![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/bermuda_dollari.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Vic_29Vic<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Aloitetaan maailman kauneimmat setelit -lista Bermudan viiden dollarin setelill\u00e4<\/a>, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n karkkipaperilta tai trooppiselta postikortilta kuin viralliselta valuutalta.<\/p>\n Pystymallinen vaaleanpunainen polymeeriseteli kuuluu Bermudan uuteen setelisarjaan, jossa maan ainutlaatuinen luonto ja meriymp\u00e4rist\u00f6 ovat p\u00e4\u00e4osassa. Kansainv\u00e4linen seteliker\u00e4ilij\u00f6iden j\u00e4rjest\u00f6 International Bank Note Society (IBNS) valitsee vuosittain \u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 parhaan uuden setelin, ja vuonna 2024 Bermudan 5 dollarin seteli vei voiton ylivoimaisella \u00e4\u00e4ntenenemist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n Setelin etupuolella p\u00e4\u00e4osissa esiintyv\u00e4t sinimarliini ja hibiskuksen kukat; sek\u00e4 tietenkin verrattain tuore monarkki kuningas Charles III<\/strong>. Sinimarliini (Makaira nigricans<\/i>) on Bermudan urheilukalastuksen ja kulttuurin ehdoton kuningaslaji, sill\u00e4 saaren ymp\u00e4rist\u00f6 houkuttelee maailman suurimpia yksil\u00f6it\u00e4, jotka kasvavat parhaimmillaan yli 500 kilon painoisiksi. Hibiskus (Hibiscus rosa-sinensis<\/i>) on Bermudalla eritt\u00e4in yleinen ja runsaskukkainen pensas, joka kukoistaa saaren trooppisessa ilmastossa ja jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein paikallisissa koristeaiheissa.<\/p>\n Setelin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella on kuvattu Bermudan kuuluisa Horseshoe Bayn vaaleanpunainen hiekkaranta sek\u00e4 historiallinen Somerset Bridge; maailman lyhyin nostosilta.<\/p>\n Kuva: Basteros<\/a> | CC BY-NC-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Sveitsin yhdeks\u00e4nnen setelisarjan ensimm\u00e4isen\u00e4 liikkeelle laskettu seteli oli 50 frangia, joka rikkoi maan perinteit\u00e4, sill\u00e4 siin\u00e4 ei kuvata kuuluisia sveitsil\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Kokonaisuus on t\u00e4ynn\u00e4 pieni\u00e4 yksityiskohtia, jotka symboloivat luonnon voimaa ja Sveitsin monipuolisia maisemia.<\/p>\n Setelin teemana on Sveitsin tarjoamien el\u00e4mysten monipuolisuus, ”Wealth of Experiences”<\/em>, jota kuvastamaan on valittu tuuli.<\/p>\n Setelin etupuolella k\u00e4si vapauttaa voikukan siemeni\u00e4 ilmaan, ja maapallolla n\u00e4kyv\u00e4t nuolet kuvastavat tuulten suuntia, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t Sveitsin muihin maihin ja maanosiin.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella tuuli kannattelee varjoliit\u00e4j\u00e4\u00e4 Alppien yll\u00e4. Vuoret esiintyv\u00e4t my\u00f6s turvanauhassa, johon on kirjattu aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 Sveitsin merkitt\u00e4vimm\u00e4t yli 4000 metrin huiput Aletschhornista Zumsteinspitzeen.<\/p>\n Pystymallinen vihre\u00e4 seteli sai vuoden 2016 liikkeellelaskun yhteydess\u00e4 runsaasti huomiota ja kiitosta rohkeasta muotoilustaan. Vuotta my\u00f6hemmin International Bank Note Society (IBNS) valitsi sen vuoden parhaaksi uudeksi seteliksi<\/a>. Palkintoa perusteltiin sek\u00e4 taiteellisella ilmeell\u00e4 ett\u00e4 innovatiivisilla turvatekij\u00f6ill\u00e4, joita seteliss\u00e4 on kaikkiaan viisitoista.