{"id":31312,"date":"2026-06-22T21:45:49","date_gmt":"2026-06-22T19:45:49","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31312"},"modified":"2026-06-25T00:36:39","modified_gmt":"2026-06-24T22:36:39","slug":"harvinaisimmat-silmien-varit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/harvinaisimmat-silmien-varit\/","title":{"rendered":"Top 10 maailman harvinaisimmat silmien v\u00e4rit"},"content":{"rendered":"

Nyt listataan harvinaisimmat silmien v\u00e4rit koko maailmassa. Pian selvi\u00e4\u00e4, oletko sin\u00e4 silmien v\u00e4rin osalta maailman mittakaavassa harvinaisuus vai osa suurta massaa.<\/p>\n

Otetaan ensin nopea katsaus siihen, miten silm\u00e4n v\u00e4ri muodostuu.<\/p>\n

Silmien v\u00e4rin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 v\u00e4rikalvo eli iiris, joka koostuu kahdesta kerroksesta: tukikerroksesta eli stroomasta ja pigmenttiepiteelist\u00e4. Kerrosten rakenne m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, mink\u00e4 v\u00e4riselt\u00e4 silm\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

L\u00e4hes kaikilla ihmisill\u00e4 pigmenttiepiteeliss\u00e4 on runsaasti tummaa eumelaniinia, joka n\u00e4kyy s\u00e4ikein\u00e4 ja t\u00e4plin\u00e4 hallitsevan v\u00e4rin alta.<\/p>\n

”Varsinaisen” silmien v\u00e4rin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ulompi tukikerros.<\/p>\n

Silm\u00e4ss\u00e4 muodostuu ainoastaan kahta v\u00e4ripigmentti\u00e4: tummaa eumelaniinia ja kellert\u00e4v\u00e4\u00e4 feomelaniinia. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tukikerroksessa on melaniinia, sit\u00e4 tummemmat silm\u00e4t. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n pigmentti\u00e4 muodostuu, sit\u00e4 vaaleammat silm\u00e4t.<\/p>\n

Kun valo osuu iirikseen, niin osa siit\u00e4 imeytyy melaniiniin, osa siroaa iiriksen eri rakenteista ja heijastuu takaisin silm\u00e4\u00e4 katsovalle. Kaikki silm\u00e4n pigmentit ovat ruskean tai kellert\u00e4v\u00e4n s\u00e4vyist\u00e4 melaniinia, ja muut v\u00e4rit johtuvat valon sironnan ja melaniinin yhteisvaikutuksesta.<\/p>\n

Mutta nyt siihen, mitk\u00e4 ovat harvinaisimmat silmien v\u00e4rit!<\/p>\n

10. Ruskea<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/p><\/div>\n

Top 10 harvinaisimmat silmien v\u00e4rit aloitetaan siit\u00e4 kaikkein v\u00e4hiten harvinaisesta eli maailman yleisimm\u00e4st\u00e4 silmien v\u00e4rist\u00e4: ruskeasta. Vaikka meill\u00e4 Pohjolassa ruskeat silm\u00e4t ovat ihailtuja ja harvinaisia, eiv\u00e4t ne ole lainkaan erityiset koko maailman v\u00e4est\u00f6\u00e4 katsoessa. Noin 80%:lla maailman ihmisist\u00e4 on ruskeat silm\u00e4t.<\/p>\n

Ruskeasilm\u00e4isill\u00e4 on runsaasti melaniinia iiriksen tukikerroksessa. Tumma pigmentti absorboi eli imee valoa, joten silm\u00e4t ovat ruskeat. Ja tietenkin ruskean v\u00e4rin tummuus riippuu siit\u00e4, miten paljon melaniinia v\u00e4rikalvolla muodostuu.<\/p>\n

Alun perin jokaisella ihmisell\u00e4 maailmassa oli ruskeat silm\u00e4t. Ihminen, Homo sapiens<\/em>, on ollut olemassa noin 300 000 vuotta ja suurimman osan tuosta ajasta jokaisella henkil\u00f6ll\u00e4 oli ruskeat silm\u00e4t. Ruskeasilm\u00e4iset ihmiset l\u00e4htiv\u00e4t Afrikasta onnistuneessa muuttoaallossa muualle maailmaan noin 60 000 sitten ja levitt\u00e4ytyiv\u00e4t koko maapallolle.<\/p>\n

