{"id":31638,"date":"2025-12-18T22:45:09","date_gmt":"2025-12-18T20:45:09","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31638"},"modified":"2026-06-20T14:37:53","modified_gmt":"2026-06-20T12:37:53","slug":"revontulet-10-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/revontulet-10-faktaa\/","title":{"rendered":"10 leiskuvaa faktaa revontulista: J\u00e4ttim\u00e4inen aurinkomyrsky aiheuttaisi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 globaalin katastrofin"},"content":{"rendered":"

Revontulet ovat suomalaisille tuttu n\u00e4ky taivaalla. Niit\u00e4 ei kuitenkaan pit\u00e4isi ottaa itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, sill\u00e4 kuulumme harvalukuiseen katselijoiden joukkoon.<\/p>\n

Suurin osa maailman ihmisist\u00e4 ei nimitt\u00e4in ole koskaan p\u00e4\u00e4ssyt todistamaan revontulia muuta kuin kuvien kautta. Ja vaikka oikeilla asetuksilla otetut kuvat ja videot saavat valoilmi\u00f6st\u00e4 esiin s\u00e4vyj\u00e4 ja liikkeit\u00e4, joita paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 ei pysty havaitsemaan, on revontulien maagisuus parhaimmillaan itse todistettuna.<\/p>\n

Miten revontulet syntyv\u00e4t, mist\u00e4 johtuu niiden v\u00e4rit, onko revontulet mahdollista kuulla ja voiko niist\u00e4 olla vaaraa ihmisille? Esimerkiksi n\u00e4ihin kysymyksiin Listafriikki<\/a> vastaa t\u00e4ll\u00e4 taivaan liekkimerest\u00e4 kertovalla listalla.<\/p>\n

Miten ne syntyv\u00e4t?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA Goddard Space Flight Center<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Revontulet<\/a> syntyv\u00e4t kun aurinkotuuli eli Auringon koronasta l\u00e4ht\u00f6isin oleva, p\u00e4\u00e4asiassa protoneista ja elektroneista koostuva, hiukkasvirta osuu Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n. Aurinkotuulet kulkevat reilun 11 miljoonan kilometrin tuntivauhdilla, mik\u00e4 tarkoittaa noin muutaman p\u00e4iv\u00e4n matkaa Maahan. Ne ovat verrattain hitaita, sill\u00e4 auringonvalo saavuttaa Maan vain kahdeksan minuutin matkaamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Maan magneettikentt\u00e4 suojaa meit\u00e4 suurimmaksi osaksi Auringon l\u00e4hett\u00e4milt\u00e4 hiukkasilta, mutta aurinkotuuli on niin voimakas, ett\u00e4 osa hiukkasista p\u00e4\u00e4tyy ilmakeh\u00e4n ylimpiin osiin, jossa ne kulkeutuvat magneettikentt\u00e4\u00e4 pitkin napa-alueille. Siell\u00e4 ne muodostavat revontuliovaaliksi kutsutun ringin Maan magneettisen navan ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Kun hiukkaset t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t yl\u00e4ilmakeh\u00e4n happi- ja typpimlekyyleihin, virittyv\u00e4t atomit korkeampaan energiatilaan. T\u00e4m\u00e4n viritystilan purkautuessa energia vapautuu valona.<\/p>\n

Mist\u00e4 eri v\u00e4rit johtuvat?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Useimmiten revontulet ovat vihre\u00e4n s\u00e4vyisi\u00e4<\/a>, mutta my\u00f6s punertavat, keltaiset, siniset ja violetit ”liekit” ovat yleisi\u00e4. Harvemmin valoilmi\u00f6 n\u00e4kyy oranssina tai jopa valkoisena.<\/p>\n

Yleisin v\u00e4ri, vihre\u00e4, syntyy noin 100-150 kilometrin korkeudessa, kun aurinkotuulen korkeaenergiset elektronit viritt\u00e4v\u00e4t happiatomeita. My\u00f6s punainen v\u00e4ri on hapen reaktioiden aikaansaamaa, mutta se muodostuu korkeammalla, noin 150-500 kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 maanpinnasta, kun elekronit ovat matalammalla energiatasolla. Sinisen ja violetin saa aikaan typpi. Kaikki muut s\u00e4vyt riippuvat siit\u00e4, miss\u00e4 kohtaa ilmakeh\u00e4\u00e4 atomien virittyminen tapahtuu, eli mik\u00e4 on typen ja hapen jakauma.<\/p>\n

Happi ja typpi vapauttavat viritystilan purkautuessa my\u00f6s ultraviolettivaloa, mik\u00e4 on havaittu satelliittien erityisill\u00e4 kameroilla, mutta jota paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 ei tokikaan voi n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n

