{"id":30813,"date":"2025-07-08T21:45:10","date_gmt":"2025-07-08T19:45:10","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=30813"},"modified":"2025-07-08T17:34:47","modified_gmt":"2025-07-08T15:34:47","slug":"valtioton-henkilo-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/valtioton-henkilo-osa-2\/","title":{"rendered":"Ei mink\u00e4\u00e4n maan kansalaiset: 10 riipaisevaa tarinaa valtiottomista henkil\u00f6ist\u00e4 \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Listafriikki<\/a> kertoo nyt tarinoita valtiottomista henkil\u00f6ist\u00e4. Valtioton henkil\u00f6 on sellainen, jota mik\u00e4\u00e4n valtio ei tunnusta omaksi kansalaisekseen; ja heit\u00e4 on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon!<\/p>\n

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n UNHCR:n mukaan valtiottomia henkil\u00f6it\u00e4<\/a> oli vuoden 2024 lopussa virallisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4,4 miljoonaa, mutta samaan aikaan j\u00e4rjest\u00f6 arvioi todellisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n olevan maailmanlaajuisesti reippaasti enemm\u00e4n: 10-12 miljoonaa.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 ei lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vuoksi pidet\u00e4 mink\u00e4\u00e4n maan kansalaisina. Heilt\u00e4 puuttuvat kansalaisille tarkoitetut perusoikeudet, mik\u00e4 tietenkin tekee el\u00e4misest\u00e4 vaikeaa. Valtioton henkil\u00f6 ei voi saada passia tai viisumia ja mik\u00e4 pahinta: heilt\u00e4 yleens\u00e4 ev\u00e4t\u00e4\u00e4n sosiaaliset palvelut, mahdollisuus koulutukseen, pankkipalvelut ja terveydenhuolto. Valtioton henkil\u00f6 on voinut synty\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 yhdess\u00e4 maassa astumatta koskaan sen rajojen ulkopuolelle ja silti h\u00e4n ei ole tuon valtion kansalainen.<\/p>\n

Syit\u00e4 siihen, ett\u00e4 jollain ei ole kotimaata, on lukuisia ja niit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi aina kussakin listan kohdassa.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset karut tarinat valtiottomista henkil\u00f6ist\u00e4 voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Ei mink\u00e4\u00e4n maan kansalaiset: 10 tarinaa valtiottomista henkil\u00f6ist\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Mehran Karimi Nasseri<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Saint Martin<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Syntyj\u00e4\u00e4n iranilainen Mehran Karimi Nasseri<\/strong> on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 maailman tunnetuin valtioton henkil\u00f6. H\u00e4nen tarinansa toimi inspiraationa vuoden 2004 Terminaali<\/em>-elokuvaan. Siin\u00e4 mies j\u00e4\u00e4 lentokent\u00e4lle jumiin, koska Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 tunnusta h\u00e4nen kotimaataan, jossa oli lennon aikana puhjennut sis\u00e4llissota. H\u00e4nen passinsa ei kelpaa, joten h\u00e4n ei voi palata kotiin eik\u00e4 astua Yhdysvaltoihin. Mies el\u00e4\u00e4 yhdeks\u00e4n kuukautta valtiottomana henkil\u00f6n\u00e4 lentokent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Nasserin tarina poikkeaa melko paljon elokuvasta. Ainoa yhtenev\u00e4 seikka on se, ett\u00e4 h\u00e4nkin asui lentokent\u00e4ll\u00e4 valtiottomana henkil\u00f6n\u00e4. Yhdeks\u00e4n kuukauden sijaan Nasseri vietti ranskalaisella Charles de Gaullen kansainv\u00e4lisell\u00e4 lentoasemalla 18 vuotta.<\/p>\n

Nasserin oman kertomuksen mukaan h\u00e4nelt\u00e4 riistettiin kansalaisuus ja h\u00e4net karkotettiin kotimaastaan Iranista vuonna 1977, kun h\u00e4n kapinoi \u0161aahi Mohammad Reza Pahlavia<\/strong> vastaan. Todellisuudessa Nasseri oli opiskellut 1970-luvulla Englannissa ja oli Iranissa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n osallistunut opiskelijoiden mielenosoitukseen. Nasserin kertomaa kidutusta, passin takavarikoimista tai karkotusta ei ollut tapahtunut, mutta h\u00e4n oli s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4nyt kiinnioton j\u00e4lkeisi\u00e4 kuulusteluja.<\/p>\n