<\/p>\n Kuva: hex7ech<\/a> | CC BY-NC 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Kansainv\u00e4lisen\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, maaliskuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vuonna 2018 Kanadan keskuspankki paljasti uuden 10 dollarin setelin, joka laskettiin liikkeelle kyseisen vuoden lopulla. Seteli teki historiaa julkistusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 se oli Kanadan ensimm\u00e4inen pystymallinen seteli.<\/p>\n Mallinsa lis\u00e4ksi uusi violetti 10 dollarin seteli on erityinen siksi, ett\u00e4 se on ensimm\u00e4inen vakituisessa kierrossa oleva seteli, jossa esiintyy kanadalainen nainen. Tai nainen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, jos kuninkaallisia ei lasketa.<\/p>\n Setelin kasvona on kansalaisoikeusaktivisti Viola Desmond<\/strong><\/a>, menestynyt liikenainen, joka tuli tunnetuksi ryhdytty\u00e4\u00e4n vastustamaan rotuerottelua Nova Scotiassa vuonna 1946. Desmond ei suostunut siirtym\u00e4\u00e4n pois vain valkoisille tarkoitetusta elokuvateatterin osasta, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4net pid\u00e4tettiin ja tuomittiin sakkoihin.<\/p>\n Desmond ei hyv\u00e4ksynyt kohtelua, vaan vei asian oikeuteen. Tapaus on yksi Kanadan ensimm\u00e4isist\u00e4 rotuerottelua haastaneista oikeusk\u00e4sittelyist\u00e4, joissa kantajana toimi tummaihoinen nainen. Vaikka Desmond h\u00e4visi jutun, h\u00e4nen per\u00e4\u00e4nantamattomuutensa vauhditti Kanadan kansalaisoikeusliikkeen nousua ja oli osaltaan vaikuttamassa my\u00f6hempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Desmondista tuli yksi Kanadan kansalaisoikeusliikkeen t\u00e4rkeimmist\u00e4 symboleista.<\/p>\n Setelin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella on Winnipegiss\u00e4 sijaitseva Kanadan ihmisoikeusmuseo sek\u00e4 ote Kanadan perusoikeuskirjasta. Kuvattuna on my\u00f6s kotkan sulka, joka symboloi totuutta, voimaa ja vapautta Kanadan alkuper\u00e4iskansoille.<\/p>\n Violetti polymeeriseteli yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ulkoasun ja vahvan sanoman ihmisoikeuksista sek\u00e4 tasa-arvosta. Ei siis ole ihme, ett\u00e4 International Bank Note Society (IBNS) valitsi sen vuoden 2018 parhaaksi uudeksi seteliksi. IBNS:n mukaan voittaja oli selv\u00e4 alusta alkaen, sill\u00e4 Kanadan 10 dollarin seteli dominoi<\/a> \u00e4\u00e4nestyst\u00e4 ylivoimaisesti.<\/p>\n Kuva: ngdawa<\/a> | CC BY-NC-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n F\u00e4rsaarten kruunua laskee liikkeelle Tanskan keskuspankki ja se on sidoksissa Tanskan kruunuun; se ei ole itsen\u00e4inen valuutta. F\u00e4rsaarilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja kolikoita kuin Manner-Tanskassa ja F\u00e4rsaarilla voi maksaa my\u00f6s Tanskan kruunun seteleill\u00e4. Manner-Tanskassa F\u00e4rsaarten setelit eiv\u00e4t kuitenkaan kelpaa maksuv\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n Kaikissa F\u00e4rsaarten kruunun seteleiss\u00e4 p\u00e4\u00e4aiheena ovat saariston el\u00e4imet<\/a>, ja k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella on f\u00e4\u00e4rsaarelaisen taiteilijan Zacharias Heinesenin<\/strong> vesiv\u00e4rimaalauksiin perustuvia kuvia saarten luonnosta ja maisemista. Vuonna 2001 liikkeelle laskettua setelisarjaa pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 maailman omaper\u00e4isimmist\u00e4.<\/p>\n Tuhannen kruunun setelin etupuolella on merisirrin (Calidris maritima<\/em>) h\u00f6yhenpuvun yksityiskohtia, ja taustalla lent\u00e4\u00e4 lintuparvi. K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella avautuu utuinen n\u00e4kym\u00e4 Sandoyn saarelle.