{"id":31161,"date":"2025-08-28T21:45:34","date_gmt":"2025-08-28T19:45:34","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31161"},"modified":"2026-06-20T14:48:20","modified_gmt":"2026-06-20T12:48:20","slug":"keksitylta-kuulostavat-10-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/keksitylta-kuulostavat-10-faktaa\/","title":{"rendered":"On mahdotonta py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 nilkkaa my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja samaan aikaan piirt\u00e4\u00e4 ilmaan numeroa kuusi \u2013 10 keksitylt\u00e4 kuulostavaa faktaa, jotka ovat t\u00e4ytt\u00e4 totta"},"content":{"rendered":"

Listafriikki<\/a> l\u00e4v\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt luettavaksi kymmenen tiukkaa faktaa, jotka saattavat vaikuttaa keksityilt\u00e4, mutta ovat totisinta totta. Valmistaudu h\u00e4mmentym\u00e4\u00e4n!<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 faktat voivat ihastuttaa ja kummastuttaa, ja osa niist\u00e4 voi r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailmankatsomuksen t\u00e4ysin uuteen uskoon.<\/p>\n

Toivottavasti kaikkien p\u00e4iv\u00e4 ei kulu nilkkaa py\u00f6ritellen, kuutosia ilmaan piirrellen ja t\u00e4t\u00e4 listaa kiroten!<\/p>\n

Nilkan py\u00f6ritt\u00e4minen my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja kuutosen piirt\u00e4minen ilmaan samanpuoleisella k\u00e4dell\u00e4 on l\u00e4hes mahdotonta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Andrew Martin | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuulostaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n maailman yksinkertaisimmalta teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4, mutta sit\u00e4 se ei todellakaan ole! Testattu on.<\/p>\n

Kokeile itse. Istu alas, py\u00f6rit\u00e4 jompaakumpaa nilkkaasi my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja yrit\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 saman puoleisella k\u00e4dell\u00e4 ilmaan numeroa kuusi. Jalan py\u00f6rimissuunta vaihtuu v\u00e4kisin. Jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4n keskittyy oikein huolella, voi sen saada onnistumaan, mutta ihan tuosta vain se ei luonnistu.<\/p>\n

Vai onko lukijoissa multitaskaamisen mestareita?<\/p>\n

Miljoonan ja miljardin ero<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Miljoonan ja miljardin v\u00e4lill\u00e4 on suuri ero. Mutta miten suuri se todella on? Esimerkiksi joillekin voi olla hankala k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, miten paljon rikkaampi miljard\u00f6\u00f6ri on kuin miljon\u00e4\u00e4ri. Kummallakin on rutosti rahaa, mutta kuinka paljon?<\/p>\n

Se, ett\u00e4 miljardi on tuhat miljoonaa, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta lukujen kokoeron hahmottamisessa. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 seuraava esimerkki sekunneista auttaa tekem\u00e4\u00e4n erosta konkreettisen.<\/p>\n

Miljoona sekuntia on reilu 11 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Miljardi sekuntia on yli 31 vuotta.<\/p>\n

Suurimmalla osalla ihmisist\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4si\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Mik\u00e4 oli ensimm\u00e4inen reaktiosi t\u00e4m\u00e4n kohdan otsikkoon? Jos sinun on vaikea uskoa, ett\u00e4 suurimmalla osalla ihmisist\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4si\u00e4, niin maailmankuvasi saattaa muuttua.<\/p>\n

Kyll\u00e4, suurimmalla osalla maapallon ihmisist\u00e4 on kaksi k\u00e4tt\u00e4. Mutta on paljon ihmisi\u00e4, joilla syyst\u00e4 tai toisesta on yksi k\u00e4si tai ei k\u00e4si\u00e4 ollenkaan.<\/p>\n

