{"id":31029,"date":"2025-08-23T11:30:18","date_gmt":"2025-08-23T09:30:18","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31029"},"modified":"2025-08-23T11:30:18","modified_gmt":"2025-08-23T09:30:18","slug":"suomi-ruotsi-maaottelu-100-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/suomi-ruotsi-maaottelu-100-vuotta\/","title":{"rendered":"Natsi-Saksa osallistui sota-aikana maaotteluun: 100-vuotiaan Ruotsi-ottelun historiaan mahtuu monenlaisia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 viikonloppuna (22.-24.8) kamppaillaan perinteinen yleisurheilun Suomi\u2013Ruotsi-maaottelu. Tukholman Olympiastadionilla on tiedossa tavallista suurempaa urheilujuhlaa, kun maaottelu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 100 vuotta.<\/p>\n

Suomi\u2013Ruotsi-maaottelu on ainoa viel\u00e4 voimissaan oleva kahdenv\u00e4linen yleisurheilumaaottelu ja se on usein p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kes\u00e4n kisakauden. T\u00e4n\u00e4 vuonna tilanne on toinen, kun yleisurheilun MM-kisat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vasta syyskuussa. T\u00e4m\u00e4 tuo oman lis\u00e4mausteensa Ruotsi-otteluun, kun Tokion kisakoneeseen on viel\u00e4 paikkoja jaossa.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ottaa nyt katsauksen maaottelun 100-vuotisen historian alkutaipaleeseen. Urheilijat ovat kisanneet, mutta poliittinen peli on ollut yht\u00e4 kiivasta.<\/p>\n

Vaikka paljon on tapahtunut radalla ja kent\u00e4ll\u00e4, niin maaottelu on aina her\u00e4tt\u00e4nyt paljon urheilun ulkopuolisiakin tunteita. Kabineteissa on kiehunut aivan alusta saakka!<\/p>\n

Erilaisista asemista ensimm\u00e4iseen maaotteluun<\/h2>\n

Yleisurheilumaaotteluita olivat kisanneet sek\u00e4 Suomi ja Ruotsi jo 1910-luvulla, mutta eiv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n. Ruotsi oli kamppaillut esimerkiksi Belgian ja Unkarin kanssa, Suomen kisamatkat suuntautuivat it\u00e4\u00e4n Pietariin ja Tallinnaan \u2013 oltiinhan edelleen Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla.<\/p>\n

Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen Suomella oli vuonna 1922 Ranskaa vastaan historiamme ensimm\u00e4inen maaottelu, jossa siin\u00e4kin olivat jo taustalla poliittiset vaikuttimet. Suomi oli saanut tukea Ranskalta, kun itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina Ahvenanmaan tilanteesta p\u00e4\u00e4tettiin Kansainliitossa. Toisaalta Ranska halusi pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t v\u00e4lit Suomeen hillit\u00e4kseen Saksan vaikutusvallan levi\u00e4mist\u00e4 pohjoiseen.<\/p>\n

Kun ensimm\u00e4inen Suomi\u2013Ruotsi-maaottelu<\/a> j\u00e4rjestettiin Helsingiss\u00e4 El\u00e4intarhan kent\u00e4ll\u00e4 vuonna 1925, kohtasivat toisensa kaksi yleisurheilun silloista huippumaata. T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 oltiin lahden kummallakin puolen. Mutta siihen ne yhtenev\u00e4isyydet sitten loppuivatkin.<\/p>\n

Suomi oli hiljattain itsen\u00e4istynyt Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja vauras Ruotsi vanhana em\u00e4maana koki olevansa ylemp\u00e4n\u00e4. Ahvenanmaan kohtalokin taisi kismitt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsinaapuria. Ajan henkeen kuuluvasti peliin vedettiin my\u00f6s rotuteoria ja suomenkielisten suomalaisten alkukantaiset mongolijuuret. Seh\u00e4n antoi suomalaisille vain enemm\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4misen halua ja Suomen miehet ottivat otteluvoiton.<\/p>\n

Kekkosen ruotsalaisviha johti pitk\u00e4\u00e4n taukoon<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Erkki Voutilainen<\/a> | CC BY 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Eip\u00e4 ehditty montaa maaottelua kisailla, kun kabineteissa r\u00e4j\u00e4hti ja yleisurheilumaaottelut keskeytettiin<\/a> kahdeksaksi vuodeksi.<\/p>\n

