{"id":32983,"date":"2026-08-21T21:45:35","date_gmt":"2026-08-21T19:45:35","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=32983"},"modified":"2026-08-21T15:57:28","modified_gmt":"2026-08-21T13:57:28","slug":"10-faktaa-halleyn-komeetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-faktaa-halleyn-komeetta\/","title":{"rendered":"10 faktaa Halleyn komeetasta \u2013 Universumin kuuluisimmasta pyrst\u00f6t\u00e4hdest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Elokuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1682 Edmond Halley<\/strong> n\u00e4ki ensimm\u00e4isen kerran komeetan, joka tultaisiin my\u00f6hemmin nime\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen mukaansa. T\u00e4ss\u00e4 10 mielet\u00f6nt\u00e4 faktaa Halleyn komeetasta!<\/p>\n

Listalla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi sit\u00e4, mink\u00e4lainen taivaankappale tuo Halleyn komeetta oikein on, ja miksi se on universumin tunnetuin lajissaan \u2013 ainakin meille ihmisille! T\u00e4m\u00e4 Auringon kiertolainen on sek\u00e4 ihastuttanut ett\u00e4 vihastuttanut vuosituhansien ajan, ja siihen liittyy monenlaisia uskomuksia.<\/p>\n

Harva p\u00e4\u00e4see ihastelemaan Halleyn komeettaa useammin kuin kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u2013 ainakaan niin, ett\u00e4 siit\u00e4 olisi muistikuvia. Edellisen kerran se ilmestyi n\u00e4kyville vuonna 1986 ja seuraava mahdollisuus sen havainnointiin tulee vasta vuonna 2061; silloin sen pit\u00e4isi n\u00e4ky\u00e4 erityisen kirkkaana, joten pistet\u00e4\u00e4np\u00e4 tuo vuosi muistiin!<\/p>\n

Nyt tutustutaan Halleyn komeetan uskomattomaan historiaa, sen her\u00e4tt\u00e4miin pelkoihin ja uskomuksiin sek\u00e4 siihen, mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 avaruuden kiertolaisesta nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n. Luvassa on muun muassa maailmanlopun paniikkia, avaruusluotaimia ja erikoienn yhteensattuma, joka yhdist\u00e4\u00e4 komeetan kirjailija Mark Twainiin<\/strong>.<\/p>\n

Miten Halleyn komeetta sai nimens\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thomas Murray | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

On varsin yleinen harhaluulo, ett\u00e4 englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Edmond Halley oli nimenomaan se, joka kyseisen komeetan l\u00f6ysi; miksi muuten taivaankappale olisi nimetty h\u00e4nen mukaansa? Todellisuudessa Halleyn komeetasta on kirjallisia mainintoja jo vuodelta 466 eaa. ja n\u00e4k\u00f6havaintoja varmasti huomattavasti kauempaa; palataan n\u00e4ihin tuonnempana.<\/p>\n

Muutamat t\u00e4htitieteilij\u00e4t olivat jo ennen Halleyta arvelleet, ett\u00e4 komeetat kiert\u00e4v\u00e4t Aurinkoa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 kiertoradoillaan eiv\u00e4tk\u00e4 ole vain sattumanvaraisesti ohikiit\u00e4vi\u00e4 ”t\u00e4hti\u00e4”; n\u00e4in ep\u00e4ili, mutta ei kyennyt todistamaan my\u00f6s muun Isaac Newton<\/strong>.<\/p>\n

Harvinaisen kirkasta taivaankappaletta, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Halleyn komeettana, oli havainnoinut Petrus Apianus<\/strong> vuonna 1531 sek\u00e4 Johannes Kepler<\/strong> vuonna 1607, mutta Edmond Halley yhdisti pisteet. H\u00e4n oli varma siit\u00e4, ett\u00e4 maineikkaiden edelt\u00e4jiens\u00e4 n\u00e4kem\u00e4 ja h\u00e4nen itsens\u00e4 vuonna 1682 havaitsema komeetta oli yksi ja sama kiertolainen.<\/p>\n

Halley analysoi edelt\u00e4jiens\u00e4 tekemi\u00e4 huomioita ja k\u00e4ytti hyv\u00e4kseen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Newtonin juuri laatimia liike -painovoimalakeja lakeja. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli laskelmiensa sek\u00e4 omien havaintojensa perusteella vuonna 1705, ett\u00e4 vuosia aiemmin n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 komeetta palaisi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aurinkokunnan sis\u00e4osiin ja paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi vuonna 1758. Kiertoajaksi Halley laski noin 76 vuotta.<\/p>\n