Otetaan kuvitteellinen tilanne, jossa on nelj\u00e4 ihmist\u00e4, joista kahdella on vain yksi k\u00e4si. T\u00e4ll\u00f6in t\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4n hengen porukassa k\u00e4si\u00e4 on yhteens\u00e4 kuusi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n keskiarvo on 3\/2. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti tuossa ryhm\u00e4ss\u00e4 on on siis 1,5 k\u00e4tt\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kohden.<\/p>\n

Jos otetaan huomioon kaikki maailman 8,2 miljardia ihmist\u00e4, niin tuo keskiarvo alkaa l\u00e4hennell\u00e4 kahta; mutta on kuitenkin sen alle. Joten suurimmalla osalla ihmisist\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4si\u00e4.<\/p>\n

Jos maapallon ymp\u00e4ri kierretty\u00e4 narua nostetaan metrin verran ilmaan, niin paljonko narua tarvitaan lis\u00e4\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos kuvitellaan, ett\u00e4 Maa on t\u00e4ydellinen pallo, jonka pinta on t\u00e4ysin tasainen, voisi sen ymp\u00e4rille kiert\u00e4\u00e4 hieman reilut 40 000 kilometri\u00e4 pitk\u00e4n narun. Olethan leikiss\u00e4 mukana!? Jos tuo naru nostetaan yhden metrin verran maanpinnasta yl\u00f6sp\u00e4in, niin kuinka paljon tarvitaan lis\u00e4\u00e4 narua, jotta sen p\u00e4\u00e4t osuvat toisiinsa? Eli naru siis kiert\u00e4isi edelleen Maan ymp\u00e4ri, mutta koko matkalta metrin verran irti maasta.<\/p>\n

Kysymys voidaan esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s n\u00e4in: Miten paljon ympyr\u00e4n keh\u00e4n pituus kasvaa, jos s\u00e4de kasvaa 1 metrin? Ympyr\u00e4n keh\u00e4n pituus lasketaan kaavalla 2 \u03c0 r eli toisin sanoen kaksi kertaa pii kertaa s\u00e4de. N\u00e4in saadaan alkuper\u00e4isen, Maan pintaa pitkin kiert\u00e4v\u00e4n narun pituus. Maan ollessa kyseess\u00e4 s\u00e4de on noin 6 371 000 metri\u00e4.<\/p>\n

Jos s\u00e4de kasvaa yhden metrin, kuten sen nyt haluamme t\u00e4ss\u00e4 kohdassa kasvavan, saadaan uuden keh\u00e4n eli narun pituus laskettua kaavalla 2 \u03c0 (r + 1), joka saadaan muutettua muotoon 2 \u03c0 r + 2 \u03c0.<\/p>\n

Narun pituus on siis kasvanut 2 \u03c0 eli kun mittayksikk\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n metri\u00e4, on uusi ymp\u00e4rysmitta noin 6 metri\u00e4 ja 30 senttimetri\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 pidempi. Vain niin v\u00e4h\u00e4n tarvitaan lis\u00e4\u00e4 narua, jotta se saadaan kierretty\u00e4 maapallon ymp\u00e4ri metrin korkeudella.<\/p>\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 sama pit\u00e4\u00e4 paikkansa oli pallo sitten mink\u00e4 kokoinen tahansa. Jos tennispallon ymp\u00e4ri vedetty\u00e4 narua nostetaan metrin verran irti pallon pinnasta, tarvitaan narua lis\u00e4\u00e4 noin 6 metri\u00e4 ja 30 senttimetri\u00e4.<\/p>\n

Montako valtiota Suomen ja Pohjois-Korean v\u00e4lill\u00e4 on?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Pohjois-Korea, tuo modernin maailman pahamaineisin valtio sijaitsee Suomesta katsottuna jossain kaukana, maailman toisella puolella. Vai sijaitseeko sittenk\u00e4\u00e4n? Montako maata Suomen ja Pohjois-Korean v\u00e4lill\u00e4 on?<\/p>\n