Nasseri palasi Eurooppaan ja kierteli vuosien ajan maasta toiseen etsien poliittista turvapaikka. Vuonna 1981 Belgia my\u00f6nsi h\u00e4nelle pakolaiskortin ja henkil\u00f6llisyystodistuksen, mutta tarinan mukaan ne varastettiin. Belgiasta Nasseri siirtyi Ranskaan, jossa h\u00e4n vietti seuraavat vuodet vuorotellen vankilassa ja vapaalla. Tuomioita h\u00e4n sai laittomasta oleskelusta maassa. Vuonna 1988 Nasseri yritti palata Englantiin, mutta Heathrow’n lentokent\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net k\u00e4\u00e4nnytettiin paperittomana takaisin kohti Ranskaa.<\/p>\n

Pariisissa Nasserilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 osoittaa henkil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n tai kansalaisuuttaan, joten viranomaiset ohjasivat h\u00e4net Charles De Gaulle -lentoasemalla terminaalin odotusaulaan odottamaan asian selvityst\u00e4<\/a>; ei h\u00e4nt\u00e4 voitu mihink\u00e4\u00e4n karkottaakaan, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n matkustusasiakirjaa.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Nasseri asettui terminaali 1:een, vietti p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 kirjoja lukien ja radiota kuunnellen. Ruokaa h\u00e4n sai lentokent\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 ja terminaalin l\u00e4pi kulkevilta matkustajilta. H\u00e4nest\u00e4 tuli my\u00f6s julkkis, kun toimittajat ymp\u00e4ri maailman k\u00e4viv\u00e4t haastattelemassa lentokent\u00e4ll\u00e4 asuvaa miest\u00e4. Nasseri puhui el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n mielell\u00e4\u00e4n, joskin h\u00e4nen tarinansa vaihteli jokaisella kerralla.<\/p>\n

Samaan aikaan er\u00e4s ihmisoikeusasianajaja k\u00e4vi yli kymmenen vuoden mittaista kamppailua saadakseen Nasserille henkil\u00f6llisyystodistuksen ja passin, jonka kanssa t\u00e4m\u00e4 voisi vihdoin poistua lentokent\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Mutta kun Ranska my\u00f6nsi Nasserille v\u00e4liaikaisen viisumin ja pakolaispassin, ei t\u00e4m\u00e4 suostunut l\u00e4htem\u00e4\u00e4n lentokent\u00e4lt\u00e4. H\u00e4nen mielenterveytens\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 kunnossa, mik\u00e4 k\u00e4vi kaikille h\u00e4nen kanssaan keskustelleille selv\u00e4ksi.<\/p>\n

Kahdeksantoista vuoden j\u00e4lkeen, elokuussa 2006, Nasseri kuljetettiin lentokent\u00e4lt\u00e4 v\u00e4kisin pariisilaiseen sairaalaan hoidettavaksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n eleli vastaanottokeskuksessa ja kodittomien asuntoloissa Pariisissa. Useisiin vuosiin miehen liikkeist\u00e4 ei tiedetty mit\u00e4\u00e4n, mutta syksyll\u00e4 2022 h\u00e4n oli palannut j\u00e4lleen lentokent\u00e4lle, joka oli toimittanut kodin virkaa l\u00e4hes kahden vuosikymmenen ajan. Saman vuoden marraskuussa tuli suru-uutinen: Nasseri oli menehtynyt syd\u00e4nkohtaukseen<\/a> terminaali 2F:ss\u00e4.<\/p>\n

Frederick Ngubane<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Frederick Ngubanen<\/strong> tarina on niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ett\u00e4 sen ei uskoisi olevan totta. Yleens\u00e4 valtioton henkil\u00f6 tiet\u00e4\u00e4 oman tilanteensa, mutta Ngubanelle kansalaisuudettomuus<\/a> tuli t\u00e4yten\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4.<\/p>\n

Ngubane oli vain kolmivuotias vuonna 1993, kun h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 kuoli ja h\u00e4n muutti \u00e4itins\u00e4 mukana perheen kotimaasta Etel\u00e4-Afrikasta Keniaan, jossa h\u00e4n k\u00e4vi koulua. Vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 Ngubane joutui muuttamaan j\u00e4lleen, kun h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 murhattiin ja h\u00e4n j\u00e4i t\u00e4tins\u00e4 huollettavaksi. He siirtyiv\u00e4t pian asumaan Ugandaan.<\/p>\n

