{"id":31943,"date":"2026-03-05T23:01:17","date_gmt":"2026-03-05T21:01:17","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=31943"},"modified":"2026-03-05T23:01:17","modified_gmt":"2026-03-05T21:01:17","slug":"10-erikoista-tutkimusta-osa-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-erikoista-tutkimusta-osa-1\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on paras tapa k\u00e4vell\u00e4 kahvikupin kanssa l\u00e4ikytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juomaa? 10 erikoista tieteellist\u00e4 tutkimusta \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Tieteentekij\u00e4t ymp\u00e4ri maailman yritt\u00e4v\u00e4t joka p\u00e4iv\u00e4 ratkaista ongelmia ja tutkia asioita, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaamme paremmin. Mutta t\u00e4m\u00e4n listan kymmenen tutkimusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 kysymyksen: Miksi? No, kysymykseen saadaan kohta vastaus.<\/p>\r\n

Useimmiten kummalliselta kuulostava tutkimus onkin jollakin tavalla merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4kin listalla saamme todeta: ei aina. Se ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 tutkimukset olisi kiinnostavia, p\u00e4in vastoin.<\/p>\r\n

Esimerkiksi jos olet miettinyt p\u00e4\u00e4si puhki sit\u00e4, onko uiminen hankalampaa siirapissa vai vedess\u00e4, niin kohta piinaa p\u00e4\u00e4ttyy ja saat tiet\u00e4\u00e4 vastauksen. Listafriikki<\/a> ker\u00e4si vuosien varrelta eriskummallisia tieteellisi\u00e4 tutkimuksia, jotka todistavat ainakin sen, ett\u00e4 ikin\u00e4 ei voi tiet\u00e4\u00e4 tai oppia liikaa!<\/p>\r\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset erikoiset tutkimukset ovat luvassa huomenna.<\/p>\r\n

Onko naisilla kiima-aika?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Olga DeLawrence | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Yleisen k\u00e4sityksen mukaan naaraspuolisilla ihmisill\u00e4, toisin kuin useimmilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4, ei en\u00e4\u00e4 ole niin sanottua kiima-aikaa. New Mexicon yliopiston tutkijat halusivat kuitenkin laittaa t\u00e4m\u00e4n teorian testiin ja ottivat tutkimuskohteekseen sylitanssijat.<\/p>\r\n

Evoluutiopsykologi Geoffrey Millerin<\/strong> johtama tutkijaryhm\u00e4 v\u00e4rv\u00e4si kokeeseen 18 ammattilaista, joiden tuli 60 p\u00e4iv\u00e4n ajalta kirjata tarkasti yl\u00f6s kuukautiskiertonsa vaiheet, tekem\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6vuorot ja saatujen tippien m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\r\n

Vuonna 2007 Evolution and Human Behaviour<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus<\/a> totesi, ett\u00e4 kuukautiskierron vaiheella tosiaankin oli merkityst\u00e4 tippien saamiseen. Kuukautisten aikana tippi\u00e4 tuli viiden tunnin ty\u00f6vuoron aikana keskim\u00e4\u00e4rin 185 dollaria, juuri ennen niiden alkamista juomarahaa kertyi 260 dollaria ja ovulaation aikana (eli silloin, kun munasolu irtoaa ja todenn\u00e4k\u00f6isyys tulla raskaaksi on suurin) irtosi tippi\u00e4 335 dollaria.<\/p>\r\n

Tutkijoiden mukaan t\u00e4m\u00e4 oli ”ensimm\u00e4inen selv\u00e4 todiste siit\u00e4, ett\u00e4 modernilla naisella tosiaankin on kiima-aika, jolla on suuri evolutiivinen ja my\u00f6s kansantaloudellinen merkitys<\/em>”.<\/p>\r\n

Wasabi on loistava palovaroitin<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: MIURA, Yuji<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Wasabi eli maustekrassi on t\u00e4rke\u00e4 japanilaisen keitti\u00f6n maustekasvi, jonka varren polttava maku on tuttu kaikille oikeaa<\/em> wasabia sy\u00f6neille. Limakalvoja \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t \u00f6ljyt saavat tulisuutensa isotiosyanaateista, joiden aiheuttama polte on kuitenkin melko lyhytaikainen.<\/p>\r\n