Vasta noin 10 000 vuotta sitten tapahtui mutaatio, joka sai aikaan vaaleat v\u00e4rit silmiss\u00e4.<\/p>\n

9. Sininen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Maailmanlaajuisesti sinisilm\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 on noin 8% v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Vaikka siniset silm\u00e4 on vain alle kymmenesosalla koko maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4, niin sininen on silti toiseksi yleisin silmien v\u00e4ri koko maailmassa. Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa vaaleat silm\u00e4t<\/a> ovat huomattavasti yleisemm\u00e4t.<\/p>\n

Nykytiedon mukaan valtaosa eurooppalaisten sinisilm\u00e4isyytt\u00e4 aiheuttavista geenimuodoista vaikuttaisi olevan per\u00e4isin yhdest\u00e4 noin 10 000 vuotta sitten Mustanmeren alueella tapahtuneesta mutaatiosta. Tuo mutaatio est\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 melaniinin muodostumista v\u00e4rikalvon tukikerroksessa, jolloin silm\u00e4 imee v\u00e4hemm\u00e4n valoa.<\/p>\n

Iso osa valosta siroaa v\u00e4rikalvon s\u00e4ikeist\u00e4 ja rakenteista. Lyhytaaltoinen sininen valo siroaa kaikkein tehokkaimmin, jolloin n\u00e4emme sinisen s\u00e4vyn. Siniset silm\u00e4t eiv\u00e4t siis ole oikeasti siniset, sill\u00e4 iiriksess\u00e4 ei muodostu sinist\u00e4 pigmentti\u00e4; eik\u00e4 harmaata tai vihre\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sininen silmien v\u00e4ri p\u00e4\u00e4si yleistym\u00e4\u00e4n ihmisen siirtyess\u00e4 yh\u00e4 pohjoisempaan. Silmien (ja ihon) melaniini suojaa auringonvalolta, mutta pohjoisilla leveyksill\u00e4 aurinko ei paistanut samalla tavalla kuin ihmisen synnyinkodissa Afrikassa, joten ruskea silmien v\u00e4ri ei ollut en\u00e4\u00e4 niin t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus.<\/p>\n

8. P\u00e4hkin\u00e4nruskea<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Tied\u00e4mme nyt, miten ruskea silm\u00e4n v\u00e4ri muodostuu ja miten syntyv\u00e4t siniset silm\u00e4t. Mutta ent\u00e4s ne kaikki muut s\u00e4vyt?<\/p>\n

P\u00e4hkin\u00e4nruskeat silm\u00e4t ovat mosaiikki ruskean, vihre\u00e4n ja kullan s\u00e4vyj\u00e4. P\u00e4hkin\u00e4nruskeissa silmiss\u00e4 iiriksess\u00e4 on jonkun verran melaniinia ja niiden v\u00e4ri vaikuttaa muuttuvan valaistuksesta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 riippuen.<\/p>\n

Iiriksen eri alueilla on vaihtelevia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tummaa eumelaniinia, kellert\u00e4v\u00e4\u00e4 feomelaniinia ja sek\u00e4 alueita, joissa solut eiv\u00e4t tuota melaniinia lainkaan, jolloin valo siroaa kuten sinisiss\u00e4 silmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 iloinen sekamelska saa aikaan monivivahteiset p\u00e4hkin\u00e4nruskeat silm\u00e4t.<\/p>\n

7.\u00a0 Kullanruskea<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kullanruskeat tai meripihkanv\u00e4riset silm\u00e4t poikkeavat p\u00e4hkin\u00e4nruskeista sill\u00e4, ett\u00e4 niiss\u00e4 ei ole mukana lainkaan vihre\u00e4\u00e4. \u00c4skeisess\u00e4 kohdassa esitellyt p\u00e4hkin\u00e4nruskeat silm\u00e4t ovat vivahteikkaat, mutta kullanruskeat silm\u00e4t ovat enemm\u00e4n yksiv\u00e4riset.<\/p>\n