Ep\u00e4onni ja kuolemantapaukset seurasivat Ngubanea, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti palata vuonna 2009, pian t\u00e4tins\u00e4 menehtymisen j\u00e4lkeen, takaisin synnyinmaahansa Etel\u00e4-Afrikkaan. T\u00e4t\u00e4 varten Ngubane haki Nairobin Etel\u00e4-Afrikan konsulaatista passia, mutta h\u00e4nt\u00e4 kehotettiin hoitamaan asia Etel\u00e4-Afrikan sis\u00e4ministeri\u00f6n kanssa \u2013 olihan h\u00e4n kuitenkin syntynyt siell\u00e4.<\/p>\n

Ngubane p\u00e4\u00e4si ongelmitta maahan, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syntym\u00e4todistus. Kun h\u00e4n oli matkalla sis\u00e4ministeri\u00f6n virastoon hoitamaan papereitaan kuntoon, h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 taksi kaapattiin ja syntym\u00e4todistus katosi taksin ja muiden tavaroiden mukana.<\/p>\n

Sis\u00e4ministeri\u00f6ss\u00e4 henkil\u00f6korttia ei my\u00f6nnetty, sill\u00e4 Ngubanella ei ollut mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 todistaa olevansa etel\u00e4afrikkalainen. H\u00e4n yritti hakea valtiottomana henkil\u00f6n\u00e4 my\u00f6s turvapaikkaa, mutta sit\u00e4 ei my\u00f6nnetty, koska h\u00e4n oli syntynyt Etel\u00e4-Afrikassa. Samaan aikaan virasto ei kuitenkaan suostunut etsim\u00e4\u00e4n rekisterist\u00e4 kopiota h\u00e4nen syntym\u00e4todistuksestaan, jotta mies olisi voinut saada kansalaisuuden ja henkil\u00f6kortin.<\/p>\n

Ngubane on yritetty karkottaa sek\u00e4 Keniaan ett\u00e4 Ugandaan, mutta kumpikin on kielt\u00e4ytynyt, koska maiden viranomaiset eiv\u00e4t ole kyenneet l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n (lue: eiv\u00e4t ole edes yritt\u00e4neet l\u00f6yt\u00e4\u00e4) tietoja Ngubanen oleskelusta tai koulunk\u00e4ynnist\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2013 Ngubanen apuna oli ihmisoikeusasianajaja, joka yritti auttaa h\u00e4nt\u00e4 saamaan edes pysyv\u00e4n oleskeluluvan, jotta Pretorian y\u00f6majoissa nukkuva mies voisi etsi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja hankkia asunnon. Koska Etel\u00e4-Afrikassa el\u00e4\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ovat syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n asti olleet ilman virallista henkil\u00f6llisyystodistusta ja siten kansalaisuutta, ei mies itse ainakaan tuolloin ollut kovin toiveikas.<\/p>\n

Vuonna 2017 Ngubanen tilanteesta ja kansalaisuudesta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin oikeudessa tarkempi tutkinta. Tuolloin tuomari my\u00f6nsi Ngubanelle selvityksen ajaksi oikeuden j\u00e4\u00e4d\u00e4 oleskelemaan maahan. Vuonna 2021 h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin ty\u00f6lupa, mutta ei edelleenk\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4 oleskelulupaa.<\/p>\n

Muhammed Idrees<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kraig Seder | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Muhammed Idreesin<\/strong> tarina on valitettavan monen ihmisen tarina. H\u00e4n on yksi Intian ja Pakistanin tulehtuneista v\u00e4leist\u00e4 k\u00e4rsinyt viaton uhri.<\/p>\n

