{"id":30926,"date":"2025-07-21T21:45:50","date_gmt":"2025-07-21T19:45:50","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=30926"},"modified":"2025-07-21T13:38:07","modified_gmt":"2025-07-21T11:38:07","slug":"erikoiset-mittayksikot-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/erikoiset-mittayksikot-osa-2\/","title":{"rendered":"Y\u00f6llinen vieruskaveri l\u00e4hett\u00e4\u00e4 noin puolikkaan banaanin kokoisen s\u00e4teilyannoksen: Top 10 huvittavat ja erikoiset mittayksik\u00f6t \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n listan aiheena ovat erikoiset mittayksik\u00f6t. Kaikille niille on oma aikansa ja paikkansa, vaikka ne melko omalaatuisia ovatkin.<\/p>\n

Suomessa, kuten suurimmassa osassa maailmaa, on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kansainv\u00e4linen yksikk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 eli SI-j\u00e4rjestelm\u00e4, johon kuuluvat muun muassa sekunnit, metrit ja kilogrammat. Standardij\u00e4rjestelm\u00e4n mittayksik\u00f6t eiv\u00e4t kuitenkaan aina onnistu parhaimmalla tavalla havainnollistamaan haluttua asiaa, joten siksi on olemassa n\u00e4it\u00e4 toinen toistaan omituisempia mittayksikk\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si kasaan sellaiset erikoiset mittayksik\u00f6t, joita ei ehk\u00e4 ihan jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tule k\u00e4ytt\u00e4neeksi. Toki t\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen siihen voi tehd\u00e4 muutoksen!<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset erikoiset mittayksik\u00f6t voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Poronkusema ja partasekunti: 10 omituista ja huvittavaa mittayksikk\u00f6\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Banaania vastaava s\u00e4teilyannos<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sievert on s\u00e4teilyannoksen yksikk\u00f6, joka kuvaa ionisoivan s\u00e4teilyn biologista vaikuttavuutta. Kaikessa ymp\u00e4rill\u00e4mme olevassa on s\u00e4teily\u00e4, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n hahmottaminen on hieman hankalaa, kun annoksista yleens\u00e4 puhutaan sievertin tuhannesosina eli millisievertein\u00e4 (mSV) tai miljoonasosina eli mikrosievertein\u00e4 (\u00b5Sv).<\/p>\n

Japanissa maaliskuussa 2011 sattuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen s\u00e4teily nousi kaikkien huulille ja lehtien otsikoihin \u2013 mik\u00e4 on turvallista ja mist\u00e4 kaikesta s\u00e4teily\u00e4 voi saada? Suosittu humoristinen XKCD-nettisarjakuvalehti<\/a> julkaisi tuolloin taulukon s\u00e4teilyannoksista<\/a>, joita erilaisista asioista voi saada.<\/p>\n

Se oli tehty s\u00e4teilyasiantuntijoiden kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja kaavion julkaisun j\u00e4lkeen monet maineikkaat mediat, kuten BBC<\/em><\/a> ja Forbes<\/em><\/a>, ovat k\u00e4ytt\u00e4neet artikkeleissaan juuri banaania vastaavaa s\u00e4teilyannosta havainnollistamaan muista l\u00e4hteist\u00e4 saatuja annoksia.<\/p>\n

Yhdest\u00e4 banaanista saatava s\u00e4teilyannos on 0,1 mikrosieverti\u00e4, eli aivan mit\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suomalaiset saavat s\u00e4teily\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 3,2 millisieverti\u00e4 vuodessa eli vastaavan annoksen saisi vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 32 000 banaania. Tappava s\u00e4teilyannos on 4 sieverti\u00e4, joka vastaa 40 000 miljoonaa banaania.<\/p>\n

Voimme siis melko huolettomasti suhtautua asioihin ja ihmisiin ymp\u00e4rill\u00e4mme. Y\u00f6llinen vieruskaverisi muuten s\u00e4teilee sinulle joka y\u00f6 puolen banaanin verran!<\/p>\n

Lato<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Barn<\/em>, suomeksi lato, kuulostaa valtavan kokoiselta, mutta mittayksikk\u00f6n\u00e4 se on minimaalisen pieni. Se on uraaniatomin ytimen kokoinen eli noin 0,000000000000000000000001 neli\u00f6senttimetri\u00e4.<\/p>\n

Termi n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon indianalaisessa Purduen yliopistossa, jossa ydinfyysikot ty\u00f6skenteliv\u00e4t Manhattan projektin parissa. Projektin tavoitteena oli 1940-luvun alussa kehitt\u00e4\u00e4 ydinase, miss\u00e4 lopulta hyvin lyhyen ty\u00f6n j\u00e4lkeen onnistuttiin.<\/p>\n

Barn<\/em> viittaa (pienuudestaan huolimatta) uraanin ytimen suhteellisen suureen kokoon; ainakin jos verrataan muihin alkuaineisiin. Tutkijat my\u00f6s leikitteliv\u00e4t sanonnalla ”ei osuisi puolen metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 ladon sein\u00e4\u00e4n”, kun he yrittiv\u00e4t osua juuri uraanin ytimeen atomien viuhuessa hiukkaskiihdyttimess\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4bonuksena tuli viel\u00e4 se, ett\u00e4 kun uraanin ytimeen viitattiin keskusteluissa ja kirjoituksissa latona, ei kukaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt mist\u00e4 puhuttiin, joten sota-ajan salaisuudet pysyiv\u00e4t piilossa.<\/p>\n

