{"id":31486,"date":"2025-11-14T22:45:36","date_gmt":"2025-11-14T20:45:36","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31486"},"modified":"2025-11-15T11:40:50","modified_gmt":"2025-11-15T09:40:50","slug":"10-faktaa-virheelliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-virheelliset\/","title":{"rendered":"Suomi on maailman vaikein kieli: 10 yleist\u00e4 ”faktaa”, jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Nyt listataan 10 faktaa, joita jaetaan yleisin\u00e4 totuuksina, mutta jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa. Olemme siis j\u00e4lleen suosikkipuuhamme \u00e4\u00e4rell\u00e4: oikaisemassa virheellisi\u00e4 uskomuksia ja kertomassa todelliset faktat.<\/p>\n

Hiiri rakastaa juustoa. Suomi on maailman vaikein kieli. Lasi on hitaasti valuvaa nestett\u00e4.<\/p>\n

Siin\u00e4 vain muutama esimerkki niist\u00e4 virheellisist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4, joita Listafriikki<\/a> l\u00e4htee korjaamaan. N\u00e4ill\u00e4 oikeilla faktoilla voi tuntea olevansa myytinmurtaja, ja tietysti muiden iloksi p\u00e4te\u00e4 vaikkapa ty\u00f6paikan kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi virheellist\u00e4 faktaa ja niiden oikaisut voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Sushi ei ole raakaa kalaa: 10 tuttua ”faktaa”, jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa \u2013 osa 1<\/strong><\/a><\/p>\n

6. Hiiret pit\u00e4v\u00e4t juustosta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Hiirenloukkujen klassikkosy\u00f6tti on juusto. Tarvitaan vain pieni pala juustoa ja hiiri rient\u00e4\u00e4 kaiken unohtaen surman suuhun. Se on kuitenkin virheellinen uskomus, jota viihdeteollisuus \u2013 piirretyt etunen\u00e4ss\u00e4 \u2013 vahvistaa.<\/p>\n

Kotihiiri on sopeutunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisasumusten liepeill\u00e4 ja on l\u00e4hes kaikkiruokainen \u2013 n\u00e4lk\u00e4inen hiiri sy\u00f6 melkein mit\u00e4 tahansa. Joten tietysti hiiri sy\u00f6 juustoa, jos mit\u00e4\u00e4n muuta ei ole tarjolla, mutta juusto ei todellakaan ole sille houkutteleva vaihtoehto<\/a>. Juusto on usein turhan voimakkaan hajuista ja makuista miellytt\u00e4\u00e4kseen hiiri\u00e4, ja lis\u00e4ksi se kuivahtaa nopeasti.<\/p>\n

Paras hiirenloukun sy\u00f6tti on yll\u00e4tt\u00e4en suklaa, maap\u00e4hkiv\u00e4voi tai jokin muu sokeripitoinen, sill\u00e4 hiiret pit\u00e4v\u00e4t kaikesta ruoasta, jossa on runsaasti sokeria. Viljat, siemenet ja hedelm\u00e4t houkuttelevat niit\u00e4 my\u00f6s. Luonnollisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n hiirill\u00e4 ei ole sy\u00f6t\u00e4v\u00e4n\u00e4 mit\u00e4\u00e4n juustoa muistuttavaa, joten se ei ole niille luontaista ravintoa.<\/p>\n

Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uskomus sitten on per\u00e4isin? On mahdollista, ett\u00e4 legenda juustoa rakastavista hiirist\u00e4 on per\u00e4isin ajalta, jolloin juustoa s\u00e4ilytettiin kodeissa avoimella hyllyll\u00e4. Muut elintarvikkeet olivat purkeissa tai roikkuivat katosta, joten juusto oli ainoa, johon siimah\u00e4nn\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t helposti k\u00e4siksi. Siit\u00e4 on sitten p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 juusto on hiirten herkkua.<\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 on vain yksi hatara teoria, eik\u00e4 Listafriikki halua koskaan jakaa todistamatonta tietoa faktana \u2013 varsinkaan t\u00e4llaisella listalla!<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Top 10 maailman erikoisimmat juustot \u2013 oletko p\u00e4\u00e4ssyt maistamaan?<\/strong><\/a><\/p>\n

7. Lasi on hitaasti liikkuva neste<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Matthias B\u00f6ckel | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lasin sanotaan olevan hitaasti liikkuva neste. T\u00e4st\u00e4 rakenteesta johtuen vanhojen talojen ikkunalasit ovat alhaalta paksumpia. Painovoima on vuosisatojen ajan vet\u00e4nyt hitaasti virtaavaa lasia<\/a> alas.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n

Lasi on amorfinen aine<\/a>, joka on kiinte\u00e4n aineen esiintymismuoto, mutta jolta puuttuu j\u00e4rjest\u00e4ytynyt kiderakenne.<\/p>\n