Meripihkanv\u00e4risiss\u00e4 silmiss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n tummaa eumelaniinia mutta suhteellisesti enemm\u00e4n kellert\u00e4vi\u00e4 pigmenttej\u00e4 kuin ruskeissa silmiss\u00e4. Kellert\u00e4v\u00e4\u00e4 feomelaniinia muodostuu v\u00e4rikalvolla tasaisesti.<\/p>\n

Otetaan t\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin pikainen fakta tai enemm\u00e4nkin virheellisen olettamuksen korjaus:<\/p>\n

Vuosien ajan koulun biologian kirjoissa selitettiin silmien v\u00e4rin periytymist\u00e4 yksinkertaisella kaaviolla. Jos molemmilla vanhemmilla on siniset silm\u00e4t, niin miss\u00e4\u00e4n tapauksessa lapsella ei voi olla ruskeat silm\u00e4t. Ruskeasilm\u00e4isen vanhemman j\u00e4lkikasvu taas on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin ruskeasilm\u00e4inen. Ruskea v\u00e4ri on dominoiva eli vallitseva ja sininen on resessiivinen eli v\u00e4istyv\u00e4. Siin\u00e4 sitten laskettiin prosentteja eri v\u00e4risille silmille ja niiden ilmentymiselle. N\u00e4iss\u00e4 kaavioissa ei kuitenkaan koskaan osattu selitt\u00e4\u00e4 kaikkia muita silmien v\u00e4rej\u00e4 ja niiden periytymist\u00e4.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 silmien v\u00e4ri ei todellakaan periydy noin yksinkertaisesti \u2013 vain kourallinen ihmisen ominaisuuksista on yhden geenin aikaansaamaa. Silmien v\u00e4riin vaikuttaa ainakin 16 eri geeni\u00e4, joten kyse on hyvin monimutkaisesta s\u00e4\u00e4telyst\u00e4.<\/p>\n

6. Harmaa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Maailmanlaajuisesti noin 3 prosentilla ihmisist\u00e4 on harmaat silm\u00e4t. Harmaat silm\u00e4t on helppo sekoittaa hyvin vaalean sinisiin silmiin, mutta l\u00e4helt\u00e4 tarkasteltuna niiss\u00e4 on vissi ero. Jopa ensimm\u00e4isess\u00e4, vuodelta 1843 per\u00e4isin olevassa, tieteellisess\u00e4 silmien v\u00e4rien luokitusasteikossa<\/a> harmaa on omana v\u00e4rin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sinisten silmien tavoin harmaiden silmien v\u00e4rikalvon strooma on suhteellisen kirkas, sill\u00e4 siin\u00e4 ei muodostu juurikaan melaniinia.<\/p>\n

Mutta harmaiden silmien strooman rakenne, mahdollisesti runsaampi m\u00e4\u00e4r\u00e4 kollageenia, saa valon sirottumaan hieman eri tavalla kuin sinisiss\u00e4 silmiss\u00e4, jolloin silm\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy harmaana.<\/p>\n

5. Vihre\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vihre\u00e4 ei kuulosta kovinkaan eksoottiselta silmien v\u00e4rilt\u00e4, mutta todellisuudessa se on hyvin harvinainen. Se on harvinaisin luonnollinen silmien v\u00e4ri. Maailmanlaajuisesti vain noin 2 prosentilla ihmisist\u00e4 on vihre\u00e4t silm\u00e4t; Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa vihre\u00e4t silm\u00e4t ovat huomattavasti tuota yleisemm\u00e4t.<\/p>\n

Vihreiss\u00e4 silmiss\u00e4 on melaniinia enemm\u00e4n kuin sinisiss\u00e4 silmiss\u00e4, mutta v\u00e4hemm\u00e4n kuin ruskeissa. Vaaleissa silmiss\u00e4 tumman melaniinin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4h\u00e4inen, joten valo siroaa sinisen\u00e4. Tuo sinert\u00e4v\u00e4 sironta sekoittuu iiriksess\u00e4 muodostuvan kellert\u00e4v\u00e4n feomelaniinin kanssa, jolloin tuloksena on vihre\u00e4.<\/p>\n

