{"id":31830,"date":"2026-01-30T22:45:59","date_gmt":"2026-01-30T20:45:59","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31830"},"modified":"2026-01-31T15:01:13","modified_gmt":"2026-01-31T13:01:13","slug":"historian-ensimmaiset-auto-onnettomuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/historian-ensimmaiset-auto-onnettomuudet\/","title":{"rendered":"Suomessa ensimm\u00e4inen t\u00f6rm\u00e4ys johtui viinasta \u2013 T\u00e4llaisia olivat historian ensimm\u00e4iset auto-onnettomuudet"},"content":{"rendered":"

Vaikka auto-onnettomuudet eiv\u00e4t ole aivan niin valitettavan arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 kuin nyky\u00e4\u00e4n, niin kyll\u00e4 autoilun ensimm\u00e4isin\u00e4kin vuosina rytisi.<\/p>\n

Miss\u00e4 ja milloin tapahtui historian ensimm\u00e4inen auto-onnettomuus? Kysymykseen on itse asiassa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikea vastata, sill\u00e4 vastaus riippuu ensinn\u00e4kin siit\u00e4, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n autoksi.<\/p>\n

Eik\u00e4 1800-luvun lopulla tokikaan ollut joka maailman kolkkaan ja kyl\u00e4\u00e4n lonkeronsa ulottavaa mediaa, joten jotkin varhaisimmat auto-onnettomuudet ovat saattaneet j\u00e4\u00e4d\u00e4 uutisoimatta. Toisaalta liikenteess\u00e4 ei kovinkaan paljon viel\u00e4 ollut autoja, joten todenn\u00e4k\u00f6isesti jokainen pieninkin niihin liittyv\u00e4 asia on p\u00e4\u00e4ssyt lehtien etusivulle.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt autoilun ik\u00e4vimm\u00e4n puolen kuusi erilaista ensimm\u00e4ist\u00e4. Meille my\u00f6s selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 ja milloin tapahtui Suomen ensimm\u00e4inen auto-onnettomuus.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kohtalokas auto-onnettomuus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Irlantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Mary Ward<\/strong> on j\u00e4\u00e4nyt historiaan maineikkaana ja lasikattoja s\u00e4rkeneen\u00e4 tieteilij\u00e4n\u00e4, mutta my\u00f6s ensimm\u00e4isen\u00e4 auto-onnettomuuden uhrina<\/a>. Vuonna 1869 Ward halusi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokeilemaan, milt\u00e4 matkaaminen h\u00e4nen serkkujensa omatekem\u00e4ll\u00e4 h\u00f6yryautolla tuntuu. Autossa oli kolme paksua rautapy\u00f6r\u00e4\u00e4, yksi pienempi edess\u00e4 ja kaksi isoa takana, jotka mahdollistivat liikkumisen Irlannin maaseudun m\u00f6ykkyisill\u00e4 teill\u00e4.<\/p>\n

Ajoneuvot olivat tuolloin eritt\u00e4in hankalasti ohjattavia, katottomia ja ovettomia vaunuja, joten kun Wardia kuljettava automobiili k\u00e4\u00e4ntyi mutkaan, lensi nainen istuimeltaan ulos. H\u00e4nen ilmalentonsa p\u00e4\u00e4ttyi ep\u00e4onnisesti suoraan auton eteen ja rautainen rengas rullasi h\u00e4nen niskansa yli. Mary Ward kuoli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

Suvussa kulkevan perim\u00e4tiedon mukaan auto pistettiin paloiksi ja haudattiin aatelisperheen linnan pihapiiriin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen polttomoottorilla kulkevan auton onnettomuus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Walter Lewis | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvalloissa sijaitseva Ohio City on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erikoisen ylpe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 sattui ensimm\u00e4inen polttomoottoriautolla ajettu onnettomuus.<\/a> Tuo ajoneuvo oli jo paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 modernia autoa, kuin Mary Wardin yli ajanut kulkupeli muutama vuosikymmen aiemmin. Ei ehk\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n, mutta tekniikaltaan.<\/p>\n

Vuonna 1891 James Lambert<\/strong> oli saanut valmiiksi suunnittelemansa, yksisylinterisell\u00e4 polttomoottorilla kulkevan auton ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin yhten\u00e4 yhdysvaltalaisen autoteollisuuden pioneereista.<\/p>\n