Viimeinen silaus v\u00e4lirikolle oli p\u00e4\u00e4t\u00f6s julistaa yhdeks\u00e4nkertainen olympiavoittaja Paavo Nurmi<\/strong> ammattilaiseksi, mik\u00e4 esti Suomen kansallissankarin osallistumisen vuoden 1932 Los Angelesin kes\u00e4olympialaisiin. Ruotsalaiset olivat etunen\u00e4ss\u00e4 ajamassa kieltoa, ja suuri vaikutus oli Kansainv\u00e4lisen yleisurheiluliiton silloisella ja pitk\u00e4aikaisella puheenjohtajalla Sigfird Edstr\u00f6mill\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s aiheutti keskin\u00e4isen kiistan Edstr\u00f6min ja Suomen yleisurheiluliiton silloisen puheenjohtajan Urho Kekkosen<\/strong> v\u00e4lille. Verisesti tuohtunut Kekkonen p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 maaottelut olivat siin\u00e4. Ruotsalaisten kanssa ei veljeill\u00e4. Kekkonen perusteli p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 maaotteluista oli tullut liian totisia v\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ruotsalainen lehdist\u00f6 suhtautui suomalaisiin vihamielisesti.<\/p>\n

Pinnan alla oli kuitenkin kytenyt jo pidemp\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Kekkonen ei tunnetusti ollut Ruotsin, ruotsalaisuuden tai ruotsin kielen ylin yst\u00e4v\u00e4<\/a>. Johtavana urheilupomona h\u00e4n muun muassa kehotti ruotsinkielisen sukunimen omaavia suomalaisurheilijoita suomentamaan nimens\u00e4.<\/p>\n

Natsi-Saksa mukana maaottelussa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1940 oli tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kes\u00e4olympialaiset Japanin Tokiossa, mutta jo pari vuotta ennen h-hetke\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t joutuivat sotatilan vuoksi peruuttamaan ne.<\/p>\n

Olympialaiset my\u00f6nnettiin pienelle Suomelle, mutta lopulta vuoden 1940 kisat peruttiin kokonaan. Vaikka Suomessa oli k\u00e4sill\u00e4 v\u00e4lirauhan aika, oli talvisota heikent\u00e4nyt maamme taloustilannetta, ja sota-aika oli luonnollisesti katkaissut kisavalmistelut. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1940 sota Euroopassa laajeni, kun Saksa jatkoi uusiin maihin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4mist\u00e4 \u2013 nyt ei ollut olympialaisten aika.<\/p>\n

Ruotsi-ottelu oli ollut tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuoden 1939 paluuottelun j\u00e4lkeen j\u00e4lleen parin vuoden kuluttua, mutta peruuntuneet kes\u00e4olympialaiset antoivat mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 upouusi Helsingin olympiastadion tositoimiin.<\/p>\n

Ruotsi suostui aikaistamaan maaottelua vuodella, varsinkin kun mukaan kahdenv\u00e4lisiin kisoihin oli kutsuttu my\u00f6s Saksa<\/a>. Se oli Ruotsillekin oiva tilaisuus osoittaa yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 Saksalle, mutta Suomelle suhteiden l\u00e4hent\u00e4minen Hitlerin Saksaan oli elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 Neuvostoliiton uhan vuoksi.<\/p>\n

My\u00f6s Saksalle l\u00e4hentyv\u00e4 suhde Suomeen oli hy\u00f6dyllinen, kun Hitler joukkoineen jo suunnitteli seuraavan kes\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Neuvostoliittoon. Suomi kuului oleellisena osana tuohon operaatio Barbarossaan. Vaikka Suomi ja Saksa eiv\u00e4t toisessa maailmansodassa olleet virallisesti liitossa, niin jokainen v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n historiaan perehtynyt tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olimme liittolaisia.<\/p>\n

Niinp\u00e4 oli poliittisesti kannattavaa kutsua Saksa mukaan maaotteluun.<\/p>\n

Hakaristiliput lepattivat iloisesti Suomen ja Ruotsin lippujen vieress\u00e4, ja Kolmannen valtakunnan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten<\/strong> istui kutsuvieraskatsomossa Ruotsin kuninkaallisten kanssa p\u00e4\u00e4ministeri Risto Rytin<\/strong>, sotamarsalkka Mannerheimin<\/strong> ja Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkosen is\u00e4nn\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Talvisodan yhten\u00e4inen henki n\u00e4kyi olympiastadionilla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kes\u00e4n 1940 maaottelu oli erityislaatuinen my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukaan osallistui my\u00f6s Suomen Ty\u00f6v\u00e4en Urheiluliiton urheilijoita.<\/p>\n

Talvisodan j\u00e4lkeinen henki oli ollut jo vahvasti l\u00e4sn\u00e4 hein\u00e4kuussa 1940 j\u00e4rjestetyiss\u00e4 kaatuneiden muistokisoissa, jotka j\u00e4rjestettiin niin ik\u00e4\u00e4n uudella olympiastadionilla. Mukana oli edustajia sek\u00e4 Suomen voimistelu- ja urheiluliitosta ett\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4en urheiluliitosta.<\/p>\n

