![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulukranssi_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Ulko-oveen kiinnitetty joulukranssi nostattaa juhlatunnelmaa heti kotiin tai vierailulle tultaessa. Ja mik\u00e4 parasta: Jokainen voi halutessaan taiteilla ja koristella juuri sellaisen kranssin kuin itse halajaa.<\/p>\n Kristittyjen joulukranssissa py\u00f6re\u00e4 muoto ja syv\u00e4n vihre\u00e4 v\u00e4ri symboloivat ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4nkin koristeen juuret menev\u00e4t historiassa paljon kauemmaksi \u2013 aikaan, jolloin kristinusko ei viel\u00e4 ollut valloittanut Pohjolaa.<\/p>\n Viikingit uskoivat, ett\u00e4 Aurinko oli py\u00f6r\u00e4, joka py\u00f6rii talvisin poisp\u00e4in Maasta. He koristelivat talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan kotinsa havuilla ja kynttil\u00f6ill\u00e4 somistetuilla py\u00f6rill\u00e4 houkutellakseen Aurinkoa takaisin. Py\u00f6re\u00e4 muoto ja ikivihre\u00e4t havut olivat lupaus uuden el\u00e4m\u00e4n puhkeamisesta ja luonnon ikuisesta kiertokulusta.<\/p>\n Lue my\u00f6s: 10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista<\/strong><\/a><\/p>\n Kuva: Donna Spearman | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Joulusukan ripustaminen on aivan viime vuosiin saakka ollut meille suomalaisille tuttu l\u00e4hinn\u00e4 elokuvista. Nimetyt joulusukat laitetaan takan eteen roikkumaan, ja joulupukki sitten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ne herkuilla ja pienill\u00e4 lahjoilla. Mutta kuten monet muutkin, niin t\u00e4m\u00e4kin perinne on jo rantautunut meille.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 erikoinen tapa on hyvin vanha ja sen alkuper\u00e4\u00e4 saa hakea joulupukin esikuvana toimineesta pyh\u00e4st\u00e4 Nikolaoksesta<\/strong>, joka eli ja vaikutti 300-luvulla nykyisen Turkin alueella.\u00a0Pyh\u00e4 Nikolaos auttoi huono-osaisia ja ongelmissa olevia, ja teki salaa hyvi\u00e4 tekoja \u2013 h\u00e4n ei tarvinnut ylistyst\u00e4 ja kunniaa muiden auttamisesta.<\/p>\n Er\u00e4\u00e4n kerran Nikolaos kuuli miehest\u00e4, joka suri sit\u00e4, ettei h\u00e4nell\u00e4 ollut rahaa tytt\u00e4riens\u00e4 naittamiseen. Vaikka mies oli murheen murtama, oli h\u00e4n kuitenkin ylpe\u00e4, eik\u00e4 huolinut kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n armopaloja. Nikolaos oli kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt auttaa tuskaista is\u00e4-parkaa, joten h\u00e4n kiipesi perheen taloon savupiipun kautta.<\/p>\n Sis\u00e4lle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Nikolaos keksi loistavan tavan: tyt\u00e4rten sukat olivat kuivumassa takan edess\u00e4, joten h\u00e4n t\u00e4ytti ne kultakolikoilla.<\/p>\n Lue my\u00f6s: Onko joulupukki olemassa? N\u00e4m\u00e4 8 syyt\u00e4 kertovat, ett\u00e4 se on mahdollista!<\/strong><\/a><\/p>\n Meill\u00e4 joulupuuron sekaan piilotetaan manteli<\/a>, jonka l\u00f6yt\u00e4j\u00e4lle on vanhan kansan uskomusten mukaan luvassa naimaonnea, tai jos l\u00f6yt\u00e4j\u00e4 on jo aviossa, niin l\u00e4hitulevaisuudessa on odotettavissa j\u00e4lkikasvua. Nykyisin mantelin l\u00f6yt\u00e4minen omalta puurolautaselta tiet\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 onnea \u2013 siviilis\u00e4\u00e4ty tai perheen koko ei liity asiaan mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mutta aika monen mutkan kautta meill\u00e4 on p\u00e4\u00e4dytty laittamaan manteli riisipuuroon.