Japanilaisen Shigan yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen tutkijat yhdess\u00e4 hajuvesivalmistaja Seemsin kanssa valmistivat wasabista vuonna 2008 jotain aivan muuta kuin sushia. Apulaisprofessori Makoto Imai<\/strong> kehitti ty\u00f6ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa palovaroittimen, joka savua havaitessaan suihkuttaa ilmaan isotiosyanaatteja eli synteettist\u00e4 wasabin tuoksua<\/a>.<\/p>\r\n

Nyt varmasti her\u00e4\u00e4 kysymys, ett\u00e4 miksi. No siksi, ett\u00e4 korvia s\u00e4rkev\u00e4 palovaroittimen \u00e4\u00e4ni on t\u00e4ysin turha, jos henkil\u00f6 on kovin huonokuuloinen tai t\u00e4ysin kuuro.<\/p>\r\n

Tutkijat testasivat my\u00f6s muita kasveja, kuten laventelia ja piparminttua, mutta mik\u00e4\u00e4n muu ei osoittautunut yht\u00e4 tehokkaaksi her\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi kuin wasabi. Yht\u00e4 lukuunottamatta kaikki 14 kokeeseen osallistunutta, joista kuuroja oli nelj\u00e4, her\u00e4si kahden minuutin sis\u00e4ll\u00e4 pist\u00e4v\u00e4\u00e4n wasabin tuoksuun.<\/p>\r\n

Se yksi, joka nukkui sike\u00e4sti voimakkaasta hajusta huolimatta, k\u00e4rsi tukkoisesta nen\u00e4st\u00e4.<\/p>\r\n

Miten spagetin saa katkaistua kahteen osaan?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Kun spagetin p\u00e4ist\u00e4 ottaa kiinni ja alkaa taivuttaa sit\u00e4 poikki, ei se katkea ikin\u00e4 kahtena palana. Keskelt\u00e4 napsahtaa irti yleisimmin yksi pieni pala, joskus parikin. Mutta miksi?<\/p>\r\n

Ranskalaisfyysikot selvittiv\u00e4t mysteerin syyn vuonna 2005 julkaisemassaan tutkimuksessa<\/a>. Kun kuivaa spagettia taivuttaa, katkeaa se ensiksi paikasta, jossa se on kaikkein kaareutunein. Katkeamisen synnytt\u00e4m\u00e4 voima l\u00e4hett\u00e4\u00e4 aaltoja spagettia pitkin, mik\u00e4 sitten aiheuttaa toisen tai useamman katkeamisen.<\/p>\r\n

Massachusetts Institute of Technology -yliopiston professorin J\u00f6rn Dunkelin<\/strong> soveltavan matematiikan kurssilla vuonna 2018 olleet opiskelijat eiv\u00e4t kuitenkaan tyytyneet toteamukseen, ett\u00e4 spagettia ei voisi katkaista kahteen osaan, vaan halusivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavan onnistua puolittamisessa<\/a>.<\/p>\r\n

Ja hupsis, kyll\u00e4h\u00e4n se onnistui.<\/p>\r\n

Spagettia pit\u00e4\u00e4 vain yksinkertaisesti kiert\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 360 astetta, ja sitten hitaasti taittaa, jolloin se napsahtaa n\u00e4tisti kahtia. Barilla-merkkisell\u00e4 spagetilla tehdyn tutkimuksen tulos on merkityksellinen esimerkiksi hiilinanoputkien ja solujen tukirangan mikrotubulusten parissa ty\u00f6skenteleville. Kannattaa kokeilla itse!<\/p>\r\n

Listafriikki testasi ja katkaisi kotilaboratoriossaan noin kolmekymment\u00e4 spagettia, ja lopputulos oli hyvin yksiselitteinen: spagetin paloja tulee l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri keitti\u00f6t\u00e4 viel\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\r\n

Onko siirapissa hankalampi uida kuin vedess\u00e4?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Onko siirapissa hankalampi uida kuin vedess\u00e4? Onpas h\u00f6lm\u00f6 kysymys. T\u00e4ytyyk\u00f6 sit\u00e4 muka oikeasti tutkia, kun vastaus tuntuu niin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4. Mutta tiede ei turvaudu olettamuksiin, joten kysymykseen on saatava luotettava vastaus.<\/p>\r\n