<\/p>\n Setelisarjan viimeisen\u00e4 julkaistu 1000 kruunun seteli laskettiin liikkeelle vuonna 2005 ja vuotta my\u00f6hemmin International Bank Note Society valitsi sen vuoden parhaaksi uudeksi seteliksi. Tuomaristo ylisti erityisesti sit\u00e4, miten onnistuneesti akvarellitaide oli sovitettu setelin kuvitukseksi. Palkitsemisen j\u00e4lkeen koko F\u00e4rsaarten setelisarja nousi numismaatikkojen suureen suosioon rohkean ja poikkeuksellisen taiteellisen ilmeens\u00e4 ansiosta.<\/p>\n Kuva: hex7ech<\/a> | CC BY-NC 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Ugandan 50 000 \u0161illingin seteli laskettiin liikkeelle vuonna 2010 ja se hurmasi setelien yst\u00e4v\u00e4t maanl\u00e4heisell\u00e4 v\u00e4rimaailmallaan ja vaikuttavilla luontoaiheillaan. IBNS valitsi sen vuoden parhaaksi uudeksi seteliksi, ja j\u00e4rjest\u00f6n mukaan erityisesti k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen vuorigorillat olivat yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 syist\u00e4<\/a> setelin ylivoimaiseen suosioon.<\/p>\n Setelin etupuolella on p\u00e4\u00e4kaupunki Kampalassa sijaitseva Stride Monument -muistomerkki, joka esitt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in astuvaa perhett\u00e4. Muistomerkki kuvastaa Ugandan uskoa tulevaisuuteen ja maan kehityst\u00e4 osana Kansainyhteis\u00f6\u00e4. Taustalla levitt\u00e4ytyy Bwindin kansallispuiston sademets\u00e4, jossa el\u00e4\u00e4 noin puolet koko maailman vuorigorillakannasta.<\/p>\n Setelin yksityiskohdissa esiintyy my\u00f6s Ugandan kansallislintu, etel\u00e4nkruunukurki (Balearica regulorum<\/i>), jonka p\u00e4\u00e4 muodostaa setelin vesileiman. Koristekuvioissa on puolestaan hy\u00f6dynnetty perinteisi\u00e4 koripunonnasta tuttuja kuvioita, jotka sitovat modernin setelin maan kulttuuriperint\u00f6\u00f6n.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen oikeassa reunassa kohoaa Ugandan itsen\u00e4isyysmonumentti, jossa kahleista vapautuva nainen nostaa lasta ilmaan symboloiden vuonna 1962 syntynytt\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 Ugandaa.<\/p>\n Setelin ehdoton t\u00e4hti on vuorigorilla (Gorilla beringei beringei<\/em>), joka on id\u00e4ngorillan alalaji ja kuuluu maailman uhanalaisimpiin ihmisapinoihin. Vuorigorillaa esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan Ugandassa, Ruandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja arvioiden mukaan n\u00e4it\u00e4 upeita el\u00e4imi\u00e4 on j\u00e4lkell\u00e4 vain noin tuhat yksil\u00f6\u00e4. Tarkoin s\u00e4\u00e4dellyt gorillavaellukset ovat Ugandan tunnetuin matkailuvaltti.<\/p>\n Lempe\u00e4ilmeinen vuorigorilla, l\u00e4mpim\u00e4n kullan s\u00e4vyt sek\u00e4 luonnonl\u00e4heinen kuvitus tekev\u00e4t Ugandan 50 000 \u0161illingin setelist\u00e4 yhden maailman vaikuttavimmista el\u00e4inaiheisista seteleist\u00e4.<\/p>\n Kuva: Bank Note Museum<\/a><\/p><\/div>\n Papua-Uusi-Guinea juhlisti 50-vuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n vuonna 2025 julkaisemalla uuden n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n 50 kinan setelin. V\u00e4rik\u00e4s polymeeriseteli on kunnianosoitus maan luonnolle, kulttuuriperinn\u00f6lle ja itsen\u00e4isyydelle.