Miss\u00e4 ja koska niit\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Eniten revontulia esiintyy 60. ja 75. leveyspiirin v\u00e4lisell\u00e4 alueella, johon Suomi l\u00e4hes kokonaan mahtuu. Maan magneettinen napa ja maantieteellinen napa eiv\u00e4t ole aivan samassa kohtaa, joten revontulia voi toisinaan n\u00e4hd\u00e4 oletettua etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 ja toisaalta pohjoisempana. Se riippuu siit\u00e4, mihin magneettista napaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 revontuliovaali maantieteellisesti kulloinkin asettuu.<\/p>\n

Jos Aurinko on kovin aktiivinen, ja siell\u00e4 tapahtuu voimakas purkaus, voi revontulia n\u00e4hd\u00e4 paljon tuon alueen ulkopuolellakin. Siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 listan seuraavassa kohdassa.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isimmin ”pohjoisen aamuruskon” voi n\u00e4hd\u00e4, ehk\u00e4 hieman nimens\u00e4 vastaisesti, pari tuntia keskiy\u00f6n molemmin puolin. Mutta mahdollisuus revontulien bongaamiseen on aina, kun on tarpeeksi pime\u00e4\u00e4 ja pilvet\u00f6n taivas. P\u00e4ivisinkin niit\u00e4 esiintyy, mutta valoisuudesta johtuen revontulia ei silloin tietenk\u00e4\u00e4n n\u00e4y.<\/p>\n

Revontulet eiv\u00e4t ole vain pohjoisella taivaalla n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ilmi\u00f6, sill\u00e4 yht\u00e4lailla valoesityksen voi n\u00e4hd\u00e4, jos menee tarpeeksi etel\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 loimuaa aurora australis<\/a>, etel\u00e4n tulet. Parhaiten ne voi n\u00e4hd\u00e4 Etel\u00e4mantereella (yll\u00e4oleva kuva), mutta oikein aktiivisina kausina taivas voi valaistua my\u00f6s Uuden-Seelannin Etel\u00e4saarella, Australian etel\u00e4isimmiss\u00e4 osissa ja Etel\u00e4-Amerikan etel\u00e4k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 1859 aurinkomyrsky<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Alex Prykhodko | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Carringtonin ilmi\u00f6 (engl. Carrington event<\/em>) on syyskuun alussa vuonna 1859 tapahtunut, muutaman p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4nyt, massiivinen aurinkomyrsky. Tuolloin eritt\u00e4in voimakas hiukkaspurkaus sai aikaan revontulia, jotka n\u00e4kyiv\u00e4t poikkeuksellisesti koko maapallolla. Erityisen paljon niit\u00e4 havaittiin muun muassa Karibian alueella ja muuallakin hyvin l\u00e4hell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajaa.<\/p>\n

Harrastelijat\u00e4htitieteilij\u00e4t<\/a>\u00a0Richard Carrington<\/strong> ja Richard Hodgson<\/strong> raportoivat samaan aikaan toisistaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuresta auringonpurkauksesta syyskuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Jo muutaman p\u00e4iv\u00e4n Aurinko oli ollut tavallista aktiivisempi ja revontulet olivat valaisseet taivaan normaalilla esiintymisalueellaan. Mutta tuo Carringtonin ja Hodgsonin havaitsema valtava purkaus l\u00e4hti liikkeelle tavallista vaudikkaammin ja matkasi suoraan Maata kohti saavuttaen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ns\u00e4 alle vuorokaudessa.<\/p>\n

Ilmi\u00f6 tiivisti Maan magneettikeh\u00e4\u00e4 niin voimakkaasti, ett\u00e4 se vaikutti maailmanlaajuisesti s\u00e4hk\u00f6verkkoon: johdot kipin\u00f6iv\u00e4t ja s\u00e4hk\u00f6tt\u00e4j\u00e4t saivat laitteistaan iskuja. Lenn\u00e4tinverkot pimeniv\u00e4t p\u00e4iviksi.<\/p>\n

Jos samanlainen aurinkomyrsky<\/a> koettaisiin nyt, kun yhteiskuntamme toimivuus nojautuu niin kokonaisvaltaisesti erilaisiin koneisiin, olisivat seuraukset katastrofaaliset: satelliitit sekoaisivat, tietokoneet, k\u00e4nnyk\u00e4t ja navigaattorit lakkaisivat toimimasta ja s\u00e4hk\u00f6katkokset piment\u00e4isiv\u00e4t koko maailman. Vuoden 1859 veroinen auringonpurkaus aiheuttaisi globaalin laman<\/a>, josta palautuminen kest\u00e4isi vuosia.<\/p>\n

