e4: N\u00e4in kuumaa, kylm\u00e4\u00e4, sateista ja lumista meill\u00e4 on ollut!"},"content":{"rendered":"

Nyt listataan erilaisia Suomen s\u00e4\u00e4enn\u00e4tyksi\u00e4! Tiistai on ollut koko maassa kirpe\u00e4 pakkasp\u00e4iv\u00e4 ja saatiinpa t\u00e4n\u00e4\u00e4n ”parannettua” my\u00f6s kuluvan talven pakkasenn\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n

Vaikka pakkanen paukkui ja alimmaksi l\u00e4mp\u00f6tilaksi mitattiin It\u00e4-Lapissa Savukosken Tulppion havaintoasemalla \u201339,6 astetta<\/a>, ja Kittil\u00e4ss\u00e4kin \u201339 asteen raja meni rikki, j\u00e4\u00e4tiin Suomen mittaushistorian kylmimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kuitenkin yli kymmenen celsiusastetta. Palataan siihen kohta.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla esitellyt suomalaiset s\u00e4\u00e4enn\u00e4tykset perustuvat virallisen havaintoasemaverkoston tietoihin. Havaintoasemia yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Ilmatieteen laitos<\/a>. S\u00e4\u00e4enn\u00e4tyksi\u00e4 on ker\u00e4tty rekisteriin 1900-luvun alusta saakka, joten siksi puhumme mittaushistoriasta.<\/p>\n

Suomen korkein l\u00e4mp\u00f6tila: 37,2 astetta<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

N\u00e4in pakkasen paukkuessa<\/a> on mukava mietti\u00e4 kes\u00e4n helteit\u00e4, joten aloitamme listan l\u00e4mpimiss\u00e4 tunnelmissa.<\/p>\n

Suomen korkein l\u00e4mp\u00f6tila mitattiin Liperiss\u00e4, Joensuun lentokent\u00e4ll\u00e4, 29.7.2010. Hellett\u00e4 riitti, kun l\u00e4mp\u00f6tila nousi parhaimmillaan (tai pahimmillaan) 37,2 asteeseen. Hein\u00e4kuun loppu oli ollut tukalan kuuma muutenkin, sill\u00e4 Lahdessa elohopea oli enn\u00e4tyst\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noussut yli 35 asteeseen.<\/p>\n

Suomen l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys olikin jo tovin odottanut rikkoutumista, sill\u00e4 aiempi korkein l\u00e4mp\u00f6tila oli mitattu Suomen ollessa viel\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla. Edellinen enn\u00e4tys oli 35,9 astetta, joka mitattiin Turussa 9.7.1914<\/a>.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Miksi kostea kuumuus on niin paljon tukalampaa kuin kuivan ilman helle?<\/strong><\/a><\/p>\n

Suomen hellep\u00e4ivien enn\u00e4tys: 70 p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Jatketaan helteill\u00e4. Ja kyseess\u00e4 hyvin tuore enn\u00e4tys, sill\u00e4 vuonna 2024 Suomessa mitattiin hellelukemia 70 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Edellinen enn\u00e4tys oli vuodelta 2022, jolloin hellep\u00e4ivi\u00e4 kertyi 65. Suomessa hellep\u00e4iv\u00e4ksi lasketaan sellainen p\u00e4iv\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila kohoaa jossain p\u00e4in maata yli 25 asteen.<\/p>\n

Poikkeuksellinen vuosi 2024 oli helteiden osalta my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 samalla rikkoutui syyskuun hellep\u00e4ivien enn\u00e4tys: syyskuussa koettiin seitsem\u00e4n yli 25 asteen kes\u00e4ist\u00e4 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hirmuhelteet \u2013 10 historian pahinta l\u00e4mp\u00f6aaltoa<\/strong><\/a><\/p>\n