<\/p>\n Harva maailman valuutta on saanut nimens\u00e4 simpukasta, mutta Papua-Uuden-Guinean virallisen valuutan nimi kina juontaa juurensa kultahelmisimpukkaan (Pinctada maxima<\/em>), jonka kuoria k\u00e4ytettiin maksuv\u00e4lineen\u00e4 vuosisatojen ajan ennen eurooppalaisten saapumista metallikolikoineen ja seteleineen. Kun maa itsen\u00e4istyi Australiasta vuonna 1975 ja otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oman valuuttansa, nimettiin se perinteisen simpukkarahan mukaan. My\u00f6s valuutan sadasosa, toea, on saanut nimens\u00e4 simpukasta.<\/p>\n Setelin etupuolella on kokoelma perinteisi\u00e4 seremoniaesineit\u00e4 eri puolilta maata: Sepikjoen alueen keih\u00e4it\u00e4 ja seremonia-asu, New Irelandin naamio ja kilpi, New Britainin Tubuan-naamio sek\u00e4 yl\u00e4nk\u00f6alueen sulkap\u00e4\u00e4hine. Ne kuvastavat Papua-Uuden-Guinean valtavaa kulttuurista monimuotoisuutta \u2013 maassa puhutaan yli 800 kielt\u00e4, enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muussa valtiossa maailmassa.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella ovat Papua-Uuden-Guinean ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4ministeri Sir Michael Somare<\/strong> sek\u00e4 maan parlamenttitalo. Kuvitusta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t Raggin paratiisilintu (Paradisaea raggiana<\/em>), joka on maan kansallislintu ja -symboli, sek\u00e4 trooppiset perhoset, jotka muistuttavat Papua-Uuden-Guinean poikkeuksellisen rikkaasta luonnosta.<\/p>\n Runsas yksityiskohtien m\u00e4\u00e4r\u00e4, kirkas v\u00e4rimaailma sek\u00e4 onnistunut yhdistelm\u00e4 historiaa, luontoa ja alkuper\u00e4iskulttuureja tekev\u00e4t 50 kinan setelist\u00e4 yhden maailman n\u00e4ytt\u00e4vimmist\u00e4 uusista seteleist\u00e4.<\/p>\n Kuva: hex7ech | CC BY-NC 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Uuden-Seelannin vuonna 2016 liikkeelle laskettu 50 dollarin seteli<\/a> on kunnianosoitus maan alkuper\u00e4iskulttuurille ja ainutlaatuiselle luonnolle.<\/p>\n Setelin etupuolella on maorijohtaja, tutkija ja poliitikko Sir \u0100pirana Ngata<\/strong>, jota pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 maorikulttuurin puolustajista. H\u00e4nen taustallaan n\u00e4kyv\u00e4t maorien perinteinen kokoustalo, wharenui<\/em>, joka edustaa yhteist\u00e4 esi-is\u00e4\u00e4, sek\u00e4 Poutama Porourangi –tukutuku<\/em>-kuvio. Kuvio symboloi tiedon tavoittelua, oppimista ja henkist\u00e4 kasvua, eik\u00e4 sit\u00e4 ole valittu sattumalta, sill\u00e4 se heijastaa Ngatan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 maorien kulttuurin, koulutuksen ja sivistyksen puolustajana.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella esiintyy \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen kookako (Callaeas wilsoni<\/em>), joka tunnetaan h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4n kirkkaansinisist\u00e4 heltoistaan. Samalla setelin puolella on my\u00f6s taivaansininen sieni (Entoloma hochstetteri<\/em>). T\u00e4m\u00e4 tekee Uuden-Seelannin 50 dollarin setelist\u00e4 poikkeuksellisen: se on maailman ainoa seteli, jossa esiintyy sieni!<\/p>\n Maorien tarun mukaan kookako sai kauniin sinisen helttansa hierottuaan poskiaan juuri t\u00e4h\u00e4n siniseen sieneen. T\u00e4m\u00e4 kuvapari yhdist\u00e4\u00e4 Uuden-Seelannin luonnon, kansantarut ja alkuper\u00e4iskulttuurin tavalla, johon harva muu seteli maailmassa pystyy.<\/p>\n Kuva: hex7ech<\/a> | CC BY-NC 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Meksikon 50 peson setelist\u00e4 tuli pian ilmestymisens\u00e4 j\u00e4lkeen yksi maailman halutuimmista nykyaikaisista ker\u00e4ilyseteleist\u00e4. Vuonna 2021 liikkeelle laskettu violetti polymeeriseteli hurmasi niin ker\u00e4ilij\u00e4t kuin tavallisetkin ihmiset, ja International Bank Note Society valitsi sen saman vuoden parhaaksi uudeksi seteliksi.