{"id":31016,"date":"2025-08-19T21:45:09","date_gmt":"2025-08-19T19:45:09","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31016"},"modified":"2025-08-19T20:33:09","modified_gmt":"2025-08-19T18:33:09","slug":"10-tapaa-saa-vaikuttaa-ihmiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-tapaa-saa-vaikuttaa-ihmiseen\/","title":{"rendered":"Muisti toimii parhaiten pilvisell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapaa, joilla s\u00e4\u00e4 vaikuttaa ihmiseen"},"content":{"rendered":"

Listafriikki<\/a> k\u00e4y nyt l\u00e4pi yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tapoja, joilla s\u00e4\u00e4 vaikuttaa ihmiseen. S\u00e4\u00e4 muuttaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4mme, vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti terveyteemme ja my\u00f6s tapaan, jolla aivomme k\u00e4sittelev\u00e4t tietoa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla emme kerro siit\u00e4, kuinka aurinko polttaa tai pakkasella iho kuivaa. Nyt menn\u00e4\u00e4n erikoisempiin juttuihin, joista osa saa todenteolla pohtimaan omaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Nimitt\u00e4in s\u00e4\u00e4 vaikuttaa huomaamattamme my\u00f6s arvostelukykyyn ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Se on melko pelottava ajatus, mutta toisaalta aika moni muukin asia vaikuttaa ihmisen toimintaan, joten hetki\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tai t\u00e4rkeiden valintojen tekemiseen ei kannata ruveta siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4n perusteella.<\/p>\n

Syd\u00e4nkohtaukset ja halvaukset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t talvella<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4n luulisi kyll\u00e4 olevan toisin p\u00e4in! Ja onhan se totta, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset l\u00e4mp\u00f6tilat molempiin suuntiin rasittavat kehoa, mutta kylm\u00e4 tekee syd\u00e4melle kirjaimellisesti enemm\u00e4n hallaa<\/a>.<\/p>\n

Syd\u00e4n joutuu tekem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n t\u00f6it\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen verta ymp\u00e4ri kehoa ja pit\u00e4\u00e4kseen sen l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Samaan aikaan elimist\u00f6ss\u00e4 tapahtuu muita muutoksia, joilla se kamppailee kylm\u00e4\u00e4 vastaan: verisuonet supistuvat, jolloin syd\u00e4men hapensaanti laskee. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 syd\u00e4men on pumpattava entist\u00e4 kovemmin saadakseen veren kulkemaan supistuneissa suonissa. T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen kysynn\u00e4n ja tarjonnan ep\u00e4suhta johtaa verenpaineen ja sykkeen kohoamiseen, mist\u00e4 lopputulos voi pahimmillaan olla syd\u00e4nkohtaus tai aivoinfarkti.<\/p>\n

Joten kun aina varoitellaan huhkimasta kes\u00e4kuumalla, niin talvipakkasilla lumit\u00f6iden tekeminen saattaa olla paljon vaarallisempaa!<\/p>\n

Kuuma s\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 siitti\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bobjgalindo<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Siitti\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n aleneminen kuumalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 on todettu jo 1980-luvulla tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa, eik\u00e4 tilanne ainakaan ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 ole paranemaan p\u00e4in. On evoluution kannalta omituista, ett\u00e4 kivekset sijaitsevat ruumiinontelon ulkoupuolella varsin haavoittuvaisina. Mutta siihen (niinkuin kaikkiin muihinkin sopeumiin) on hyv\u00e4 syy: siitti\u00f6iden muodostuminen vaatii ruumiinl\u00e4mp\u00f6\u00e4 viile\u00e4mm\u00e4t olosuhteet. Urospuolisen ihmisen, jota mieheksikin kutsutaan, siitti\u00f6ille optimaalinen l\u00e4mp\u00f6tila on 34 celsiusastetta.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tilalla on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon merkityst\u00e4, sill\u00e4 talvella siemennesteess\u00e4 on enemm\u00e4n siitti\u00f6it\u00e4 kuin kes\u00e4ll\u00e4. Jos ja kun ilmasto muuttuu ja l\u00e4mp\u00f6tilat vain jatkavat kohoamistaan, ovat siitti\u00f6t todellisessa vaarassa.<\/p>\n

Useissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 siemennesteess\u00e4 olevien siitti\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurimmillaan talvella ja pienimmill\u00e4\u00e4n kes\u00e4n kuumuudessa. Esimerkiksi Teksasissa vuonna 2016 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 joillakin miehill\u00e4 kes\u00e4iset siitti\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat tasolla, joka luokitellaan hedelm\u00e4tt\u00f6myydeksi, mutta talvella m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli t\u00e4ysin normaalilla tasolla.<\/p>\n

Matalapaine ja kylmyys lis\u00e4\u00e4 nivelkipuja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Olet varmasti kuullut jonkun ennustavan myrskyn tulevan, koska tuntee sen luissaan. Silmien py\u00f6rittelyn sijaan varoitukseen voi suhtautua puolivakavasti, sill\u00e4 jotkut ihmiset oikeasti tuntevat ilmanpaineen vaihtelut kehossaan<\/a>.<\/p>\n

Toisaalta yhteytt\u00e4 huonon s\u00e4\u00e4n ja nivelkipujen v\u00e4lill\u00e4 ei ole kyetty lukuisissa tutkimuksissa vahvistamaan<\/a>, ja monien l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden mielest\u00e4 kyse on plasebovaikutuksesta: i\u00e4nkaiken on puhuttu s\u00e4\u00e4n aiheuttamista kivuista, joten sateella tunnettu kipu polvessa yhdistet\u00e4\u00e4n heti s\u00e4\u00e4h\u00e4n. Siin\u00e4 kohtaa unohtuu, ett\u00e4 aurinkoisellakin s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kolottaa.<\/p>\n

On my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 ja varsinkin potilaita, jotka uskovat nivelkipujen ja matalapaineen v\u00e4lill\u00e4 olevan yhteyden. Erityisesti kiputuntemuksia kokevat nivelreumapotilaat, joilla tulehdussolut tuhoavat omia kudoksia. Saattaa olla, ett\u00e4 suojaava rusto on niin pahoin vaurioitunut, ett\u00e4 luiden kipureseptorit ja hermot havaitsevat ilmanpaineen vaihtelut terveit\u00e4 niveli\u00e4 herkemmin.<\/p>\n

Toisen teorian mukaan matalapaine saa nivelten kudokset laajentumaan, mik\u00e4 aiheuttaa kipua ja j\u00e4ykkyytt\u00e4. Korkeapaineessa ilmanpaine on nimens\u00e4 mukaisesti suurempi, joten ilmakeh\u00e4 ”puskee” meit\u00e4 vasten est\u00e4en kudosten laajentumisen. Ilmanpaineen laskiessa kudoksilla on enemm\u00e4n tilaa.<\/p>\n

\n

Aivot toimivat parhaiten harmaalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/h2>\n<\/div>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun ulkona sataa ja on synkk\u00e4\u00e4, voi mieli olla matalana ja auringonvalon v\u00e4h\u00e4isyys aiheuttaa todistetusti masennusta<\/a>. Mutta ihmisen \u00e4lylliset toiminnot ovat parhaimmillaan silloin, kun s\u00e4\u00e4 on surkeimmillaan.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan muisti toimii paremmin pilvisell\u00e4 kuin aurinkoisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 australialaistutkimuksessa shoppailijoille tehtiin pistokokeita pienest\u00e4 myym\u00e4l\u00e4st\u00e4 l\u00e4htemisen j\u00e4lkeen ja heit\u00e4 pyydettiin muistamaan sattumanvaraisten esineiden sijainti. Huonolla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 muistettujen esineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kolminkertainen verrattuna aurinkoisiin p\u00e4iviin. Tutkijoiden mukaan kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 kauniina p\u00e4ivin\u00e4 ihmiset ovat paremmalla tuulella eiv\u00e4tk\u00e4 kiinnit\u00e4 samalla tavalla huomiota mit\u00e4tt\u00f6miin asioihin. Hyv\u00e4ntuulisuus voi kadota, jos kuluttaa energiaa ep\u00e4olennaisuuksiin.<\/p>\n