\u00c4itilehm\u00e4indeksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

\u00c4itilehm\u00e4indeksi on viel\u00e4 suhteellisen hiljattain ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Lounais-Yhdysvaltojen maatiloilla. Erityisen hy\u00f6dyllinen se on ollut silloin, kun maatiloista ja maatilkuista on k\u00e4yty kauppaa.<\/p>\n

\u00c4itilehm\u00e4indeksi on arvio siit\u00e4, kuinka monta tiineen\u00e4 olevaa lehm\u00e4\u00e4 tietty maa-alue pystyy ruokkimaan. Jopa niille maanviljelij\u00f6ille, joilla ei ollut karjaa, luku oli kullanarvoinen, sill\u00e4 se antoi hyv\u00e4 kuvan maaper\u00e4n hedelm\u00e4llisyydest\u00e4 ja viljelykelpoisuudesta.<\/p>\n

K\u00e4rp\u00e4sen kivespussi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Harry Strauss | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Baijerin alueella Saksassa pienin mahdollinen pituusmitta tai m\u00e4\u00e4r\u00e4 on muggaseggel<\/em>, joka tarkoittaa k\u00e4rp\u00e4sen kivespussia. Humoristisuutensa lis\u00e4ksi, tai siit\u00e4 huolimatta, se on kulttuurillisesti merkitt\u00e4v\u00e4 sana, ja onpa se valittu jopa Baijerin murteiden kauneimmaksi sanaksi.<\/p>\n

Sanalla ei ole mit\u00e4\u00e4n pilkkaavaa tai seksuaaliss\u00e4vytteist\u00e4 merkityst\u00e4, eik\u00e4 se ole miss\u00e4\u00e4n tapauksessa kirosana. Sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi lasten kanssa kokkaillessa: ”T\u00e4m\u00e4 keitto vaatii muggaseggelen<\/em> verran lis\u00e4\u00e4 suolaa”. Ei toimisi suomen kieless\u00e4 ihan samalla tavalla.<\/p>\n

Vaikka muggaseggel<\/em> viittaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n, eritt\u00e4in pieneen mittaan, ovat tutkijat luonnollisesti selvitt\u00e4neet sen koon. Stuttgartin luonnontieteellisen museon hy\u00f6nteistutkijat p\u00e4\u00e4stiv\u00e4t kaikki asiaa p\u00e4hk\u00e4illeet p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4 ja julkaisivat artikkelin<\/a>, jossa muggaseggelin<\/em> paljastettiin olevan keskim\u00e4\u00e4rin 0,22 millimetri\u00e4.<\/p>\n

Big Mac -indeksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Arvostettu talouslehti The Economist<\/em> on vuodesta 1986 asti arvioinut ja vertaillut eri maiden kansantalouksia kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n metodilla, Big Mac -indeksill\u00e4.<\/p>\n

Indeksi perustuu ostovoimapariteettiteoriaan. Teorian mukaan valuuttojen vaihtosuhteiden pit\u00e4isi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 liikkua kohti tasoa, joka tasaisi kesken\u00e4\u00e4n samanlaisten hy\u00f6dykekorien hinnan. The Economistin<\/em> korissa on ainoastaan Big Mac -hampurilainen, ja sen perusteella voidaan n\u00e4hd\u00e4, onko joku valuutta yli- vai aliarvostettu. Koska McDonald’seja on ymp\u00e4ri maailman, on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 mittari ihan validi.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 indeksi toimii niin, ett\u00e4 vertaillaan Big Macin hintaa esimerkiksi Suomessa (7,60 euroa) ja Sveitsiss\u00e4 (8,20 frangia). Jaetaan Big Macin eurohinta frangihinnalla (0,926) ja verrataan t\u00e4m\u00e4nhetkiseen vaihtokurssiin (0,93). Koska 0,93 on hieman suurempi kuin 0,926, on euro aliarvostettu verrattuna Sveitsin frangiin, ainakin Suomessa. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa valuuttojen arvoissa ei ole Big Mac -indeksin perusteella mit\u00e4\u00e4n moitittavaa, mutta monien maiden v\u00e4lill\u00e4 erot ovat paljon suuremmat.<\/p>\n

Indeksi\u00e4 on kritisoitu siit\u00e4, ettei se ota huomioon maiden varallisuuseroja tai esimerkiksi ty\u00f6voimakustannuksia, mutta ei kai mik\u00e4\u00e4n valtio rupea sen perusteella suunnittelemaan budjettiaan.<\/p>\n

Toiset kuitenkin ottavat asian hieman vakavammin. Argentiina joutui suurennuslasin alle vuonna 2011, kun sit\u00e4 syytettiin Big Macin hintakartellista<\/a>, jolla maa oli yritt\u00e4nyt parantaa sijoitustaan indeksiss\u00e4.<\/p>\n

Lue ensimm\u00e4inen osa:<\/strong> Poronkusema ja partasekunti: 10 omituista ja huvittavaa mittayksikk\u00f6\u00e4 \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n