Suomalainen urheilukentt\u00e4 oli itsen\u00e4istymisen ja verisen sis\u00e4llissodan seurauksena jakaantunut syv\u00e4sti kahtia: oli valkoiset ja punaiset \u2013 SVUL ja TUL.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4en urheiluliiton edustajia ei Suomessa otettu mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olympialaisiin, vaan he osallistuivat omiin kansainv\u00e4lisiin kisoihinsa: ty\u00f6l\u00e4isolympialaisiin. Useita TUL:in urheilijoita loikkasi SVUL:iin, ei v\u00e4hiten p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen olympialaisiin, ja moni heist\u00e4 niitti menestyst\u00e4 uuden j\u00e4rjest\u00f6n v\u00e4reiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 toki loi kuilua syvemm\u00e4ksi ja lis\u00e4si eripuraa liittojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kun vuoden 1940 kes\u00e4olympialaiset p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4, saatiin kahden liiton v\u00e4lille jonkinlainen sopu, ja TUL:in edustajat olisivat olleet mukana kotikisoissa. Niit\u00e4 kisoja ei siis kuitenkaan koskaan j\u00e4rjestetty.<\/p>\n

Mutta tuona kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 maaottelussa TUL:in edustajat olivat mukana. Se oli t\u00e4rke\u00e4 askel Suomen yhten\u00e4iselle urheilukent\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaikissa kisoissa ja olympialaisissa on ollut mukana kummankin j\u00e4rjest\u00f6n urheilijoita.<\/p>\n

Sodan vaikutus n\u00e4kyi vuosien ajan my\u00f6s Suomi\u2013Ruotsi-maaottelussa<\/h2>\n

Jatkosodan aikana maaotteluita ei kisattu, vaan seuraavan kerran naapurukset kohtasivat Tukholmassa vuonna 1945. Ruotsi voitti selv\u00e4sti. Keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 Tapio Rautavaaran<\/strong> mukaan maaottelu oli h\u00e4vitty jo menomatkalla laivalla, kun ”ylensy\u00f6neet suomalaisurheilijat k\u00e4rsiv\u00e4t \u00e4hkyst\u00e4 viel\u00e4 kisap\u00e4ivin\u00e4<\/em>”. Ankarien sotavuosien j\u00e4lkeen laivan ateriat olivat olleet harvinaista juhlaa.<\/p>\n

Suomi koki seuraavina vuosina r\u00f6k\u00e4letappion toisensa per\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 vuoksi maaottelu p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuonna 1949 kokonaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tasoero oli liian suuri. Monet Suomen urheilijat olivat haavoittuneet sodassa, eik\u00e4 treenaaminen ollut muillakaan ensisijainen aktiviteetti sotavuosien aikana ja heti niiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Nousu kuitenkin alkoi, ja Helsingin olympialaisia edelt\u00e4neen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 1951 Suomi p\u00e4ihitti Ruotsin mehev\u00e4sti pistein 216\u2013194. Se oli my\u00f6s ensimm\u00e4inen kerta, kun kussakin lajissa kisasi kolme miest\u00e4 kummastakin joukkueesta. Siihen saakka oli menty kahden miehen edustuksella.<\/p>\n

Naiset mukaan ensin omine kisoineen<\/h2>\n

Tuona samaisena kes\u00e4n\u00e4 alkoi my\u00f6s uusi aikakausi Suomi\u2013Ruotsi-maaotteluissa, kun naisetkn p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kisaamaan. Vastustus oli tietenkin suurta, joten samalla kent\u00e4lle miesten kanssa naisia ei huolittu.<\/p>\n

Naisten maaottelut j\u00e4rjestettiin alkuvuosina monesti kolmimaaotteluina Tanskan kanssa, ja kisapaikkoina oli esimerkiksi sellaisia metropoleja kuin V\u00e4rnamo, Vammala ja Kouvola. Lajikulttuuri oli l\u00e4nsinaapurissa selv\u00e4sti pidemm\u00e4ll\u00e4 ja niinp\u00e4 Ruotsi vei nimiins\u00e4 12 ensimm\u00e4ist\u00e4 naisten yleisurheilumaaottelua. Suomi voitti ensimm\u00e4isen vasta Pietarsaaren kisoissa vuonna 1963.<\/p>\n

Seuraavana vuonna olikin sitten aika siirty\u00e4 suuremmille areenoille ja Helsingin vuoden 1964 maaottelussa kent\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htiin yht\u00e4aikaa kisaamassa sek\u00e4 naiset ett\u00e4 miehet.<\/p>\n

Vaikka miehet olivat tuossa vaiheessa jo vuosien ajan kilpailleet kolmen edustajan voimin kussakin lajissa, oli naisille vuoteen 1983 saakka urheilijoita joka lajissa kaksi.\u00a0Nyky\u00e4\u00e4n kilpaillaan joka tavalla tasavertaisesti.<\/p>\n

***<\/p>\n

Miten k\u00e4yk\u00e4\u00e4n 100-vuotisjuhlaottelussa? Toistaako Suomi viime vuoden onnistumisen, kun sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset ottivat otteluvoiton? Edellisen kerran tuplavoitto oli n\u00e4hty 26 vuotta aiemmin. Toivottavasti nyt ei tule yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 taukoa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n