Edmond Halley ei itse ollut en\u00e4\u00e4 todistamassa sit\u00e4, kun Halleyn komeetta ennustuksen mukaisesti ilmestyi taivaalle, mutta sen verran arvokasta ty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt, ett\u00e4 universumin tunnetuin komeetta nimettiin h\u00e4nen mukaansa vuonna 1759. Nyky\u00e4\u00e4n komeetan virallinen on tunnut on 1P\/Halley: numero 1 kertoo sen olleen ensimm\u00e4inen jaksolliseksi tunnistettu komeetta ja P-kirjain tarkoittaa periodisuutta eli s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistuvaa kiertoa.<\/p>\n

Mik\u00e4 on komeetta?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA\/W. Liller | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ennen kuin menn\u00e4\u00e4n tarkemmin Halleyn komeettaan, niin tarkastellaan yleisell\u00e4 tasolla, ett\u00e4 mik\u00e4 komeetta on.<\/p>\n

Komeettoja kutsutaan likaisiksi lumipalloiksi, koska niiden ytimet koostuvat j\u00e4\u00e4st\u00e4, p\u00f6lyst\u00e4, kivest\u00e4\u00a0 ja erilaisista orgaanisista yhdisteist\u00e4. Asteroidista komeetan erottaa sen suuri j\u00e4\u00e4pitoisuus: komeetat ovat keskim\u00e4\u00e4rin 75-prosenttisesti vesi-, hiilidioksidi- ja metaanij\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Suueimman osan ajastaan komeetta viett\u00e4\u00e4 kaukana Auringosta, jolloin se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain j\u00e4\u00e4tynyt ydin. Tilanne muuttuu komeetan l\u00e4hestyess\u00e4 Aurinkoa. L\u00e4mp\u00f6 saa ytimen j\u00e4iset aineet sublimoitumaan eli muuttumaan suoraan kiinte\u00e4st\u00e4 aineesta kaasuksi. Vapautuva kaasu tempaa mukaansa p\u00f6ly\u00e4 ja muodostaa ytimen ymp\u00e4rille valtavan kaasusta ja p\u00f6lyst\u00e4 koostuvan komaksi kutsutun hunnun.<\/p>\n

Samalla syntyy komeetan tunnetuin ominaisuus: pyrst\u00f6. Itse asiassa komeetalla voi olla kaksi n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 pyrst\u00f6\u00e4. P\u00f6lypyrst\u00f6muodostuu ytimest\u00e4 irronneista hiukkasista, kun taas ionipyrst\u00f6 koostuu s\u00e4hk\u00f6isesti varautuneesta kaasusta. Auringons\u00e4teily ja aurinkotuuli ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t materiaalia poisp\u00e4in Auringosta, joten komeetan pyrst\u00f6 ei suinkaan aina liehu sen per\u00e4ss\u00e4, vaan osoittaa menosuunnasta riippumatta aina poisp\u00e4in Auringosta.<\/p>\n

Komeetat ovat erityisen kiinnostavia tutkijoille siksi, ett\u00e4 ne ovat noin 4,6 miljardia vuotta vanhoja j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 Aurinkokunnan syntyajoilta. Niiden materiaali on s\u00e4ilynyt suuren osan ajasta syv\u00e4j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaukana Auringon l\u00e4mm\u00f6st\u00e4, joten komeettoja tutkimalla voidaan saada tietoa siit\u00e4, millaisista aineksista Aurinkokunta ja sen planeetat aikoinaan muodostuivat.<\/p>\n

Ent\u00e4 mik\u00e4 sitten erottaa komeetan asteroidista? Raja ei ole t\u00e4ysin yksiselitteinen, mutta yksinkertaistettuna asteroidit koostuvat p\u00e4\u00e4asiassa kivest\u00e4 ja metallista, kun taas komeetoissa on runsaasti j\u00e4isi\u00e4 ja helposti h\u00f6yrystyvi\u00e4 aineita. Kun komeetta l\u00e4hestyy Aurinkoa, n\u00e4m\u00e4 aineet alkavat vapautua ja muodostavat sille koman ja usein my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n pyrst\u00f6n.<\/p>\n