Valuvia, alhaalta paksumpia ikkunalaseja on esitetty jopa koulujen oppikirjoissa esimerkkin\u00e4 amorfisen aineen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 on virheellist\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Lasi, kuten muutkin amorfiset aineet, k\u00e4ytt\u00e4ytyy lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kiteisen, kiinte\u00e4n aineen tapaan. Eritt\u00e4in pitk\u00e4 ajan kuluessa lasi k\u00e4y kuitenkin l\u00e4pi relaksaatioksi kutsutun prosessin. Silloin sen rakenne muistuttaa nestett\u00e4. Relaksaatiossa lasin atomit j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t hitaasti vakaampaan rakenteeseen. Pidet\u00e4\u00e4n huomio sanassa hitaasti.<\/p>\n

Aikataulu on t\u00e4llainen: Yli miljardin vuoden kuluessa lasipalan muoto muuttuu v\u00e4hemm\u00e4n kuin yhden nanometrin, joka on noin 1\/70 000 ihmisen hiuksen l\u00e4pimitasta.<\/p>\n

Joten urbaanilegenda siit\u00e4, ett\u00e4 vanhat ikkunat ovat alhaalta paksumpia siksi, ett\u00e4 lasi on valunut tai virrannut alas muutamien satojen vuosien ajan, ei ole totta. Se ei ole mahdollista.<\/p>\n

Vanhoissa ikkunalaseissa on odotettavissa ep\u00e4tasaisuuksia, sill\u00e4 viel\u00e4 1800-luvulla ne valmistettiin p\u00e4\u00e4osin puhaltamalla ja py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lasimassa suureksi levyksi, josta j\u00e4\u00e4hdytyksen j\u00e4lkeen leikattiin ruutuja. Lasilevy ei ollut paksuudeltaan tasainen. Ikkunalasit asennettiin taloihin siten, ett\u00e4 jos lasissa oli paksumpia osia, pyrittiin ne laittamaan alareunaan.<\/p>\n

8. Suomi on maailman vaikein kieli<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hayden120<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 taitaa olla sellainen virheellinen uskomus, jota me suomalaiset viljelemme mielell\u00e4mme. Onhan se erityislaatuista puhua \u00e4idinkielen\u00e4 maailman vaikeinta kielt\u00e4 ja toivottaa sarkastisesti onnea niille, jotka l\u00e4htev\u00e4t t\u00e4t\u00e4 mahdotonta kielt\u00e4 opiskelemaan.<\/p>\n

Mutta ei suomi ole yht\u00e4\u00e4n sen vaikeampi tai helpompi oppia kuin mik\u00e4\u00e4n muukaan kieli.<\/p>\n

V\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 suomi on maailman vaikein kieli oppia, perustuu suurelta osin 15 sijamuotoon. Pienetkin erot sanap\u00e4\u00e4tteiss\u00e4 muuttavat sanan merkityst\u00e4 huomattavasti. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n sanastomme eroaa muista kielist\u00e4 hyvin paljon. Sanojen lausuminenkin on hankalaa.<\/p>\n

Mutta kaikki n\u00e4m\u00e4 perusteet suomen kielen vaikeudesta tulevat tiettyj\u00e4 kieli\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvilta. L\u00e4hes koko Eurooppa, Pohjois- ja Etel\u00e4-Amerikka sek\u00e4 Australia puhuvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvia kieli\u00e4. Niit\u00e4 puhutaan my\u00f6s osassa Aasian maista sek\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6kielin\u00e4 isossa osassa Afrikkaa. (Yll\u00e4 olevassa kartassa indoeurooppalaisen kielikunnan levinneisyys Euroopassa ja Aasiassa eri v\u00e4reill\u00e4 kuvattuna. Harmaat alueet eiv\u00e4t kuulu kielikuntaan.)<\/p>\n

Suomi ei siis kuulu t\u00e4h\u00e4n samaan kielikuntaan, joten meill\u00e4 ei ole lainasanoja lukuun ottamatta juurikaan mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 n\u00e4iden kielten kanssa.<\/p>\n

Norjalaisen on siis teoriassa helpompi oppia muun muassa bengalia, kreikkaa, armeniaa, latviaa tai portugalia kuin suomea.<\/p>\n

Ja jos menn\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tarkemmin siihen, miksi suomen sanotaan olevan maailman vaikein kieli<\/a>, niin sanojat ovat usein meille tuttujen kielten puhujia. Esimerkiksi ruotsi, saksa ja englanti kuuluvat kaikki kielikunnan sis\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4p\u00e4 samaan kieliryhm\u00e4\u00e4n: germaanisiin kieliin. Joten ne ovat rakenteeltaan ja sanastoltaan hyvin samanlaisia. Totta kai sellaista kielt\u00e4 on helpompi oppia.<\/p>\n

Virolainen ei varmasti koskaan sanoisi, ett\u00e4 suomi on maailman vaikein kieli oppia, koska kielemme ovat l\u00e4hisukulaisia ja niiss\u00e4 on paljon samaa.<\/p>\n