Ollessaan huonolla tuulella, joka siis on yleisemp\u00e4\u00e4 huonolla s\u00e4\u00e4ll\u00e4, ihmisill\u00e4 on tapana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin sanottua alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in suuntautuvaa tiedonk\u00e4sittely\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in menn\u00e4\u00e4n suoraviivaiseen, aistihavainnoista koottavaan prosessointiin verrattuna ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in suuntautuvaan ajatusmalliin, jossa aiemmat kokemukset, konteksti ja yleinen tiet\u00e4myksemme muokkaavat tiedonk\u00e4sittely\u00e4. Arvellaan, ett\u00e4 alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in tapahtuva tiedonk\u00e4sittely on tehokkaampaa muistamisen kannalta.<\/p>\n

Esimerkiksi opiskelijan kannattaisi t\u00e4m\u00e4n perusteella p\u00e4nt\u00e4t\u00e4 tentteihin nimenomaan pilvisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, sill\u00e4 silloin aivot keskittyv\u00e4t paremmin juuri haluttuun asiaan.<\/p>\n

\u00c4killinen muutos ilmanpaineessa voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 synnytyksen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Marjon Besteman | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sadepilvi\u00e4 horisontissa \u2013 kohta tulee l\u00e4ht\u00f6 synn\u00e4rille. N\u00e4in ainakin Japanissa tehdyn pitk\u00e4aikaistutkimuksen mukaan. Tokion l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 yliopistossa tehty ja vuonna 2006 julkaistu tutkimus osoittaa, ett\u00e4 synnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy ilmanpaineessa tapahtuvien nopeiden muutosten my\u00f6t\u00e4<\/a>. Seitsem\u00e4n vuoden ajalta synnytyksi\u00e4 l\u00e4pik\u00e4yneet tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 piikkej\u00e4 tuli nimenomaan matalapaineen alla.<\/p>\n

Tutkimuksessa l\u00f6ydettiin yhteys \u00e4killisen ilmanpaineen laskun ja lapsiveden menemisen v\u00e4lill\u00e4. Lapsiveden meneminen tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 siki\u00f6kalvot puhkeavat, ja lapsivett\u00e4 rupeaa tihkumaan tai sit\u00e4 lorahtaa kunnolla ulos \u2013 kuten elokuvissa. Ja silloin vauva on valmis tulemaan. Joskus siki\u00f6kalvot puhkeavat vasta ponnistusvaiheessa, jolloin synnytys on ollut jo hyv\u00e4n aikaa k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Synnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa siis ilmanpaineen vaihtelussa kumpaankin suuntaan, mutta spontaani siki\u00f6kalvojen puhkeaminen ja lapsiveden meneminen on matalapaineen tekosia. Johtuisiko samasta syyst\u00e4 kuin nivelten kipu ja j\u00e4ykkyys matalapaineen alla? Kudokset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t laajenemaan ja siki\u00f6kalvot venyv\u00e4t puhkeamiseen asti.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6tila vaikuttaa arvostelukykyymme<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ethan Robertson | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Jos ikin\u00e4 joudut oikeuteen rikoksesta syytettyn\u00e4, niin pid\u00e4 peukut pystyss\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sittely tapahtuu kes\u00e4ll\u00e4. L\u00e4mmin s\u00e4\u00e4 nimitt\u00e4in tekee meist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tuomitsevia<\/a>. Toivottavaa tietenkin on, ett\u00e4 ei koskaan joutuisi kyseisenlaiseen tilanteeseen.<\/p>\n

Asiaa on tutkittu muun muassa Saksassa, jossa yli sadalle yliopisto-opiskelijalle n\u00e4ytettiin pid\u00e4tyskuvia. Koehenkil\u00f6t, jotka olivat viile\u00e4ss\u00e4 huoneessa, arvioivat pid\u00e4tetyt henkil\u00f6t kylm\u00e4verisiksi rikollisiksi, jotka viett\u00e4v\u00e4t kaiken aikansa suunnitellen tihut\u00f6it\u00e4. L\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 huoneessa kuvia arvioineet taas n\u00e4kiv\u00e4t pid\u00e4tetyt impulsiivisina, hetken mielijohteesta rikoksiin p\u00e4\u00e4tynein\u00e4 henkil\u00f6in\u00e4. Jos vedet\u00e4\u00e4n mutkat suoriksi, niin l\u00e4mp\u00f6tilasta riippuen henkirikoksesta syytetty voi saada tuomion murhasta tai taposta, joista annettavat rangaistukset ovat aivan eri luokkaa.<\/p>\n