Suomen pakkasenn\u00e4tys: \u201351,5 astetta<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Tammikuun loppu vuonna 1999 oli hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4. Monessa paikassa Pohjois- ja Keski-Lapissa hytistiin 45\u201350 asteen pakkasessa. Kittil\u00e4n Pokassa oli mitattu noin 50 pakkasasteen l\u00e4mp\u00f6tiloja jo muutamana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta 28.1.1999 elohopea siirtyi enn\u00e4tyslukemiin: \u201351,5 celsiusastetta.<\/p>\n

Ja kaikkihan eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 purematta nielleet.<\/p>\n

Havaintoasemia perustetaan ja lakkautetaan, ja esimerkiksi enn\u00e4tysasema Kittil\u00e4n Pokassa ei ole en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Mutta tammikuussa 1999 se viel\u00e4 oli.<\/p>\n

Sallassa sijaitseva Naruskan havaintoasema sen sijaan ei ollut tuolloin en\u00e4\u00e4 virallisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli kuitenkin Oulun yliopiston hallussa oleva mittauspiste, jossa samana enn\u00e4tyksellisen kylm\u00e4n\u00e4 tammikuun lopun y\u00f6n\u00e4 mitattiin \u201354,3 asteen l\u00e4mp\u00f6tila<\/a>.<\/p>\n

Sit\u00e4 ei kuitenkaan voitu hyv\u00e4ksy\u00e4 viralliseksi mittaukseksi, sill\u00e4 Naruskan l\u00e4mp\u00f6tila mitattiin Oulun yliopiston automaattisella s\u00e4hk\u00f6anturilla, kun taas Kittil\u00e4n Pokan pakkasasteet mitattiin Ilmatieteen laitoksen perinteisell\u00e4 tallium-elohopeamittarilla.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4: Ilmatieteen laitos havainnoi s\u00e4\u00e4t\u00e4 Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6n asettamien vaatimusten mukaan, mink\u00e4 vuoksi vain virallisilla s\u00e4\u00e4asemilla tehdyt s\u00e4\u00e4havainnot hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n kansallisiksi enn\u00e4tyksiksi.<\/p>\n

Sallassa mentiin jopa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 pakkasenn\u00e4tyksen hylk\u00e4yst\u00e4 k\u00e4siteltiin kunnanvaltuustossa asti. Ilmatieteen laitos pysyi purnauksesta huolimatta kovana: enn\u00e4tys s\u00e4ilyi Kittil\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Mutta vaikka tuo enn\u00e4tys meni sivu suun, on Sallan Naruskassa nyky\u00e4\u00e4n mahdollista kirist\u00e4\u00e4 viralliseksi pakkasmestariksi. Tapauksen ja sit\u00e4 seuranneen porun ansiosta Ilmatieteen laitos perusti Naruskaan j\u00e4lleen virallisen havaintoaseman.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Top 10 historian pahimmat lumimyrskyt<\/strong><\/a><\/p>\n

Suomen suurin lumensyvyys: 190 cm<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suomen suurin lumensyvyys, 190 cm, mitattiin K\u00e4sivarren Lapissa Enonteki\u00f6n Kilpisj\u00e4rven kyl\u00e4ss\u00e4 19.4.1997. Enonteki\u00f6 on tunnettu runsaasta lumipeitteest\u00e4, ja pysyv\u00e4 lumi sataa maahan usein lokakuussa ja sulaa pois vasta pitk\u00e4ll\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Huomioithan lumensyvyysenn\u00e4tyksen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n: Se on huhtikuussa!<\/p>\n

Varjoisissa ja suojaisissa paikoissa lumi saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 maahan kes\u00e4\u00e4n saakka, ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4nh\u00e4n Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 perinteikk\u00e4\u00e4t juhannushiihdot. Kes\u00e4ll\u00e4 2024 Kilpisj\u00e4rven vieress\u00e4 kohoavan Saana-tunturin rinteell\u00e4 j\u00e4rjestettiin juhannushiihtokisa<\/a> jo 79. kerran.<\/p>\n