<\/p>\n Antiikin Roomassa vietettiin keskitalvella suurta juhlaa Saturnus-jumalan kunniaksi. Saturnalia-juhla k\u00e4\u00e4nsi maailman viikoksi p\u00e4\u00e4laelleen: kruunun sai v\u00e4\u00e4r\u00e4 kuningas ja is\u00e4nn\u00e4t rupesivat palvelemaan orjiaan. T\u00e4ll\u00f6in ei kuitenkaan viel\u00e4 piiloteltu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Hieman my\u00f6hemmin my\u00f6s Kreikassa huviteltiin hieman samalla tyylill\u00e4, mutta siell\u00e4 ruokaan, esimerkiksi leip\u00e4\u00e4n, piilotettiin papu. Pavun l\u00f6yt\u00e4j\u00e4st\u00e4 kruunattiin asemastaan riippumatta illan kuningas tai kuningatar. H\u00e4nell\u00e4 oli etuoikeus keksi\u00e4 muulle juhlav\u00e4elle erilaisia leikkimielisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, joista ei ollut lupa kielt\u00e4yty\u00e4. Siin\u00e4 saattoivat roolit k\u00e4\u00e4nty\u00e4 t\u00e4ysin yhdeksi illaksi: palvelija sai luvan kanssa k\u00e4skytt\u00e4\u00e4 ylh\u00e4is\u00f6\u00e4, kunhan vain oli l\u00f6yt\u00e4nyt pavun.<\/p>\n Pavun piilottaminen ja siihen liittyv\u00e4 leikkimielinen roolien vaihtuminen oli varsin yleinen perinne muun muassa Ranskassa ja Englannissa 1600-luvulla.<\/p>\n Kun t\u00e4m\u00e4 perinne tuli meille todenn\u00e4k\u00f6isesti Ruotsin kautta, oli papu jo matkalla vaihtunut manteliksi ja leip\u00e4 puuroksi. Leikit olivat niin ik\u00e4\u00e4n vaihtuneet hyv\u00e4ksi onneksi.<\/p>\n Itse riisipuuro on varsin tuore, vain reippaat sata vuotta vanha jouluruoka jokaisessa suomalaisessa kodissa, sill\u00e4 aiemmin vain rikkailla oli varaa valkoiseen riisipuuroon. Niin sanotun rahvaan joulup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 puuro oli valmistettu joko kaurasta tai ohrasta.<\/p>\n Kuva: Paul Zoetemeijer | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Mistelinoksa on varma n\u00e4ky siirappisissa amerikkalaisissa joululeffoissa, joita tuutataan ulos useita kymmeni\u00e4 joka vuosi. Oviaukossa roikkuvan mistelin alla suudellaan ja el\u00e4m\u00e4 on ihanaa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 perinne ei kuitenkaan ole per\u00e4isin Yhdysvalloista, vaan paljon l\u00e4hemp\u00e4\u00e4: t\u00e4\u00e4lt\u00e4 meilt\u00e4 Pohjolasta. Skandinaavisessa mytologiassa ylijumala Odinin poika Baldr tapettiin mistelinoksalla. Baldrin \u00e4iti, rakkauden jumalatar Frigg, sai muut jumalat kuitenkin vakuutettua, ett\u00e4 poika oli her\u00e4tett\u00e4v\u00e4 henkiin. Samalla jumalat k\u00e4viv\u00e4t keskustelun mistelin kanssa, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 milloinkaan voisi vahingoittaa ket\u00e4\u00e4n. Misteli my\u00f6ntyi ehtoon, joten Baldr her\u00e4tettiin henkiin.<\/p>\n Ylijumalatar Frigg oli niin kiitollinen, ett\u00e4 nimesi mistelin rakkauden symboliksi ja vannoi suutelevansa jokaista, joka kulkee sen alta.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 syntyi tapa suudella mistelinoksan alla<\/a>, ja tokihan rakkauden jumalattaren siunaaman kasvin uskottiin my\u00f6s edist\u00e4v\u00e4n hedelm\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n Pohjolan mytologian lis\u00e4ksi mistelinoksalla on paikkansa my\u00f6s muun muassa kelttil\u00e4isiss\u00e4 ja roomalaisissa perinteiss\u00e4. Mistelin uskottiin suojelevan kotia pahoilta hengilt\u00e4, ja tuovan sek\u00e4 rauhaa ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 onnea.<\/p>\n Englannissa perinne mistelinoksasta muokkautui 1700-luvulla sellaiseksi, ett\u00e4 miehill\u00e4 oli lupa suudella ket\u00e4 tahansa naista, jos t\u00e4m\u00e4 sattui seisomaan mistelin alla. Jos nainen kielt\u00e4ytyi, tiesi se ep\u00e4onnea. Onneksi t\u00e4m\u00e4 perinne ei taida en\u00e4\u00e4 olla yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4!<\/p>\n Kuva: Charlotte Cowell | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Kun puhutaan kasveista, niin kyll\u00e4h\u00e4n punainen joulut\u00e4hti on ehdoton joulup\u00f6yd\u00e4n kruunu.