L\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s ihmiset ovat l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4 ja ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4mpi\u00e4. Kylm\u00e4ss\u00e4 toisiin ihmisiin suhtautuminen on kalseampaa.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4 voi vaikuttaa siihen, mihin p\u00e4\u00e4see opiskelemaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 on varsin pelottava teoria ja liippaa l\u00e4helt\u00e4 listan edelliseen kohtaa, jossa k\u00e4siteltiin s\u00e4\u00e4n vaikutusta arvostelukykyyn. Nyt menn\u00e4\u00e4n siihen, miten ihmiset s\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuen arvostavat erilaisia asioita.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden professori, sosiaalipsykologi Uri Simonsohn<\/strong> on tutkinut muun muassa yliopistojen opiskelijavalintaa ja sit\u00e4, mitk\u00e4 kaikki seikat vaikuttavat valintaan. Vuonna 2007 h\u00e4n julkaisi tutkimuksen, jossa seurattiin 682 opiskelemaan pyrkineen haastatteluja. Simonsohn halusi selvitt\u00e4\u00e4, miten s\u00e4\u00e4 vaikuttaa haastattelijoiden arvioihin<\/a>.<\/p>\n

Ja kuten Simonsohn oli ennustanut, s\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus siihen, mit\u00e4 saavutuksia haastattelija piti arvossa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin varsin kuvaavasti otsikoidussa artikkelissa: Clouds make nerds look good<\/em> eli pilvet saavat n\u00f6rtit n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. K\u00e4vi siis ilmi, ett\u00e4 pilvisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 haastattelijat suosivat niit\u00e4 nuoria, jotka olivat akateemisesti ansioituneita. Aurinkoisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehdyiss\u00e4 haastatteluissa koulumenestys ei tokikaan ollut sivuseikka, mutta esimerkiksi urheilusaavutuksilla, kerhotoiminnalla tai erilaisiin toimikuntiin kuulumisella oli suurempi merkitys.<\/p>\n

Jos esimerkiksi opiskelemaan pyrkiv\u00e4 on ahkerasti mukana koulunsa teatteritoiminnassa, mutta h\u00e4nen numeronsa eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole t\u00e4ydelliset, on yliopistoon p\u00e4\u00e4seminen todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 aurinkoisena haastattelup\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Simonsohnin tutkimusten mukaan muutokset pilvipeitteess\u00e4 suuntaan tai toiseen voivat nostaa hyv\u00e4ksymisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 jopa 12 prosentilla.<\/p>\n

Rikoksia tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n huonossa ja kylm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ei varmasti ole mitenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4kivaltarikoksia tehd\u00e4\u00e4n huonolla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, miten paljon tutkimustietoa asiasta on. Vuonna 2013 Science<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistiin kokooma-artikkeli valtavasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 dataa, johon kuului tutkimuksia jokaisesta maailmankolkasta ja niiss\u00e4 oli perehdytty ajanjaksoihin 12 000 vuoden takaa aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Yhteenvedossa havaittiin, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan nousu on aina lis\u00e4nnyt rikollisuutta<\/a>, erityisesti v\u00e4kivaltarikosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on havaittavissa pienemm\u00e4ss\u00e4kin mittakaavassa: kes\u00e4isin tehd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n rikoksia kuin talvisin<\/a>. Kylm\u00e4 tai sateinen s\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan varsinaisesti vaikuta ihmisten k\u00e4yt\u00f6kseen, sill\u00e4 ”tarve” varastaa, pahoinpidell\u00e4 tai tappaa ei ole kes\u00e4ll\u00e4 sen suurempi kuin talvella. Kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 liikkuu ulkona v\u00e4hemm\u00e4n; oli kyse uhreista tai rikollisista. Mutta s\u00e4\u00e4ll\u00e4 siis on merkityst\u00e4, ja jos meill\u00e4 on koko ajan l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4, niin rettel\u00f6it\u00e4 on tiedossa. T\u00e4m\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s lomareissun ajankohtaa suunnitellessa.<\/p>\n