Idrees syntyi Intiassa, mutta muutti rakkauden per\u00e4ss\u00e4 Pakistaniin. Avioliiton my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Pakistanin kansalaisuus eik\u00e4 h\u00e4n palannut Intiaan kuin vasta vuonna 1999 vieraillakseen sairaan is\u00e4ns\u00e4 luona. Koska Idrees oli nyt pakistanilainen, p\u00e4\u00e4si h\u00e4n matkustamaan synnyinmaahansa ainoastaan viisumilla. Valitettavasti is\u00e4 menehtyi pian sen j\u00e4lkeen, kun Idrees palasi Intiaan, ja surun sek\u00e4 hautajaisj\u00e4rjestelyjen sekoittama Idrees tajusi liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oli ylitt\u00e4nyt viisuminsa voimassaoloajan kolmella p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Virheens\u00e4 huomattuaan h\u00e4n haki viisumilleen jatkoaikaa, mutta Intian viranomaiset ep\u00e4iliv\u00e4t h\u00e4nen olevan pakistanilainen vakooja, ja niin Idrees passitettiin vankilaan kymmeneksi vuodeksi. Ja p\u00e4\u00e4lle l\u00e4tk\u00e4istiin 500 rupian eli noin kuuden euron sakot viisumin ylitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Kun oikeus vihdoin vapautti Idreesin vuonna 2009, halusi t\u00e4m\u00e4 tietenkin palata vaimonsa ja nelj\u00e4n lapsensa luo Pakistaniin. Rajalla h\u00e4net kuitenkin pys\u00e4ytettiin, sill\u00e4 Pakistan ei en\u00e4\u00e4 pit\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 kansalaisenaan<\/a>. Viranomaisten mukaan Idrees oli eronnut vaimostaan ja koko perhe oli katkaissut h\u00e4neen v\u00e4lins\u00e4.<\/p>\n

Toki Idreesill\u00e4 oli Pakistanin passi, sill\u00e4 eih\u00e4n h\u00e4n muuten vuonna 1999 olisi saanut haettua viisumia ja matkustettua Intiaan. Passi oli kuitenkin vanhentunut vuonna 2003, kun Idrees ei ollut istunut viel\u00e4 puoltakaan vankeustuomiostaan.<\/p>\n

Viimeiset tiedot Idreesist\u00e4 ovat vuodelta 2012, kun BBC<\/em> haastatteli h\u00e4nt\u00e4 Intiassa, Kanpurin kaupungin kaduilla, jossa tuo 40-vuotias mies oli asunut kodittomana ja kotimaattomana vankilasta vapautumisensa j\u00e4lkeen. P\u00e4iv\u00e4t h\u00e4n vietti Ganges-joen rannalla istuen ja k\u00e4yden samalla mahdotonta paperisotaa viranomaisten kanssa: Intian mukaan Idrees on pakistanilainen ja ulkoministeri\u00f6ll\u00e4 on h\u00e4nen tietonsa, mutta Pakistanin mukaan miehell\u00e4 ei ole kytk\u00f6ksi\u00e4 heid\u00e4n maahansa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Idrees ei ole p\u00e4\u00e4ssyt eik\u00e4 tule koskaan p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n takaisin Pakistaniin, vaan on loppuik\u00e4ns\u00e4 valtioton henkil\u00f6.<\/p>\n

Maha Mamo<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: TEDx Talks | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Maha Mamo<\/strong> syntyi vuonna 1988 Libanonissa syyrialaisilla vanhemmille. Libanon ei kuitenkaan pid\u00e4 Mamoa tai h\u00e4nen isosiskoaan ja pikkuvelje\u00e4\u00e4n kansalaisinaan, koska heid\u00e4n vanhempansa ovat toisen valtion kansalaisia. Mamot eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole syyrialaisia, sill\u00e4 Syyrian hallitus ei tunnusta kristityn is\u00e4n ja islaminuskoisen \u00e4idin avioliittoa. Kansalaisuus periytyy Syyriassa vain ja ainoastaan is\u00e4lt\u00e4, jonka t\u00e4ytyy olla ”oikeanlaisissa” naimisissa lapsen \u00e4idin kanssa.<\/p>\n

Ilman kansalaisuutta Mamon sisarukset eiv\u00e4t voineet tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4, avata pankkitili\u00e4 tai saada edes puhelinliittym\u00e4\u00e4. Kaduilla k\u00e4velless\u00e4 sai jatkuvasti pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 poliisi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 henkil\u00f6llisyystodistuksen. Valtioton henkil\u00f6 ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saada passia, joten heill\u00e4 ei ollut mahdollisuutta matkustaa pois Libanonista.<\/p>\n

Apu Mamojen ja lukuisten muiden ahdinkoon l\u00f6ytyi toiselta puolelta maapalloa. Vuonna 2013 Brasiliassa tehtiin lakimuutos, joka mahdollisti humanitaarisin perustein my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4n viisumin valtiottomille henkil\u00f6ille<\/a>. Seuraavana vuonna Mamot marssivat Beirutissa sijaitsevaan Brasilian suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n, jossa heille annettiin tarvittavat matkustusasiakirjat ja viisumit.<\/p>\n