Halleyn komeetan strategiset mitat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Edward Emerson Barnard | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten jo tuli mainittua, laski Halley komeetan kiertoajaksi 76 vuotta, mutta kesto vaihtelee 74\u201379 vuoden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekee Halleyn komeetasta lyhytperiodisen komeetan, jonka kiertoaika on alle 200 vuotta. Halleyn komeetta on todenn\u00e4k\u00f6isesti aiemmin ollut pitk\u00e4jaksoinen komeetta, joka on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 16 000 vuotta sitten sinkoutunut suurten planeettojen painovoiman vaikutuksesta nykyiselle soikealle radalleen kohti Aurinkokunnan sis\u00e4osia.<\/p>\n

Komeetan periheli, eli kiertoradan Aurinkoa l\u00e4hinn\u00e4 oleva piste, sijaitsee noin 0,6 astronomisen yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta eli Merkuriuksen ja Venuksen kiertoratojen v\u00e4liss\u00e4. Aphelissa eli ratansa kauimmaisessa pisteess\u00e4 Halleyn komeetta k\u00e4y noin 35 astronomisen yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta; se sijaitsee suunnilleen yht\u00e4 kaukana kuin k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta Pluto.<\/p>\n

Puhuttaessa avaruuden et\u00e4isyyksist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein astronomista yksikk\u00f6\u00e4, AU (engl. astronomical unit<\/em>). Yksi AU on alkuper\u00e4isen ja yksinkertaisimman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan Maan keskiet\u00e4isyys Auringosta eli noin 149,6 miljoonaa kilometri\u00e4. Halleyn komeetan rata vie sen siis l\u00e4himmil\u00e4\u00e4n noin 88 miljoonan kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Auringosta ja toisessa p\u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 yli 5 miljardin kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Maata l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Halleyn komeetta k\u00e4vi vuonna 837, jolloin et\u00e4isyytt\u00e4 oli vaivaiset 0,03 AU:ta eli 5 miljoonaa kilometri\u00e4. T\u00e4htitieteellisess\u00e4 mittakaavassa kyseess\u00e4 oli todella l\u00e4helt\u00e4 piti -tilanne, vaikka t\u00f6rm\u00e4ysvaaraa ei ollutkaan.<\/p>\n

Suurimmaksi osaksi vesij\u00e4\u00e4st\u00e4 koostuva Halleyn komeetta on hyvin ep\u00e4tavallinen Aurinkokunnan kappale, sill\u00e4 se kiert\u00e4\u00e4 Aurinkoa eri suuntaan kuin planeetat ja muut kappaleet. Se muistuttaa muodoltaan karkeakuorista maap\u00e4hkin\u00e4\u00e4 ja on kooltaan verrattain pieni: komeetan ydin on noin 15 kilometrin mittainen ja halkaisijaltaan suunnilleen 8 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Ytimen pienest\u00e4 koosta huolimatta sen pyrst\u00f6 on miljoonien kilometrien mittainen, mik\u00e4 usein tekee siit\u00e4 ilmestyess\u00e4\u00e4n t\u00e4htitaivaan kirkkaimman kohteen.<\/p>\n

Historialliset havainnot<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Xu, Zhentao, David W. Pankenier, and Yaotiao Jiang | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen varmistettu, kirjalliseen muotoon (yll\u00e4 oleva kuva) tallennettu havainto Halleyn komeetasta on vuodelta 240 eaa, jolloin kiinalaiset t\u00e4htitieteilij\u00e4t kuvailivat komeetan ilmestymist\u00e4 muun muassa seuraavasti: ”harjamainen t\u00e4hti ilmestyi id\u00e4st\u00e4 ja liikkui pohjoiseen<\/em>”. Kuvaus komeetan sijainnista taivaalla varmisti sen olleen nimenomaan Halleyn komeetta.<\/p>\n

Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 jo antiikin Kreikassa havainnoitiin ja dokumentoitiin Halleyn komeetan ilmestyminen<\/a>. Monet sen aikaiset tekstit kertovat vuonna 466 eaa. Pohjois-Kreikkaan iskeytyneest\u00e4 meteorista ja samaan aikaan taivaalla n\u00e4kyneest\u00e4 komeetasta.<\/p>\n