Vuonna 2012 meit\u00e4 uhkasi yht\u00e4 voimakas aurinkomyrsky, mutta tuo purkaus ohitti Maan t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti. Sittemmin keskust\u00e4htemme on el\u00e4nyt hieman hiljaisempia aikoja, mutta eik\u00f6h\u00e4n sielt\u00e4 taas jossain vaiheessa leimahda. Onneksi auringonpurkauksia osataan jo ennustaa melko hyvin ja voimakkaiden purkausten aiheuttamiin muutoksiin on varauduttu.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 harrastelijat\u00e4htitieteilij\u00e4n tekem\u00e4\u00e4 mullistavaa l\u00f6yd\u00f6st\u00e4<\/strong><\/a><\/p>\n

Aurora borealis<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Revontulien virallinen nimi, aurora borealis, tarkoittaa kirjaimellisesti pohjoista aamuruskoa. Latinankielinen sana aurorae<\/em> tarkoittaa aamuruskoa ja boreas<\/em> tarkoittaa pohjoista tuulta.<\/p>\n

Roomalaisen mytologian Aurora-jumalatar (tai kreikkalaisen mytologian Eos) nousi vaunuineen merest\u00e4 joka aamu levitt\u00e4en kannustaan kastetta maahan ennen kuin lensi taivaalle kohti aurinkoa, ilmoittaen uuden p\u00e4iv\u00e4n sarastuksesta. Auroralla\/Eosilla oli useita lapsia, joista yksi sai nimen Boreas. Tuo violettisiipinen pohjoisen tuulen jumala kuvattiin vahvana ja kiivasluontoisena.<\/p>\n

Muuan italialainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Galileo Galilei<\/strong> nimesi revontulet<\/a> noin, koska h\u00e4n ajatteli niiden johtuvan siit\u00e4, kun auringonvalo heijastuu ilmakeh\u00e4st\u00e4. Ei sin\u00e4ns\u00e4 mik\u00e4\u00e4n heikko veikkaus 1600-luvulla el\u00e4neelt\u00e4 astronomilta. Nimen loppuosa on viittaus ilmansuuntaan, jossa revontulia parhaiten n\u00e4kyi.<\/p>\n

Mit\u00e4 muuta revontulien ajateltiin olevan?<\/h2>\n
\"Listan

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Kun Galilei pohti revontulien alkuper\u00e4\u00e4, oltiin jo oikeilla j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Auringossa. Mutta tietenkin ihminen oli jo kymmenien tuhansien vuosien ajan el\u00e4nyt pohjoisilla alueilla, joten taivaan liekkimeren alkuper\u00e4\u00e4 on arvuuteltu i\u00e4isyyden ajan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen tieteellinen maininta revontulista on per\u00e4isin 400-luvulta eaa., jolloin kuuluisa kreikkalainen filosofi Aristoteles<\/strong> vertasi revontulia liekkeihin, jotka syntyv\u00e4t kaasun palaessa. Sen enemp\u00e4\u00e4 h\u00e4n ei kuitenkaan pohtinut niiden synty\u00e4.<\/p>\n

Vasta 1200-luvulla revontulien alkuper\u00e4\u00e4 ja synty\u00e4 pyrittiin selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 ainakin siis siten, ett\u00e4 siit\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt kirjallista todistusaineistoa. Norjalainen Konungs skuggsj\u00e1<\/em> -kirja on opettavainen teos, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa politiikkaa, moraalia ja kaupank\u00e4ynti\u00e4, mutta paljon my\u00f6s luontoon ja tutkimusmatkailuun liittyvi\u00e4 asioita. Kyseisess\u00e4 teoksessa esitell\u00e4\u00e4n teoria, jonka mukaan revontulet ovat maapallon merien heijastumia taivaalla.<\/p>\n

Toisen teorian mukaan revontulet olivat heijastumia jo horisontin taakse painuneen auringon s\u00e4teist\u00e4. Er\u00e4\u00e4n villin spekulaation mukaan taivaan mystiset valot olivat jotenkin seurausta Gr\u00f6nlannin maastopaloista.<\/p>\n

Revontulet kansanperinteiss\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suomalaisen kansanperinteen mukaan revontulet ovat nimens\u00e4 mukaisesti myyttisen tuliketun aiheuttamia. Kertomusten mukaan tulikettu viuhtoi kek\u00e4leisell\u00e4 h\u00e4nn\u00e4ll\u00e4\u00e4n lumikinoksia ja puiden oksia, mink\u00e4 johdosta kipin\u00e4t sinkoilivat y\u00f6taivaalle. Saman tyyppinen perim\u00e4tietoon pohjautuva tarina on joillakin Kanadan alkuper\u00e4iskansoilla, mutta tuliketun sijaan kipin\u00f6it\u00e4 turkistaan l\u00e4hetti karibu.<\/p>\n