Kielen vaikeus tai helppous riippuu siis paljon omasta kielitaustasta sek\u00e4 suhteesta ja kiinnostuksesta kieleen.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4<\/strong><\/a><\/p>\n

9. Puolitetusta kastemadosta tulee kaksi pient\u00e4 kastematoa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wolfgang Eckert | Pixabay<\/p><\/div>\n

Virheellinen olettamus siit\u00e4, ett\u00e4 katkaistusta kastemadosta tulee kaksi pient\u00e4 matoa, on potaskaa. Jos lieron katkaisee, tulee takap\u00e4\u00e4st\u00e4 vain kuollut lihanpalanen.<\/p>\n

Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevat kastemadon ”aivot” eli hermosolujen keskittym\u00e4 sek\u00e4 ”syd\u00e4n” eli viisi supistuvaa ja verta pumppaavaa suonta. Koska n\u00e4m\u00e4 elimet puuttuvat takap\u00e4\u00e4st\u00e4, on regeneraatio mahdoton.<\/p>\n

Etup\u00e4\u00e4 sen sijaan voi selvit\u00e4<\/a>, jos katkaisu on tehty lis\u00e4\u00e4ntymiselimet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n klitellumin j\u00e4lkeen. Klitellum eli satula on lieron muuta ruumiista paksumpi osa, joka l\u00f6ytyy ainoastaan aikuisilta yksil\u00f6ilt\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4 osa on mukana, voi liero kasvattaa uuden takap\u00e4\u00e4n. Mutta vaikka kaikki elint\u00e4rke\u00e4 olisi tallella, niin varmasti ei etup\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 hengiss\u00e4.<\/p>\n

Myytti on todenn\u00e4k\u00f6isesti per\u00e4isin siit\u00e4, ett\u00e4 tietyt laakamadot kykenev\u00e4t huikeaan regeneraatioon, jossa pienest\u00e4kin el\u00e4imen palasesta voi kehitty\u00e4 kokonainen uusi yksil\u00f6. Kastemadot eiv\u00e4t kuitenkaan el\u00e4inkunnassa kuulu laakamatojen p\u00e4\u00e4jaksoon, eiv\u00e4tk\u00e4 ole niille sen l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 sukua kuin me ihmisetk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

10. Onnenkeksit tulevat Kiinasta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pablo Jimeno | Pixabay<\/p><\/div>\n

Kiinalaisessa ravintolassa saa j\u00e4lkk\u00e4riksi onnenkeksin. Onnenkeksi on pieni ja rapsakka leivonnainen, jonka sis\u00e4lt\u00e4 paljastuu sanonnan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 paperilappunen. T\u00e4h\u00e4n asti ollaan ihan totuudenmukaisessa tarinassa. Kunhan sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ollaan jossain muualla kuin Kiinassa. Kiinalaiseen ravintolaan liittyv\u00e4 onnenkeksi on tuntematon Kiinassa, eik\u00e4 keksi ole sielt\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin.<\/p>\n

Onnenkeksit ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4ht\u00f6isin Japanista<\/a>, josta ne levisiv\u00e4t Yhdysvaltojen l\u00e4nsirannikolle 1900-luvun alussa. Keksien arvellaan tulleen Amerikan mantereelle japanilaisten siirtolaisten mukana. N\u00e4m\u00e4 siirtolaiset perustivat l\u00e4nsirannikon suuriin kaupunkeihin, Los Angelesiin ja San Franciscoon, ravintoloita, mutta tarjoilivat niiss\u00e4 enemm\u00e4nkin kiinalaisen keitti\u00f6n antimia. Sen uskottiin uppoavan amerikkalaisiin paremmin. Siin\u00e4 samalla pidettiin kuitenkin omasta kulttuurista onnenkeksit. Hiljalleen my\u00f6s maahan tulleet kiinalaiset ravintolayritt\u00e4j\u00e4t omaksuivat japanilaisten perinteen.<\/p>\n

Kun Yhdysvaltojen japanilaistaustaiset ihmiset eristettiin toisen maailmansodan aikana, leimattiin onnenkeksit kokonaan kiinalaisiksi. Osaltaan siksi, ett\u00e4 moni japanilainen ravintola joutui sulkemaan ovensa, ja toisaalta siksi, ett\u00e4 mist\u00e4\u00e4n japanilaisesta ei sopinut pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen onnenkeksien taustasta ruvettiin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kilpailua, kun sek\u00e4 amerikanjapanilaiset ett\u00e4 amerikankiinalaiset omivat keksej\u00e4 itselleen. Vuonna 1983 asiasta mentiin ihan oikeuteen asti. Tuomari totesi, ett\u00e4 nykyaikaiset onnenkeksit kehitettiin vuosisadan alussa San Franciscossa, mutta kielt\u00e4ytyi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 niille alkuper\u00e4ist\u00e4 kansallisuutta.<\/p>\n

Lue ensimm\u00e4inen osa: Sushi ei ole raakaa kalaa: 10 tuttua ”faktaa”, jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa \u2013 osa 1<\/a><\/strong><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n