Tutkivat ovat nykytekniikka apuna k\u00e4ytt\u00e4en pystyneet mallintamaan, miss\u00e4 p\u00e4in maailmaa Halleyn komeetta olisi tuolloin ollut mahdollista n\u00e4hd\u00e4, sill\u00e4 ajankohtana vuosi 466 eaa. sopii t\u00e4ydellisesti komeetan kiertoradan aikatauluun. Ja kyll\u00e4, hieman yll\u00e4tt\u00e4en selvisi, ett\u00e4 komeetan silloinen reitti oli poikkeuksellinen ja se olisi hyvinkin voinut olla kreikkalaisten n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tietokonemallinnuksen mukaan Halleyn komeetta olisi n\u00e4kynyt taivaalla 70\u201375 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Tutkijat my\u00f6s laskivat, ett\u00e4 komeetan pyrst\u00f6 olisi tuolloin ollut erityisen suuri j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4lkeens\u00e4 monia Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 kappaleita eli tuttavallisemmin t\u00e4hdenlentoja. Pohjois-Kreikkaan iskeytyneen suurehkon meteorin ei kuitenkaan uskota olevan per\u00e4isin Halleyn komeetasta; oli sattumaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi tapahtumaa olivat samanaikaisia.<\/p>\n

Monimutkaiset laskelmat ja tietokonemallit olivat yhdenmukaisia kreikkalaisen historioitsijan Deimachuksen laatimien dokumenttien kanssa. Deimachus kirjoitti valoshown kest\u00e4neen noin 75 p\u00e4iv\u00e4n ajan ja kuvaili my\u00f6s lukuisat komeetan yhteydess\u00e4 n\u00e4kyneet t\u00e4hdenlennot.<\/p>\n

Sittemmin komeetan ohilento on tallennettu monissa eri kulttuureissa ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan mesopotamialaiset astronomit p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t jo ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla, paljon ennen Edmond Halleyta, ett\u00e4 komeetta on kiertolainen. Babylonialaisessa Talmudissa nimitt\u00e4in viitataan ohimennen ”t\u00e4hteen, joka ilmestyy kerran seitsem\u00e4ss\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa ja saa laivojen kapteenit harhautumaan<\/em>”.<\/p>\n

Babyloniassa oli suunnattu katseet taivaalle jo satoja vuosia ennen tuota huomiota, sill\u00e4 ajanlaskun alkua edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta on l\u00f6ydetty kaksi savitaulua, joihin on tallennettu havainto taivaan poikki kiit\u00e4v\u00e4st\u00e4 kappaleesta vuosilta 164 eaa. ja 87 eaa., mutta sit\u00e4 ei ole voitu varmistaa Halleyn komeetaksi. Halleyn komeetan kiertoradan tuntien se olisi kuitenkin juuri oikea ilmestymisajankohta.<\/p>\n

Halleyn komeetta tiet\u00e4\u00e4 hankalia aikoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Varsinkin keskiajalla (noin vuosina 400\u20131500) Halleyn komeetta kuvattiin lukuisissa tarinoissa ja maalauksissa. Yleens\u00e4 siihen suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella. Siit\u00e4 oli muodostunut pahanilmanlintu, jonka ilmestyminen tiesi tuhoa ja kuolemaa<\/a>.<\/p>\n

Jo ajanlaskun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla Halleyn komeetta sai maineensa tuhon tuojana. Vuoden 66 ilmestyminen \u2013 ”t\u00e4hti, joka muistuttaa miekkaa<\/em>” \u2013 oli historioitsija Flavius Josephuksen<\/strong> mukaan merkki muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tapahtuneesta Jerusalemin piirityksest\u00e4 ja roomalaisten aiheuttamasta tuhosta.<\/p>\n

Vuonna 451 taivaalle ilmestynytt\u00e4 Halleyn komeetta pidettiin merkkin\u00e4 Attilan johtamien hunnien p\u00e4ihitt\u00e4misest\u00e4 Katalaunien kenttien taistelussa. Satoja vuosia my\u00f6hemmin frankkien kuningas ja Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ludvig I<\/strong> piti vuonna 837 ilmestynytt\u00e4 Halleyn komeettaa niin pahaenteisen\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4si sen olevan merkki h\u00e4nen omasta tuhostaan. Valtansa puolesta pel\u00e4nnyt Ludvig rupesi antamaan k\u00f6yhille almuja sek\u00e4 rukoili ja paastosi loputtomasti pit\u00e4\u00e4kseen komeetan tuoman ep\u00e4onnen loitolla.<\/p>\n