<\/p>\n Jouluiseen maailmanvalloitukseen kukka on l\u00e4htenyt Yhdysvalloista<\/a>, mutta alun perin se on kotoisin Meksikosta. Yhdysvaltain ensimm\u00e4inen Meksikon-suurl\u00e4hettil\u00e4s Joel Roberts Poinsett<\/strong> ihastui joulut\u00e4hteen vuonna 1830 heti sellaisen n\u00e4hty\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hetti kotimaahansa pistokkaita viljelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Kasvilla oli kuitenkin pitk\u00e4t perinteet Meksikossa ennen kaupallistamista. Jo asteekit k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 upeaa kukkaa l\u00e4\u00e4kekasvina. Jouluun t\u00e4m\u00e4 kukka liittyy meksikolaisen kansantarun kautta.<\/p>\n Tarinan mukaan kaksi k\u00f6yhist\u00e4 oloista tullutta lasta, Maria ja Pablo, halusivat vied\u00e4 kotikaupunkinsa jouluseimiasetelmalle lahjoja, kuten tapoihin kuului. Heill\u00e4 ei kuitenkaan ollut rahaa ostaa mit\u00e4\u00e4n, joten he ker\u00e4siv\u00e4t maasta kauniita kasvin lehti\u00e4.<\/p>\n Muut ihmiset pilkkasivat heit\u00e4 ja nauroivat vaatimattomalle lahjalle, mutta lapset laskivat lehdet seimen ymp\u00e4rille. Taianomaisesti noista lehdist\u00e4 versosi kokonaisia kasveja, joista puhkesi punaisia, t\u00e4hdenmuotoisia kukkia.<\/p>\n Okikoristeet, kuten katosta roikkuva himmeli, ovat varmasti viittaus betlehemil\u00e4iseen talliin, jossa Jeesus-lapsi makasi seimess\u00e4 olkien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuinka kivasti taas k\u00e4vik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kirkko sai ujutettua omaan tarinaansa t\u00e4llaisen perinteisen pakanallisen keskitalven koristeen.<\/p>\n Himmeli, kuten muutkin olkikoristeet, ovat kuitenkin koristaneet pohjoismaisia koteja jo paljon ennen kristinuskoa. Sadonkorjuun j\u00e4lkeen valmistetut himmelit ripustettiin kattoon<\/a> roikkumaan ja ne saivat olla siell\u00e4 seuraavaan juhannukseen saakka, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ne poltettiin.<\/p>\n Kaunis himmeli ei kuitenkaan ollut vain koriste, vaan onnea tuova esine. Katossa riippuvan himmelin uskottiin takaavan viljan riitt\u00e4vyys seuraavaan satokauteen asti ja tietenkin lupaavan hyv\u00e4\u00e4 tulevaa satoa. Ja mit\u00e4 isompi, sen parempi: suurikokoinen himmeli lupasi parempaa viljasatoa.<\/p>\n Kuva: Louis174936<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Piparkakkuja tehtiin jo useita tuhansia vuosia sitten Indusvirran laaksossa, josta ne Egyptin kautta levisiv\u00e4t aikojen kuluessa Eurooppaan.\u00a0Taito valmistaa it\u00e4maisilla mausteilla h\u00f6ystettyj\u00e4 pipareita kulki aina vain pohjoisempaan luostareiden v\u00e4lityksell\u00e4, ja Suomeen piparkakkujen uskotaan tulleen joskus 1600-luvulla.<\/p>\n Piparkakkutalot ovat paljon my\u00f6hempi ”keksint\u00f6”. Suomessa ensimm\u00e4iset piparkakkutalot pystytettiin Lucian p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi vuonna 1919. Kuten niin monen muunkin tutun jouluperinteen, niin piparkakkutalojenkin alkujuuret ovat Saksassa.<\/p>\n Tarina on varsin julma.<\/p>\n N\u00fcrnbergiss\u00e4 1600-luvulla asustanut Katarina Schrader<\/strong> oli pidetty leipuri, mutta h\u00e4nell\u00e4 oli riitaa kilpailevan leipurin Hans Metzlerin<\/strong> kanssa. Metzleri\u00e4 otti p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 Schraderin leipomukset olivat paljon suositumpia.<\/p>\n Schrader oli lopen kyll\u00e4stynyt turhanp\u00e4iv\u00e4iseen kinasteluun, joten h\u00e4n muutti pois kaupungista. Ura kuitenkin jatkui, sill\u00e4 h\u00e4n perusti pieneen mets\u00e4m\u00f6kkiins\u00e4 leipomon, jossa h\u00e4n kehitteli omia piparkakkuja, jotka meniv\u00e4t kuin kuumille kiville l\u00e4heisiin kartanoihin ja luostareihin.<\/p>\n Sanomattakin lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Hans Metzler ei ollut mieliss\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 h\u00e4n keksi loistavan koston: Metzler v\u00e4itti, ett\u00e4 Schrader on noita, joka ottaa vangikseen lapsia, lihottaa heit\u00e4 ja lopuksi pistelee poskeensa.