Nyt on pakko liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n mukaan yksi omakohtainen tarina. Helmikuussa 2015 olimme New Yorkissa ja tuo viikko oli kylm\u00e4. Siis todella kylm\u00e4. Seh\u00e4n ei meit\u00e4 hidastanut \u2013 p\u00e4invastoin, sill\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyyksiin ei tarvinnut jonottaa. Meid\u00e4n Airbnb-is\u00e4nt\u00e4 naureskeli, ett\u00e4 moneen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ei ole tapahtunut murhia, sill\u00e4 murhaajatkaan eiv\u00e4t halua tulla ulos sellaisella pakkasella. My\u00f6hemmin luin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli pisin murhaton putki New Yorkissa<\/a> yli kahteenkymmeneen vuoteen. Kokonaista 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ilman raportoituja murhia. Tuo helmikuinen p\u00e4tk\u00e4 oli my\u00f6s harvinaisen kylm\u00e4. Meill\u00e4 oli siis viile\u00e4, mutta turvallinen lomaviikko!<\/p>\n

K\u00e4det ja jalat turpoavat kuumassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ian Dooley | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kuumalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4mmenet ja jalat voivat turvota merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/a>. Jopa niin paljon, ett\u00e4 helteisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi olla syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sormukset lipaston p\u00e4\u00e4lle. Ilmi\u00f6 on voimakas varsinkin silloin, kun korkeaan l\u00e4mp\u00f6tilaan yhdistyy korkea ilmankosteus<\/a>. T\u00e4ll\u00f6in elimist\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia j\u00e4\u00e4hdytell\u00e4, mink\u00e4 se tekee etenkin hikoilun avulla. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi l\u00e4mp\u00f6\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n kehon sis\u00e4osista ja lihaksista ihon pinnalla, mik\u00e4 tapahtuu ohjaamalla enemm\u00e4n verta iholle.<\/p>\n

Pintaverenkierron tehostuessa verisuonet laajenevat; se on hyv\u00e4, koska t\u00e4ll\u00f6in l\u00e4mp\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4see pois enemm\u00e4n. Toisaalta verisuonten laajentuessa niiss\u00e4 olevaa nestett\u00e4 p\u00e4\u00e4see tihkumaan ymp\u00e4r\u00f6iviin kudoksiin, mik\u00e4 n\u00e4kyy sitten turpoamisena.<\/p>\n

Turpoaminen on yleisemp\u00e4\u00e4 naisilla, sill\u00e4 naisten rasvaprosentti on luontaisesti korkeampi kuin miesten, ja mit\u00e4 enemm\u00e4n rasvaa, sit\u00e4 kehnommin l\u00e4mp\u00f6 p\u00e4\u00e4see poistumaan.<\/p>\n

Sateet pahentavat allergiaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Toisin kuin voisi luulla, niin sateet laittavat kausiluontoisesta allergiasta k\u00e4rsiv\u00e4t viel\u00e4kin tukalampaan olotilaan. Pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 sade kyll\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4riins\u00e4 leijailevia siitep\u00f6lyhiukkasia ja huuhtoo ne lopulta mukanaan, mutta kun sateet alkavat, pahentuvat monen allergikon oireet huomattavasti.<\/p>\n

Kun sadepisara maahan tippuessaan osuu siitep\u00f6lyrypp\u00e4\u00e4seen, hajoaa tuo kasauma pienemmiksi osasiksi, jotka levi\u00e4v\u00e4t helpommin ja nopeammin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Siitep\u00f6lyn m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmassa on usein suurimmillaan sateella. Siksi sadekuurojen aikaan allergiaoireet voivat pahentua<\/a>, vaikka kuivalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 toivoo sateiden tuomaa ”helpotusta”.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

\n