Gr\u00f6nlannin alkuper\u00e4iskansat kutsuvat revontulia nimell\u00e4 aqsarniit<\/em> eli jalkapallon pelaajat, sill\u00e4 he uskovat valoilmi\u00f6n syntyv\u00e4n, kun kuolleiden lasten henget pelaavat jalkapalloa mursun p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Jotkut pohjoisamerikkalaiset alkuper\u00e4isheimot taas uskovat revontulien olevan soihtujen reunustama polku, jota pitkin sielut matkaavat taivaaseen. Pohjois-Kanadassa el\u00e4v\u00e4 iglulik-heimo n\u00e4kee revontulet (arsharneq<\/em>) shamaaneja avustavina voimakkaina henkiolentoina.<\/p>\n

Revontulia on my\u00f6s muualla kuin Maassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: X-ray: NASA\/CXC\/SwRI\/R.Gladstone et al.; Optical: NASA\/ESA\/Hubble Heritage (AURA\/STScI) | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Omassa aurinkokunnassamme revontulia esiintyy kaikilla muilla planeetoilla paitsi Merkuriuksessa. Vaikka sill\u00e4kin on magnetosf\u00e4\u00e4ri, on se liian pieni ja liian l\u00e4hell\u00e4 Aurinkoa ilma- tai kaasukeh\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Sen takia Merkuriuksen l\u00e4heisyydess\u00e4 ei ole molekyylej\u00e4, joita aurinkotuulet voisivat viritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jupiterin ja Saturnuksen revontulet ovat paljon muita suurempia ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, koska niiden magneettikent\u00e4t ovat moninkertaisesti voimakkaampia kuin esimerkiksi Maan. Jupiterissa (yll\u00e4oleva kuva) revontulet aiheuttaa aurinkotuulien sijaan sen kuusta, Ionista, vulkaanisen toiminnan my\u00f6t\u00e4 valtavalla voimalla purkautuvat hiukkaset.<\/p>\n

Uranuksen revontulet<\/a> ovat antaneet hurjasti lis\u00e4tietoa koko planeetasta. Meist\u00e4 kaukaisen Uranuksen uskotaan jossain vaiheessa t\u00f6rm\u00e4nneen toisen taivaankappaleen kanssa, mik\u00e4 on saanut sen k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kyljelleen. Se siis kiert\u00e4\u00e4 Aurinkoa sivuttain. Hubble-teleskoopin vuonna 2011 ottamien revontulikuvien perusteella voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, miss\u00e4 Uranuksen magneettiset navat sijaitsevat. Niiden paikkaa ei oltu aiemmin tiedetty. Toisin kuin muilla planeetoilla, ne ovat k\u00e4\u00e4ntymisen vuoksi pallon eri puolilla kuin maantieteelliset navat.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti revontulia on my\u00f6s muualla universumissa keskust\u00e4hti\u00e4 kiert\u00e4vill\u00e4 planeetoilla. Koska miksip\u00e4 ei olisi?<\/p>\n

Revontulet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t upeilta my\u00f6s avaruudesta k\u00e4sin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: ISS Expedition 23 crew | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Revontulet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maanpinnalta katsottuna upeilta, mutta niit\u00e4 voi ihailla my\u00f6s avaruudesta k\u00e4sin (jos sellaiseen on mahdollisuus), jolloin valoilmi\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyy aivan uudella tavalla.<\/p>\n

Satelliitit napsivat henke\u00e4salpaavia kuvia ja Maan kiertoradalla jatkuvasti miehitettyn\u00e4 kulkeva Kansainv\u00e4linen avaruusasema<\/a>, ISS, p\u00e4\u00e4see silloin t\u00e4ll\u00f6in hyvinkin l\u00e4heisiin kosketuksiin hiukkasvirran kanssa. Joskus nimitt\u00e4in k\u00e4y niin, ett\u00e4 ISS kiert\u00e4\u00e4 suoraan revontulien l\u00e4pi.<\/p>\n

Yleens\u00e4 t\u00e4llaisissa tapauksissa kukaan ei edes huomaa mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 varautuneita hiukkasia on suhteellisen harvassa. Jos aurinkomyrsky on erityisen raju, jolloin my\u00f6s s\u00e4teily on voimakkainta, siirtyy miehist\u00f6 avaruusasemalla kaikkein suojaavimpaan osaan. Silloin my\u00f6s kamerat k\u00e4yv\u00e4t kuumana!<\/p>\n

Voiko revontulet kuulla?<\/h2>\n