Ehk\u00e4 tunnetuin Halleyn komeetan ilmestyminen tapahtui vuonna 1066, kun englantilaiset valmistautuivat sen my\u00f6t\u00e4 ep\u00e4onneen, ja kuinka ollakaan, pelot osoittautuivat oikeiksi. My\u00f6hemmin samana vuonna Vilhelm Valloittajan<\/strong> johtamat normannit l\u00f6iv\u00e4t englantilaiset Hastingsin taistelussa tappaen samalla kuningas Harald II<\/strong>:n. Komeetta on kuvattuna my\u00f6s Bayeux’n sein\u00e4vaatteessa, joka kuvaa muun muassa Englannin valloitusta ja juuri Hastingsin taistelua. Yll\u00e4 olevassa kuvassa kyseinen yksityiskohta 73 metri\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 teoksesta.<\/p>\n

Vuonna 1222 ilmestyneen komeetan uskottiin toimineen ennusmerkkin\u00e4 ja jopa l\u00e4ht\u00f6laukauksena T\u0161ingis-kaanin<\/strong> Euroopan valloitukselle seuraavina vuosikymmenin\u00e4. Ottomaanien vuoden 1456 hy\u00f6kk\u00e4ys Balkanille ja Belgradin valtaus tapahtuivat samaan aikaan Halleyn komeetan ohilennon kanssa.<\/p>\n

Vihdoin 1500-luvulla taivaankappaleita, komeetat mukaan lukien, ruvettiin tarkastelemaan enemm\u00e4nkin tieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta taikauskot eliv\u00e4t vahvoina viel\u00e4 1900-luvulle tultaessa. Siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Liittyik\u00f6 Halleyn komeetta vuoden 536 katastrofiin?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bernt Rostad<\/a> | CC BY 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Vuosi 536 tunnetaan yhten\u00e4 ihmiskunnan historian erikoisimmista ja synkimmist\u00e4 ajanjaksoista. Aurinko himmeni, l\u00e4mp\u00f6tilat romahtivat ainakin laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla ja seurauksena oli katovuosia ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin maailmaa koetteli viel\u00e4 Justinianuksen rutoksi kutsuttu pandemia.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 ihmett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kaikella on tekemist\u00e4 Halleyn komeetan kanssa?<\/p>\n

Viel\u00e4 joitakin vuosikymmeni\u00e4 sitten yksi kiehtova teoria yhdisti katastrofin kuuluisaan komeettaan. Halleyn komeetta oli ilmestynyt taivaalle vuonna 530, vain muutamia vuosia ennen ilmaston \u00e4killist\u00e4 viilenemist\u00e4. Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4kairausn\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ydettiin lis\u00e4ksi maapallon ulkopuoliseen materiaaliin viittaavia hiukkasia, ja tutkijat esittiv\u00e4t mahdollisuuden, ett\u00e4 Halleyn komeetasta irronnutta materiaalia olisi p\u00e4\u00e4tynyt Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hurjimmassa teoriassa komeetasta irronnut suurempi kappale olisi t\u00f6rm\u00e4nnyt Maahan tai r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt ilmakeh\u00e4ss\u00e4 ja nostattanut niin paljon p\u00f6ly\u00e4, ett\u00e4 Auringon s\u00e4teily himmeni.<\/p>\n

Nykyisen tutkimustiedon valossa<\/a> Halleyn komeetta ei kuitenkaan ollut vuoden 536 katastrofin p\u00e4\u00e4syyllinen. J\u00e4\u00e4kairausn\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyneet runsaat sulfaattikerrostumat osoittavat, ett\u00e4 vuoden 536 tienoilla tapahtui valtava tulivuorenpurkaus. Sit\u00e4 seurasi toinen suuri purkaus vuonna 540, ja viel\u00e4 yksi vuonna 547. Ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyneet vulkaaniset aerosolit heijastivat auringonvaloa takaisin avaruuteen ja aiheuttivat poikkeuksellisen voimakkaan ja pitk\u00e4kestoisen viilenemisen pohjoisella pallonpuoliskolla.<\/p>\n