Ongelmat eiv\u00e4t loppuneet siihen, sill\u00e4 kolmikko ei tietenk\u00e4\u00e4n tuntenut ket\u00e4\u00e4n uudessa maassa eiv\u00e4tk\u00e4 he puhuneet sanaakaan portugalia. Er\u00e4s hyv\u00e4syd\u00e4minen perhe avasi heille kuitenkin ovensa ja lupasi auttaa nuoret uuden el\u00e4m\u00e4n alkuun, vaikka he eiv\u00e4t olleet koskaan aiemmin tavanneet.<\/p>\n

Maha Mamo on ollut vahvasti mukana UNHCR-pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n toiminnassa ja yritt\u00e4\u00e4 kaikin tavoin auttaa niit\u00e4, jotka ovat samassa tilanteessa, jossa h\u00e4n itse oli ollut suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on kehitt\u00e4nyt Home for Hope -mobiilisovelluksen, jonka avulla pakolaiset ja vapaaehtoiset is\u00e4nt\u00e4perheet voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toisensa.<\/p>\n

Mamon mielest\u00e4, ja varmasti kenen tahansa mielest\u00e4, ”kaikilla on oikeus kuulua johonkin<\/em><\/a>”. Lokakuussa 2018 h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Brasilian kansalaisuus \u2013 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00e4ll\u00e4 kolmikymppisell\u00e4 naisella oli virallinen kotimaa.<\/p>\n

Siba<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sasin Tipchai | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tekaistulla nimell\u00e4 oman turvallisuutensa vuoksi The Guardian<\/em> -lehteen haastateltu Sanaa asuu yksivuotiaan Siba-tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa Berliiniss\u00e4 (haastattelu on per\u00e4isin vuodelta 2015). Sanaa on syyrialainen yksinhuoltaja\u00e4iti, joka pakeni Damaskoksesta Saksaan ollessaan viel\u00e4 raskaana.<\/p>\n

Siba on siis syntynyt Saksassa, mutta ei ole Saksan kansalainen; kansalaisuutta ei my\u00f6nnet\u00e4 automaattisesti. Sotaa pakoon l\u00e4htenyt Sanaa kyll\u00e4 tiesi oikein hyvin, ett\u00e4 h\u00e4nen lapsestaan tulisi valtioton henkil\u00f6, mutta se oli parempi vaihtoehto kuin Syyriaan j\u00e4\u00e4minen<\/a>.<\/p>\n

Kuten edellisess\u00e4 listan kohdassa tuli jo ilmi, voi lapsi peri\u00e4 Syyrian kansalaisuuden vain is\u00e4lt\u00e4\u00e4n. Sanaa ei ollut naimisissa Siban is\u00e4n kanssa, joten tyt\u00f6ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta saada Syyrian kansalaisuutta. Naimattomien miesten ja naisten v\u00e4liset suhteet ovat Syyriassa lailla kiellettyj\u00e4, mutta monet ovat salaa seurustelusuhteissa. Syyrialaiset naiset eiv\u00e4t tied\u00e4, ett\u00e4 muualla maailmassa lapsi voi saada kansalaisuuden my\u00f6s \u00e4idilt\u00e4\u00e4n. Sanaan mukaan monet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 tiukasta laista, sill\u00e4 oletusarvollisesti kaikki menev\u00e4t ensin naimisiin ja perustavat vasta sitten perheen.<\/p>\n

Vaikka kansainv\u00e4liset sopimukset velvoittavat kaikkia valtioita takaamaan kansalaisuuden jokaiselle lapselle, eiv\u00e4t monetkaan Europan maat tee niin, kun kyse on pakolaisista. Osa maista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnusta sit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n rajojensa sis\u00e4ll\u00e4 syntyy valtiottomia lapsia.<\/p>\n

Sanaa ja Siba el\u00e4v\u00e4t Berliiniss\u00e4 pakolaisstatuksella ja Siban matkustusasiakirjoissa lukee ”syyrialainen pakolainen”. Se ei kuitenkaan tarkoita mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 tyt\u00f6ll\u00e4 ei tule koskaan olemaan oikeutta asua Syyriassa, ellei tiedossa ole maata myllert\u00e4vi\u00e4 lakimuutoksia. Sanaa aikoo hakea Saksan kansalaisuutta, mik\u00e4 helpottaisi my\u00f6s Siban mahdollisuuksia tulla ensimm\u00e4isen kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tunnustetuksi jonkun maan kansalaisena.<\/p>\n

Lue ensimm\u00e4inen osa:<\/strong> Ei mink\u00e4\u00e4n maan kansalaiset: 10 tarinaa valtiottomista henkil\u00f6ist\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n