Oikea vastaus on yksi. Tuo valtio on massiivinen Ven\u00e4j\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Pohjois-Korealla on varsin lyhyt, 18 kilometrin pituinen maaraja, mutta kaikki toki lasketaan.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n samaan syssyyn voidaan ihmetell\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n suurta kokoa tai sitten kaukana Maasta sijaitsevan k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta Pluton pienuutta. Ven\u00e4j\u00e4 on nimitt\u00e4in reilun 17 miljoonan neli\u00f6kilometrin pinta-alallaan vain hieman pienempi kuin Pluto.<\/p>\n

Ja tietenkin Suomen ja Pohjois-Korean ”l\u00e4hes naapuruudessa” t\u00e4ytyy ottaa huomioon se, ett\u00e4 Suomea ei ehk\u00e4 ole edes olemassa…<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Suomea ei ole olemassa! 10 salaliittoteoriaa tukevaa v\u00e4itett\u00e4<\/a><\/strong><\/p>\n

Helikopteri ei ole yhdistelm\u00e4 sanoista heli ja kopteri<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Helikopterin voisi luulla olevan yhdistelm\u00e4 sanoista heli ja kopteri, sill\u00e4 viitataanhan tuohon ilma-alukseen my\u00f6s joskus lyhyesti kopterina.<\/p>\n

N\u00e4in ei kuitenkaan ole.<\/p>\n

Monessa kieless\u00e4 helikopteri on sanana hyvin samanlainen ja se on lainattu alunperin ranskan h\u00e9licopt\u00e8re<\/em>-sanasta. My\u00f6s suomen kieleen sana on lainattu 1900-luvun alkupuolella joko suoraan ranskasta tai sitten kiertoreitin kautta ruotsinkielisest\u00e4 helikopter<\/em>-sanasta.<\/p>\n

Alunperin sana on kuitenkin per\u00e4isin ranskan kielest\u00e4, johon se ilmestyi Gustave Ponton d\u2019Am\u00e9courtin<\/strong> patenttihakemuksen my\u00f6t\u00e4 vuonna 1862. Helikopteri on yhdistelm\u00e4 kreikkalaisper\u00e4isist\u00e4 sanoista h\u00e9liks<\/em> ja pter\u00f3n<\/em>.<\/p>\n

Alkuosan heliko tulee spiraalia tarkoittavasta sanasta ja j\u00e4lkimm\u00e4inen osa -pteri on per\u00e4isin siipe\u00e4, h\u00f6yhent\u00e4 tai mit\u00e4 tahansa siivellist\u00e4 oliota tarkoittavasta sanasta.<\/p>\n

Venuksen vuorokausi on pidempi kuin sen vuosi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuorokausi on aika, jona Maa py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 akselinsa ymp\u00e4ri. Meille vuorokausi on siis hieman vajaat 24 tuntia. Samalla tavalla muidenkin planeettojen vuorokausien kestot voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen mukaan, kauanko niiden py\u00f6r\u00e4ht\u00e4minen akselinsa ymp\u00e4ri kest\u00e4\u00e4. Venuksella t\u00e4m\u00e4 kiertoaika on 243 Maan vuorokautta.<\/p>\n

Vuosi taas on aika, joka Maalla kest\u00e4\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 Aurinko. Vuorokausia t\u00e4h\u00e4n kuluu tietenkin 365 kappaletta. L\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Aurinkoa kiert\u00e4v\u00e4n Venuksen vuosi kest\u00e4\u00e4 noin 225 Maan vuorokautta.<\/p>\n

Uskomatonta, mutta totta: Venuksessa vuorokausi kest\u00e4\u00e4 kauemman kuin vuosi<\/a>!<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Top 10 universumin \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset olosuhteet ja s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t<\/a><\/strong><\/p>\n