Halleyn komeetta ei silti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tarinassa t\u00e4ysin sivullinen. Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4st\u00e4 on l\u00f6ydetty vuosien 533\u2013540 kerrostumista hiukkasia, joiden koostumuksen on tulkittu viittaavan komeettaper\u00e4iseen p\u00f6lyyn. Yhden tutkimuksen mukaan ajoitus sopii jopa Halleyn komeetan synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Eta-akvaridien meteoriparveen.<\/p>\n

Komeettap\u00f6ly\u00e4 on siis saattanut p\u00e4\u00e4ty\u00e4 Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n samoihin aikoihin, mutta nykyisen tutkimuksen perusteella vuoden 536 dramaattisen ilmastokatastrofin t\u00e4rkein selitys l\u00f6ytyy tulivuorista, ei Halleyn komeetasta. Vanha teoria komeetan aiheuttamasta katastrofista on silti hyv\u00e4 muistutus siit\u00e4, miten tiede toimii: uudet l\u00f6yd\u00f6t voivat muuttaa hyvinkin vakuuttavalta vaikuttaneen selityksen kokonaan.<\/p>\n

Mark Twain ja Halleyn komeetta tulivat ja l\u00e4htiv\u00e4t yhdess\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Mark Twain<\/strong>, aikansa tunnetuimpia kirjailijoita, syntyi Yhdysvalloissa marraskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1835. Halleyn komeetta oli ollut periheliss\u00e4 ja Maasta n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vain kaksi viikkoa aiemmin.<\/p>\n

Kun komeetta oli seuraavan kerran l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 Aurinkokunnan sis\u00e4osia, ennusti Twain oman kohtalonsa<\/a> olevan taivaankappaleeseen sidottuna. ”Tulin Halleyn komeetan kanssa vuonna 1835. Ensi vuonna se saapuu j\u00e4lleen ja min\u00e4 oletan l\u00e4htev\u00e4ni sen kanssa. On el\u00e4m\u00e4ni suurin pettymys, ellen l\u00e4hde Halleyn komeetan kanssa. Kaikkivaltias on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sanonut: T\u00e4ss\u00e4 ovat n\u00e4m\u00e4 kaksi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n outoa tyyppi\u00e4; he tulivat yhdess\u00e4, joten heid\u00e4n on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4<\/em>”, virkkoi Twain vuonna 1909.<\/p>\n

Ja kuinka ollakaan. Kun Halleyn komeetta huhtikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmestyi taivaalle, vei se rakastetun kirjailijan mukanaan \u2013 t\u00e4m\u00e4n hartaan toiveen mukaisesti. Mark Twain kuoli syd\u00e4nkohtaukseen huhtikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1910.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n erikoisen yhteensattuman vuoksi Yhdysvaltain postilaitos julkaisi muistopostimerkin Twainista ja Halleyn komeetasta. My\u00f6s Turks- ja Caicossaaret julkaisi lennokkaan muistomerkin vuonna 1985, kun Twainin syntym\u00e4st\u00e4 oli kulunut 150 vuotta ja Halleyn komeetta oli j\u00e4lleen palaamassa. Postimerkiss\u00e4 Twain ratsastaa komeetalla.<\/p>\n

Vuoden 1910 paniikki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Edward Emerson Barnard | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Huhtikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1910 Halleyn komeetta ilmestyi t\u00e4htitaivaalle ja se sai ihmiset levottomiksi. Pelkoa ei lainkaan lievitt\u00e4nyt ranskalaisen astronomin Camille Flammarionin<\/strong> sanat, jotka varsin vastuuttomasti julkaistiin The New York Times<\/em> -lehdess\u00e4.<\/p>\n

Flammarion oli lehden mukaan varoittanut komeetan pyrst\u00f6n myrkyllisest\u00e4 syaanista, joka ”t\u00e4ytt\u00e4isi ilmakeh\u00e4n ja h\u00e4vitt\u00e4isi kaiken el\u00e4m\u00e4n planeetalta<\/em>”. Vaikka Flammarionin kollegat ymp\u00e4ri maailman julistivat n\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet potaskaksi, oli vahinko jo ehtinyt tapahtua. Monet muut mediat siteerasivat luotettavana pidetty\u00e4 The New York Timesia<\/em> lis\u00e4ten kukin artikkeleihinsa omat mausteensa. Paniikki oli valmis<\/a>.<\/p>\n