4. Heterokromia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Xavier N\u00e1jera | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Heterokromia ei ole varsinainen silmien v\u00e4ri, vaan synnynn\u00e4inen ominaisuus, jossa silmien pigmentaatio ei ole tasainen. Henkil\u00f6ll\u00e4 voi olla eriv\u00e4riset silm\u00e4t tai yhdess\u00e4 silm\u00e4ss\u00e4 voi olla useita eri v\u00e4risi\u00e4 alueita. Heterokromia on harvinainen, mutta t\u00e4ysin luonnollinen ominaisuus.<\/p>\n

T\u00e4ydellisess\u00e4 heterokromiassa silm\u00e4t ovat eri v\u00e4riset \u2013 esimerkiksi toinen on sininen ja toinen ruskea. Osittaisessa eli sektorisessa heterokromiassa yhdess\u00e4 silm\u00e4ss\u00e4 on selke\u00e4 eriv\u00e4rinen alue.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi on olemassa keskusheterokromia, jossa pupillin ymp\u00e4rill\u00e4 on eri v\u00e4rinen rengas kuin iiriksen ulommassa osassa. T\u00e4m\u00e4 on itse asiassa melko yleist\u00e4 erityisesti vihreiss\u00e4 ja p\u00e4hkin\u00e4nruskeissa silmiss\u00e4, jotka ovat s\u00e4vyilt\u00e4\u00e4n vivahteikkaita.<\/p>\n

Heterokromia johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4rikalvon eri osiin muodostuu eri m\u00e4\u00e4r\u00e4 melaniinia. Kyseess\u00e4 on useimmiten synnynn\u00e4inen ominaisuus, joka syntyy jo yksil\u00f6nkehityksen aikana. Joissakin tapauksissa heterokromia voi ilmaantua my\u00f6hemmin esimerkiksi silm\u00e4vamman, tulehduksen tai tiettyjen sairauksien seurauksena.<\/p>\n

Arvioiden mukaan jonkinasteista heterokromiaa esiintyy alle yhdell\u00e4 prosentilla maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

3. Punainen<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Punainen silmien v\u00e4ri liitet\u00e4\u00e4n vahvasti albinismiin; samoin kuin valkoiset hiukset ja hyvin vaalea iho. On kuitenkin t\u00e4ysin virheellist\u00e4 sanoa, ett\u00e4 kaikilla henkil\u00f6ill\u00e4, joilla on albinismi, olisi edell\u00e4 mainittu v\u00e4ritys. Ihmisell\u00e4 albinismista tunnetaan noin 20 eri muotoa, joista osa ei vaikuta henkil\u00f6n pigmentin muodostukseen mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n

Albinismi on yhteisnimitys ryhm\u00e4lle perinn\u00f6llisi\u00e4 tiloja<\/a>, joista kaikki aiheuttavat eriasteista heikkon\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Mutta albinismiin voi liitty\u00e4 my\u00f6s v\u00e4h\u00e4inen tai t\u00e4ysin olematon pigmentaatio ihossa, hiuksissa ja\/tai silmiss\u00e4.<\/p>\n

Useimmilla henkil\u00f6ill\u00e4, joilla on albinismi, on siniset silm\u00e4t. Silm\u00e4t voivat kuitenkin olla my\u00f6s ruskean eri s\u00e4vyj\u00e4 tai mit\u00e4 tahansa. Ja kuten moneen kertaan on sanottu, ei silm\u00e4ss\u00e4 voi muodostua mit\u00e4\u00e4n muuta pigmentti\u00e4 kuin ruskeaa melaniinia \u2013 joten albinismi ei aiheuta punaisen v\u00e4rin syntymist\u00e4.<\/p>\n

Mutta on totta, ett\u00e4 punaiset silm\u00e4t kyll\u00e4 liittyv\u00e4t albinismiin joissakin niiss\u00e4 muodoissa, joissa melaniinia ei muodostu tai muodostuu hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Silm\u00e4n verisuonet pysyv\u00e4t normaalisti piilossa iiriksen tummaa eumelaniinia tuottavan pintakerroksen alla, mutta albinismissa v\u00e4h\u00e4inen pigmentti ei riit\u00e4 peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Siksi silm\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 punaisilta.<\/p>\n

2. Violetti<\/h2>\n
\n
\n

 <\/p>\n

\n
<\/div>\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
\n
View this post on Instagram<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

A post shared by TSBR (@taylorswiftbr)<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/blockquote>\n