Suurin Suomessa mitattu keskituulen nopeus: 33,5 m\/s<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suomessa tuulta havainnoidaan, ennustetaan ja siit\u00e4 varoitetaan perustuen tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvoon. Siksi my\u00f6s suurin mitattu keskituulen nopeus on 10 minuutin keskiarvo.<\/p>\n

Kaikkein koviten Suomen merialueilla on mittaushistorian aikana puhaltanut 1.11.2024, joten kyse on varsin tuoreesta enn\u00e4tyksest\u00e4. Hurja 33,5 m\/s mitattiin Rauman Kylm\u00e4pihlajan havaintoasemalla.<\/p>\n

Jos tuulen 10 minuutin keskinopeus on yli 21 m\/s, puhutaan Suomessa myrskyst\u00e4. Hirmumyrsky on kyseess\u00e4, jos tuulen keskinopeus on 33 m\/s. Marraskuussa 2024 tehty mittaus oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Suomen meriasemilla on mitattu 10 minuutin keskituulena hirmumyrskyn lukemia.<\/p>\n

Marraskuun alussa riehunut Lyly-myrsky oli voimakas ja j\u00e4\u00e4 siis joka tapauksessa historiaan, vaikka tuuli joskus tulevaisuudessa tuivertaisikin viel\u00e4 kovempaa. Se oli ensimm\u00e4inen suomalainen hirmumyrsky.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Suomen historian pahimmat myrskyt<\/strong><\/a><\/p>\n

Suurin l\u00e4mp\u00f6tilanmuutos vuorokauden aikana: 36,5 astetta<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suomen suurin l\u00e4mp\u00f6tilan muutos yhden vuorokauden aikana mitattiin 2.1.1989. Kuusamon Kiutak\u00f6nk\u00e4\u00e4ll\u00e4 v\u00e4rj\u00f6teltiin napakassa \u201335,3 asteen l\u00e4mp\u00f6tilassa, joka kuitenkin muuttui lauhkeaksi 1,2 asteen suojas\u00e4\u00e4ksi. Vuorokauden aikana elohopea kohosi siis 36,5 astetta.<\/p>\n

Suurimmat l\u00e4mp\u00f6tilan muutokset tapahtuvat yleens\u00e4 talvisin ja nimenomaan niin p\u00e4in, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4 lauhtuu. Lauhtuminen voi keskitalvella olla nopeaa ja voimakasta, kun leutoa ilmaa virtaa yleens\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 tai lounaasta kylm\u00e4n ilman tilalle. Vaikka pohjoisesta ja id\u00e4st\u00e4 voi talvisin kulkeutua meille hyvinkin kylm\u00e4\u00e4 ilmaa, tapahtuu kylmeneminen hitaammin kuin l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n

Suomen suurin vuorokausisadem\u00e4\u00e4r\u00e4: 198,4 mm<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suomessa suurin osa vuotuisesta sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulee kes\u00e4isin. Kes\u00e4kuukausien rankat sade- ja ukkoskuurot takaavat sen, ett\u00e4 talven sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t jalkoihin.<\/p>\n

Suomen vuorokautisen sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n enn\u00e4tys mitattiin Espoon Lahnuksessa 21.7.1944, kun vett\u00e4 satoi yhden vuorokauden aikana 198,4 mm eli l\u00e4hes 20 cm.<\/p>\n

Koko Etel\u00e4-Suomi sai vett\u00e4 niskaan kuin \u00e4mp\u00e4rill\u00e4 kaataen ja Helsingin Sanomat<\/em> uutisoi<\/a> aiheesta melko raflaavasti: \u201dAinoat mahdolliset kulkuneuvot ovat paljaat s\u00e4\u00e4ret<\/em>\u201d.<\/p>\n

Suomen kaikkien aikojen vesisade sai aikaan ukkostulvan, joka aiheutti joitakin vahinkoja, mutta yleisesti s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6\u00f6n suhtauduttiin melko rauhallisesti. Ajankohdan huomioon ottaen ihmisten mieliss\u00e4 taisi olla jotain paljon suurempaa ja pahempaa kuin vesisade.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n