Lambert oli tuona samaisena vuonna ajamassa omalla keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n, kun matkanteko yll\u00e4tt\u00e4en tyss\u00e4si: Auto, tai moottorilla kulkeva k\u00e4rry, osui maasta t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4n oksaan<\/a>. Lambert menetti ajoneuvon hallinnan, jolloin auto l\u00e4hti heittelehtim\u00e4\u00e4n ja t\u00f6rm\u00e4si tien vieress\u00e4 olleeseen paaluun. Sellaiseen l\u00e4nkk\u00e4reist\u00e4 tuttuun paaluun, johon hevoset voidaan sitoa kiinni odottamaan. Lambert ja kyydiss\u00e4 ollut James Swoveland<\/strong> selvisiv\u00e4t ryt\u00e4k\u00e4st\u00e4 lievill\u00e4 vammoilla.<\/p>\n

Ja hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 Lambert oli merkitt\u00e4v\u00e4 autojen kehitt\u00e4misen ja autoteollisuuden edist\u00e4j\u00e4 esimerkiksi yli 600 autoihin liittyv\u00e4ll\u00e4 patentillaan.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Synnytyslinko ja talutussysteemi k\u00e4\u00e4rmeelle: 10 ihastuttavan erikoista patenttihakemusta<\/a><\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kohtalokas t\u00f6rm\u00e4ys jalankulkijaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Modgamers | Public Domain (kuvaa rajattu)<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen, ainakin tiedossa oleva, t\u00f6rm\u00e4yksen johdosta menehtynyt jalankulkija oli Bridget Driscoll <\/strong>(kuvassa ympyr\u00f6ity), joka vuonna 1896 otti kohtalokkaan harha-askeleen kadun reunassa. On mahdoton sanoa, oliko Arthur Edsallin<\/strong> polttomoottorin avustuksella kulkeva auto ensimm\u00e4inen, jonka maaseudulta Lontoon hulinaan tullut Driscoll n\u00e4ki, mutta ainakin se sai h\u00e4net h\u00e4kellyksiin.<\/p>\n

Driscoll j\u00e4hmettyi paikalleen tuijottamaan kohti tulevaa autoa eik\u00e4 Edsallilla ollut mahdollisuutta est\u00e4\u00e4 t\u00f6rm\u00e4yst\u00e4. Ei, vaikka auton maksiminopeus oli hieman reilut kuusi kilometri\u00e4 tunnissa. Toki er\u00e4\u00e4n silminn\u00e4kij\u00e4n mukaan esittelyajoon tarkoitettu Anglo-French-mallin auto kulki ”holtitonta vauhtia<\/em>”. Mutta ehk\u00e4 meno vain n\u00e4ytti huimap\u00e4iselt\u00e4, sill\u00e4 autolla ei yksinkertaisesti p\u00e4\u00e4ssyt lujempaa.<\/p>\n

Auton alle j\u00e4\u00e4nyt Driscoll menehtyi ja Edsall pid\u00e4tettiin. Kuulusteluissa Edsall kertoi huutaneensa ja soittaneensa kelloa, mutta Driscoll ei liikkunut mihink\u00e4\u00e4n. Oikeudessa mies kuitenkin vapautettiin syytteist\u00e4, sill\u00e4 Driscollin kuolema todettiin onnettomuudeksi.<\/p>\n

Ruumiinavauksen tehnyt l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Percy Morrison<\/strong> kommentoi ensimm\u00e4ist\u00e4 jalankulkijan kuolemaan johtanutta auto-onnettomuutta<\/a> kuuluisaksi tulleella lauseella: ”Toivottavasti t\u00e4llaista ei tapahdu en\u00e4\u00e4 ikin\u00e4.<\/em>”.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kahden kulkuneuvon kolari<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Toukokuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1896 Henry Wells<\/strong> kruisaili New Yorkissa pitkin Broadwayta. Ajoneuvon vauhti ei p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimannut, mutta ohjattavuus oli surkea ja tekniikka v\u00e4hemm\u00e4n ongelmatonta. Mutta jotain erikoista Wellsin kulkupeliss\u00e4 kuitenkin oli: se oli ensimm\u00e4inen Yhdysvalloissa kaupallisesti tarjolla ollut Duryea-automobiili.<\/p>\n

Wells l\u00e4hestyi vilkasta risteyst\u00e4, johon oli py\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajamassa my\u00f6s Ebeling Thomas<\/strong>. Koska Wellsin ajoneuvon jarruja ei oltu rakennettu \u00e4kkipys\u00e4hdyst\u00e4 varten, oli yhteent\u00f6rm\u00e4ys v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

Autolle tai sit\u00e4 kuljettaneelle Wellsille ei ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n k\u00e4ynyt kuinkaan, mutta Thomasin py\u00f6r\u00e4 v\u00e4\u00e4ntyi k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi ja nainen sai itsekin osumaa. Onni oli kuitenkin onnettomuudessa, sill\u00e4 Thomas loukkasi vain polveaan.<\/p>\n