Tyrannosaurus eli ajallisesti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ihmist\u00e4 kuin Stegosaurusta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Ajattelemme helposti, ett\u00e4 kaikki dinosaurukset eliv\u00e4t yht\u00e4aikaa kymmeni\u00e4 miljoonia vuosia sitten, jonka j\u00e4lkeen ne kaikki kuolivat sukupuuttoon. Todellisuudessa dinosaurukset kehittyiv\u00e4t noin 230 miljoonaa vuotta sitten, mutta kaikki meid\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuntemat lajit eiv\u00e4t viel\u00e4 tuolloin olleet n\u00e4hneet p\u00e4iv\u00e4nvaloa.<\/p>\n

Monissa dinosauruksia esitt\u00e4viss\u00e4 kuvissa ja vaikkapa teemapuistoissa Stegosaurus (kuvassa) joutuu hirmuisen Tyrannosauruksen saaliiksi. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sill\u00e4 Stegosaurus eli jurakauden lopulla noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Tyrannosaurus sen sijaan on paljon tuoreempi tapaus ja asutti maapalloa liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Stegosaurukset ja Tyrannosaurukset eiv\u00e4t koskaan el\u00e4neet yht\u00e4aikaa.<\/p>\n

Tyrannosaurukset itse asiassa eliv\u00e4t ajallisesti huomattavasti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ihmist\u00e4 kuin t\u00e4t\u00e4 toista kuuluisaa dinosaurusta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Tyrannosaurus rexi\u00e4 olisi helppo juosta karkuun \u2013 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa dinosauruksista<\/a><\/strong><\/p>\n

Pelko voi todella olla veretseisauttavaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Melanie Wasser | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Jo keskiajalta l\u00e4htien pelon ja kauhun on sanottu olevan veretseisauttavaa \u2013 siis kirjaimellisesti hyydytt\u00e4v\u00e4n veren paikalleen. Alankomaalaisessa Leidenin yliopistossa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sanonnan ja uskomuksen todenper\u00e4isyys, joten vuonna 2015 l\u00e4\u00e4ketieteen keskuksen tutkijat panivat joukon koehenkil\u00f6it\u00e4 katsomaan elokuvia.<\/p>\n

Toiselle testiryhm\u00e4lle n\u00e4ytettiin ensin pelottava elokuva ja sen j\u00e4lkeen ei-pelottava opetusvideo. Toiselle ryhm\u00e4lle elokuvat n\u00e4ytettiin p\u00e4invastaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Ennen ja j\u00e4lkeen kunkin elokuvan koehenkil\u00f6ilt\u00e4 otettiin verin\u00e4ytteet, joista tutkittiin hyytymisaineita.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rit havaitsivat, ett\u00e4 veren hyytymistekij\u00e4 VIII:n pitoisuus oli kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti kauhuelokuvan aikana. Muita hyytymistekij\u00f6it\u00e4 veress\u00e4 ei havaittu, joten \u00e4killisten tukosten riski\u00e4 pel\u00e4stymisess\u00e4 ei ole. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 kauhuelokuvan kutsuminen veretseisauttavaksi on varsin osuva kuvaus<\/a>.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan hyytymistekij\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 evolutiivinen hy\u00f6ty, sill\u00e4 se valmistaa kehon mahdolliseen verenvuotoon hengenvaarallisessa tilanteessa. Sit\u00e4h\u00e4n kauhuleffat eiv\u00e4t ole, mutta reaktio on sama.<\/p>\n

Viimeinen kerta, kun vanhemmat nostivat syliin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Neil Dodhia | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos et ole koskaan miettinyt t\u00e4t\u00e4 asiaa, niin ole hyv\u00e4 \u2013 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 kummittelemaan mieleen.<\/p>\n

Jossain vaiheessa meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on ollut hetki, kun vanhempi on laskenut meid\u00e4t sylist\u00e4\u00e4n alas eik\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 koskaan nostanut takaisin. Tuskin kumpikaan osapuoli \u2013 lapsi tai vanhempi \u2013 tiedostaa tuota hetke\u00e4, mutta sellainen toden totta on olemassa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n