Minnesotan yliopiston kemiantekniikan professori Edward Cussler<\/strong> ja h\u00e4nen opiskelijansa Brian Gettelfinger<\/strong> alkoivat vuonna 2004 suunnittelemaan massiiviset j\u00e4rjestelyt vaativaa koetta. Gettelfingeri\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yksinkertaiselta vaikuttava dilemma oli mietitytt\u00e4nyt jo pitk\u00e4\u00e4n; h\u00e4n oli kilpauimari, joka oli t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti menett\u00e4nyt kisapaikan samaisena vuotena j\u00e4rjestettyihin Ateenan kes\u00e4olympialaisiin. Ei ihme, ett\u00e4 mieless\u00e4 py\u00f6ri t\u00e4llaisia omituisuuksia.<\/p>\r\n

Tutkimuksen hankalimmaksi vaiheeksi osoittautui lupien hakeminen: kaksikko tarvitsi kokeeseensa 22 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 eri viranomaisilta, sill\u00e4 yleisen uima-altaan t\u00e4ytt\u00e4minen paksulla guarkumilla, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ruoan sakeuttamisaineena, ei ollutkaan aivan l\u00e4pihuutojuttu.<\/p>\r\n

Helpoin vaihe tutkimuksessa oli osallistujien l\u00f6yt\u00e4minen. Ilmeisesti r\u00e4k\u00e4\u00e4 muistuttavassa aineessa uiminen on monen salainen haave.<\/p>\r\n

Kuusitoista koehenkil\u00f6\u00e4 k\u00e4vi uimassa niin vedess\u00e4 kuin guarkumissa, ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, kierrosajoissa ei ollut tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa<\/a>. Syyksi todettiin se, ett\u00e4 vaikka vett\u00e4 tuplaten paksumpi guarkumi aiheuttaa uimarille enemm\u00e4n vastusta, auttaa se toisaalta lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in kohdistuvaa liikevoimaa, kun uimari ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 nestett\u00e4 vastaan.<\/p>\r\n

Vedess\u00e4 ja siirapissa uiminen on siis yht\u00e4 helppoa. Tai vaikeaa.<\/p>\r\n

Mik\u00e4 on paras tapa k\u00e4vell\u00e4 kahvikupin kanssa l\u00e4ikytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juomaa?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Tabitha Turner | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Jokainen meist\u00e4 on varmasti joskus k\u00e4velless\u00e4\u00e4n l\u00e4ikytt\u00e4nyt mukistaan kahvia lattialle ja rinnuksille.<\/p>\r\n

Korean Minjok Leadership Academy -sis\u00e4oppilaitoksessa opiskellut Han Ji-won<\/strong> oli lukioik\u00e4inen, kun h\u00e4n vuonna 2016 tutki kahvin l\u00e4ikytt\u00e4mist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 hartaudella ja monella erilaisella koeasetelmalla.<\/p>\r\n

Hanin tutkimuksessa vertailtiin erilaisia astioita ja k\u00e4velytyylej\u00e4 optimaaliseen ja ennenkaikkea siistiin kahvikupin kanssa kulkemiseen. Achievement in the Life Sciences<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in monimutkaista kielt\u00e4, tieteellisi\u00e4 termej\u00e4 ja perusteellisia diagrammeja selitett\u00e4ess\u00e4 fysiikkaa kahvin l\u00e4ikkymisen takana<\/a>.<\/p>\r\n

Ty\u00f6l\u00e4\u00e4n ja monivaiheisen kokeen j\u00e4lkeen Han tuli siihen tulokseen, ett\u00e4 kupista on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni sen suuaukon ymp\u00e4rilt\u00e4. Ja se k\u00e4velytyyli? Kahvia l\u00e4ikkyy kaikkein v\u00e4hiten silloin, jos kulkee takaperin.<\/p>\r\n

Han kuitenkin mainitsee artikkelissaan, ett\u00e4 takaperin k\u00e4velyyn liittyy muita uhkia, kuten ty\u00f6paikalla kollegaan t\u00f6rm\u00e4\u00e4minen tai ulkona kiveen kompastuminen, jotka kummatkin johtavat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kahvin l\u00e4ikkymiseen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\r\n