<\/p>\n K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus p\u00e4\u00e4tti pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 Schraderin, mutta leppoisalta kuulostavan peukaloruuvikokeen j\u00e4lkeen nainen todettiin syytt\u00f6m\u00e4ksi noituuteen. Kidutusv\u00e4line oli tuottanut Schraderille tuskaa.<\/p>\n Metzler oli raivoissaan ja p\u00e4\u00e4tti ottaa oikeuden omiin k\u00e4siins\u00e4. H\u00e4n l\u00e4hti yhdess\u00e4 sisarensa Gretelin kanssa kilpailijan m\u00f6kille. Siell\u00e4 sisarukset surmasivat Katarina Schraderin ja polttivat ruumiin h\u00e4nen omassa uunissaan.<\/p>\n Pelottava tarina kulki sukupolvelta toiselle ja muokkautui matkan varrella kertomukseksi Hannusta ja Kertusta, jonka Grimmin veljekset sitten sanailivat kirjalliseen muotoon vuonna 1812.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n ”mukavan” tarinan ansiosta v\u00e4s\u00e4\u00e4mme hikihatussa noita-akkojen taloja joulun iloksi.<\/p>\n Lue my\u00f6s: Top 10 pahimmat kidutusmenetelm\u00e4t piinapenkist\u00e4 Juudaksen tuoliin<\/strong><\/a><\/p>\n Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Jouluinen karkkikeppi on juhlavan n\u00e4k\u00f6inen ja tietenkin makea maiskuteltava. Mutta miksi t\u00e4m\u00e4 makeinen yhdistyy niin voimakkaasti jouluun?<\/p>\n Tarinan mukaan karkkikepin liitti jouluun kirkkokuoronjohtaja Saksan K\u00f6lniss\u00e4 1670-luvulla. Kuoronjohtajalla oli ongelmia pit\u00e4\u00e4 kuoropojat aisoissa ja keskittyneen\u00e4 pitk\u00e4n joulumessun aikaan.<\/p>\n Niinp\u00e4 h\u00e4n pyysi paikallisesta leipomosta sokerisia karkkitikkuja, mutta pyysi leipuria taittamaan karkkeja paimenen sauvan muotoon. Tuo muoto symboloi paimenia, jotka tulivat tapaamaan Jeesus-lasta seimen \u00e4\u00e4relle. N\u00e4in h\u00e4n oikeutti karkkien sy\u00f6misen kirkossa.<\/p>\n Karkkikeppej\u00e4\u00e4n maiskutellessaan kuoropojat jaksoivat sitten pysy\u00e4 hiljaa kirkonmenojen aikana.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n Joulu on t\u00e4ynn\u00e4 perinteit\u00e4, joiden alkuper\u00e4\u00e4 harva miettii sen kummemmin. T\u00e4ll\u00e4 listalla paneudumme perinteisten joulukoristeiden ja tapojen historiaan. Miksi laitamme joulup\u00f6yd\u00e4n koristeeksi joulut\u00e4hden tai piilotamme riisipuuroon mantelin? Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen katsot joulukranssia hieman erilaisin silmin ja maistelet jouluista karkkikeppi\u00e4 pilke silm\u00e4kulmassa. Ent\u00e4s se tuskallinen piparkakkutalon kokoaminen? Siihen saadaankin varsin karu taustatarina suoraan saksalaisesta lastensadusta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31671,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[36],"tags":[98,449,350],"class_list":["post-31661","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elamantapa","tag-etusivu","tag-joulu","tag-perinne"],"yoast_head":"\nJoulusukka<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulusukka_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Manteli riisipuurossa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/riisipuuro_.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\nMistelinoksan alla<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/msitelinoksa_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Joulut\u00e4hti<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulutahti_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Himmeli<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/himmeli_.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\nPiparkakkutalo<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/piparkakkutalo_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Karkkikeppi<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/karkkikeppi_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n