<\/p>\n Meksikon 50 peson setelin etupuolella on kuvattu muinainen asteekkien p\u00e4\u00e4kaupunki Tenochtitl\u00e1n. Kuvituksessa esiintyv\u00e4t my\u00f6s Meksikon kansallissymboli \u2013 kotka kaktuksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4rme nokassaan \u2013 sek\u00e4 Templo Mayor -temppelin rauniot.<\/p>\n V\u00e4rikk\u00e4\u00e4n setelin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella k\u00f6ll\u00f6ttelee yksi maailman erikoisimmista el\u00e4imist\u00e4, aksolotli (Ambystoma mexicanum<\/em>), jonka ymp\u00e4rill\u00e4 levitt\u00e4ytyy Xochimilcon kanava-alueen rehev\u00e4 vesiluonto. UNESCO:n maailmanperint\u00f6kohteisiin kuuluva Xochimilco on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen sammakkoel\u00e4in el\u00e4\u00e4 luonnonvaraisena.<\/p>\n Aksolotli on tullut viime vuosina tutuksi miljoonille videopelaajille, sill\u00e4 se lis\u00e4ttiin vuonna 2021 Minecraftiin yhten\u00e4 pelin uusista el\u00e4imist\u00e4. Todellinen aksolotli on kuitenkin videopeliversiotaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4mpi: se s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toukkamaiset piirteens\u00e4 ja kiduksensa koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan ja pystyy kasvattamaan uudelleen esimerkiksi raajoja, syd\u00e4nkudosta sek\u00e4 osia aivoistaan.<\/p>\n Jos jokin seteli on onnistunut vangitsemaan trooppisen paratiisin tunnelman, se on vuonna 2015 liikkeelle laskettu Malediivien 1000 rufiyaan seteli. Sinis\u00e4vyinen seteli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin suoraan sukelluslehden sivulta rep\u00e4istylt\u00e4: toisella puolella koralliriutan yll\u00e4 uivat liemikilpikonna (<\/span>Chelonia mydas<\/em>) ja paholaisrauskuihin kuuluva <\/span>Mobula alfredi<\/em>, kun taas toisella puolella komeilee maailman suurin kala, valashai (<\/span>Rhincodon typus<\/em>).<\/span><\/p><\/div>\n N\u00e4m\u00e4 el\u00e4imet on valittu setelin kuvitukseksi eritt\u00e4in hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4:<\/p>\n Liemikilpikonna on Malediivien yleisin merikilpikonnalaji, ja koralliriutoilla el\u00e4\u00e4 maailman suurin tunnettu M. alfredi<\/em> -paholaisrauskupopulaatio. Malediivien vedet ovat yksi maailman parhaita paikkoja n\u00e4hd\u00e4 yli 15 metrin mittaiseksi kasvava valashai.<\/p>\n Liemikilpikonnan suomenkielinen nimi joutaisi vaihtoon, sill\u00e4 se on perua lajin k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 kilpikonnakeitossa. Liemikilpikonnat mets\u00e4stettiin aikoinaan l\u00e4hes sukupuuttoon, koska niiden munia sy\u00f6tiin herkkuna, kilvist\u00e4 tehtiin koristeita ja liha oli himoitun kilpikonnakeiton p\u00e4\u00e4raka-aine.<\/p>\n Vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neiden sinnikk\u00e4iden ja tehokkaiden suojelutoimien ansiosta liemikilpikonnien kantaa on saatu elvytetty\u00e4<\/a>, vaikka laji luokitellaankin maailmanlaajuisesti edelleen vaarantuneeksi. My\u00f6s M. alfredi<\/em> luokitellaan vaarantuneeksi, kun taas ihmiselle vaaraton valashai luokitellaan eritt\u00e4in uhanalaiseksi.<\/p>\n Kuva: hex7ech<\/a> | CC BY-NC 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Monien numismaatikkojen ja muiden setelien yst\u00e4vien mielest\u00e4 Cookinsaarten kolmen dollarin seteli on maailman kaunein seteli. Etel\u00e4isell\u00e4 Tyynell\u00e4merell\u00e4 sijaitsevan Cookinsaarten kuuluisinta seteli\u00e4 koristaa polynesialaisen mytologian sankaritar Ina, joka ratsastaa hain sel\u00e4ss\u00e4 keskell\u00e4 valtamerta.