Tilanne oli niin osapuolille, silminn\u00e4kij\u00f6ille kuin poliisillekin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 auto-onnetomuus<\/a> oli jotain, mit\u00e4 kukaan ei aiemmin ollut n\u00e4hnyt. Virkavalta ei tiennyt, miten tilanteessa tulisi toimia, mutta lopulta Thomas toimitettiin sairaalaan ja Wellsin matka k\u00e4vi kohti putkaa.<\/p>\n

Koska Thomasin vammat olivat niin lievi\u00e4 \u2013 h\u00e4n selvisi kolarista ainoastaan murtuneella jalalla \u2013 p\u00e4\u00e4si Wells vapaaksi vietetty\u00e4\u00e4n selliss\u00e4 yhden y\u00f6n.<\/p>\n

The New York Times<\/em> -lehden haastatteleman silminn\u00e4kij\u00e4n mukaan ”hevosetonta k\u00e4rry\u00e4 ohjannut motoristi vaikutti menett\u00e4v\u00e4n hallinnan vaunuunsa, joka eteni siksakkia ja h\u00e4m\u00e4si siksi py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4\u00e4<\/em>”.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kuskin menehtymiseen johtanut kolari<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michael Gaida | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen kerta, kun ratin takana istunut henkil\u00f6 eli toisin sanoen kuski sai kolarissa surmansa, tapahtui vuonna 1898. Helmikuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 englantilainen Henry Lindfield<\/strong> oli ajamassa Lontoosta Brightoniin. Matka sujui hyvin, kunnes Lindfield menetti autonsa hallinnan alam\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Ajoneuvo rys\u00e4hti tien vieress\u00e4 olleen aidan l\u00e4pi ja Lindfield sinkosi kuskin penkilt\u00e4 juuri ennen kuin auto t\u00f6rm\u00e4si puuhun. Valitettavasti mies p\u00e4\u00e4tyi auton ja puun v\u00e4liin, ja j\u00e4i jalastaan puristuksiin. Lindfieldin kyydiss\u00e4 ollut poika selvisi onnettomuudesta ilman haavereita ja juoksi hakemaan apua.<\/p>\n

Lindfieldin vammat eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 olleet hengenvaaralliset, mutta sairaalan kirurgi joutui amputoimaan polven alapuolelta kokonaan murskaantuneen jalan. Ep\u00e4onninen kuski ei en\u00e4\u00e4 her\u00e4nnytk\u00e4\u00e4n nukutuksesta ja menehtyi seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4inen auto-onnettomuus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Daniel Silva | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Varmistetusti ensimm\u00e4inen Suomessa sattunut auto-onnettomuus tapahtui vuonna 1907. Helsingin Rautatientorilla lyhtypylv\u00e4\u00e4seen henkil\u00f6autolla t\u00f6rm\u00e4nnyt kuski loukkaantui ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 ja vietiin sairaalahoitoon.<\/p>\n

Asukkaita Helsingiss\u00e4 oli tuolloin jo hieman p\u00e4\u00e4lle 100 000, mutta autoja oli vasta 40 kappaletta. Ensimm\u00e4isen auto-onnettomuuden<\/a> lis\u00e4ksi tapaus ”p\u00e4\u00e4si” historiankirjoihin muullakin tavalla: Se oli ensimm\u00e4inen merkint\u00e4 Suomen surullisiin rattijuopumustilastoihin, sill\u00e4 pylv\u00e4\u00e4seen ajanut kuljettaja oli ollut humalassa.<\/p>\n

*<\/p>\n

Viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tesanat listan loppuun. Jos joku j\u00e4i miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miss\u00e4 ja koska on tapahtunut historian ensimm\u00e4inen kahden auton kolari, niin siihen ei valitettavasti l\u00f6ytynyt vastausta. Tarinan mukaan se tapahtui Ohiossa, Yhdysvalloissa, vuonna 1895, mutta hyvin suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 kyseess\u00e4 on urbaanilegenda. Varmaa tietoa ei l\u00f6ydy mist\u00e4\u00e4n ja ohiolaiseen kolariinkiin liittyy jokaisessa kertomuksessa ”hauska” fakta, jonka mukaan koko osavaltiossa oli tuolloin vain kaksi autoa. Jotka sitten t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t toisiinsa<\/a>. Vaikka maailmassa tapahtuu toinen toistaan erikoisempia juttuja, niin tuo tarina kuulostaa keksitylt\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n