<\/p>\n Tarinan mukaan hai kuljetti Inan turvallisesti rakastettunsa luo toiselle saarelle. Legenda on yksi Cookinsaarten tunnetuimmista kansantaruista, mink\u00e4 vuoksi se p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s maan ikoniseen kolmen dollarin seteliin. K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella on Tangaroa-jumalaa kuvaava perinteinen puuveistos. Tangaroa on meren jumala ja kaiken luoja \u2013 yksi Polynesian t\u00e4rkeimmist\u00e4 jumalhahmoista.<\/p>\n V\u00e4rik\u00e4s vedenalainen maailma, rohkea ja omaper\u00e4inen kuvitus sek\u00e4 kiehtova kansantaru ovat tehneet t\u00e4st\u00e4 vuonna 2021 liikkeelle lasketusta setelist\u00e4 nopeasti ker\u00e4ilij\u00f6iden suuren suosikin. Monien mielest\u00e4 se on my\u00f6s maailman n\u00e4ytt\u00e4vin nykyisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva seteli. Cookinsaarten 3 dollarin seteli p\u00e4\u00e4si IBNS:n \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 finaaliin, mutta ei kuitenkaan saanut parhaan uuden setelin palkintoa. Voiton vuonna 2021 vei jo aiemmin esitelty Meksikon 50 peson seteli aksolotleineen.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n Kauneus on katsojan silmiss\u00e4 ja makuja on monia, mutta t\u00e4ss\u00e4 tulee yksi n\u00e4kemys siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat top 10 maailman kauneimmat setelit. Harva pys\u00e4htyy ihailemaan seteli\u00e4 maksaessaan ostoksia. Silti pienet paperi- ja polymeerisuikaleet ovat paljon enemm\u00e4n kuin pelkki\u00e4 maksuv\u00e4lineit\u00e4: ne kertovat maiden historiasta, luonnosta, kulttuurista ja kansallisesta identiteetist\u00e4. Viime vuosikymmenin\u00e4 yh\u00e4 useampi valtio on siirtynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":32957,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[98,143,244,283],"class_list":["post-32912","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto","tag-etusivu","tag-kulttuuri","tag-maailma","tag-raha"],"yoast_head":"\n9. Sveitsin 50 frangia<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/sveitsi_frangi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
8. Kanadan 10 dollaria<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/kanada_dollari.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
7. F\u00e4rsaarten 1000 kruunua<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/farsaaret_kruunu.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
6. Ugandan 50 000 \u0161illinki\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/uganda_sillinki.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
5. Papua-Uuden-Guinean 50 kinaa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/papua_kina.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
4. Uuden-Seelannin 50 dollaria<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/uusiseelanti_dollari.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
3. Meksikon 50 pesoa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/meksiko_peso.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
2. Malediivien 1000 rufiyaa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/malediivit_rufiyaa.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
1. Cookinsaarten 3 dollaria<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/cooksaaret_dollari.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n