Monet vuorasivat kotinsa ilmatiiviiksi pit\u00e4\u00e4kseen tappavat huurut loitolla, kaasunaamarit lensiv\u00e4t kauppojen hyllyilt\u00e4 ja kirkot t\u00e4yttyiv\u00e4t vuorokauden ymp\u00e4ri rukoilevista ihmisist\u00e4, jotka uskoivat lopunaikojen olevan k\u00e4sill\u00e4. Pelokkaimmat ja herkk\u00e4uskoisimmat lankesivat r\u00f6yhkeitten kaupustelijoitten huijaukseen ja ostivat ”anti-komeettapillereit\u00e4”, joiden v\u00e4itettiin toimivan syaanikaasun vastamyrkkyn\u00e4. Ehk\u00e4 kaiken huippu olivat ”komeetalta suojaavat sateenvarjot”.<\/p>\n

Toukokuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maapallo kulki komeetan pyrst\u00f6n l\u00e4pi. El\u00e4m\u00e4 jatkui, maailma ei loppunutkaan.<\/p>\n

Vuosi 1910 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Halleyn komeetasta otettiin valokuva. Seuraavaan ohilentoon kului aikaa se 76 vuotta, mutta teknologia oli kehittynyt valovuosien verran.<\/p>\n

Ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kuvat vuonna 1986<\/h2>\n
\"\"

Kuva: ESA\/MPS | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuosi 1986 oli Halleyn komeettaa tutkiville t\u00e4htitieteilij\u00f6ille valtavan merkitt\u00e4v\u00e4 ajankohta. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 v\u00e4lineet, joilla komeettaa p\u00e4\u00e4stiin kunnolla tutkimaan<\/a>. Valitettavasti tavallisille ihmisille kovasti odotetun komeetan ilmestyminen oli pettymys, sill\u00e4 se n\u00e4kyi taivaalla vain hyvin himme\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 periheliss\u00e4 (eli siin\u00e4 Aurinkoa l\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 pisteess\u00e4) ollessaan komeetta oli Maahan n\u00e4hden Auringon toisella puolella.<\/p>\n

Avaruusj\u00e4rjest\u00f6t l\u00e4hettiv\u00e4t kuitenkin onnistuneesti useita luotaimia kuvaamaan ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteit\u00e4 harvinaisesta kiertolaisesta. Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien avaruusalusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli huima ja ”laivastoa” onkin kutsuttu Halleyn armadaksi. Neuvostoliiton ja Ranskan yhteisty\u00f6n\u00e4 valmistamien luotainten emoalus l\u00e4hetti maaliskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4iset kuvat Halleyn komeetan ytimest\u00e4 ollessaan viel\u00e4 miljoonien kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kohteesta. Vega 1 ja Vega 2 -luotaimet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t reilun 8000 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Halleyn komeetasta, ja ottivat sadoittain kuvia ja ker\u00e4siv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n dataa \u2013 muun muassa ytimen mitat, muodon ja l\u00e4mp\u00f6tilan \u2013 lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n sen kaasuhunnun l\u00e4pi.<\/p>\n

Vega-ohjelman kuvien ansiosta Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA:n Giotto-luotain p\u00e4\u00e4si viel\u00e4kin l\u00e4hemm\u00e4s ja maaliskuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se teki ohilennon vain 596 kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 Halleyn komeetasta. Giotton l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t kuvat olivat mullistavia ja henke\u00e4salpaavan upeita. My\u00f6s Japanin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t Sakigake ja Suisei -luotaimet tallensivat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 informaatiota.<\/p>\n

Vaikka luotaimet onnistuivat kuvaamaan vain noin nelj\u00e4nneksen komeetan ytimen pinnasta, oli niiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vuoria, laaksoja, kukkuloita ja ainakin yksi kraatteri.<\/p>\n

Katse tulevaisuuden ohilentoihin<\/h2>\n
\n
\"\"

Kuva: Pablo Carlos Budassi<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla on jo useampaan kertaan tullut mainittua, ilmestyy Halleyn komeetta Maasta k\u00e4sin paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi noin 76 vuoden v\u00e4lein. Seuraava ohilento on siis luvassa 28. hein\u00e4kuuta vuonna 2061.<\/p>\n

Joulukuussa 2023 Halleyn komeetta saavutti aphelinsa eli kiertoratansa kaukaisimmat pisteen, noin 5,3 miljardin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta. Sen j\u00e4lkeen suunta vaihtui: vuosikymmeni\u00e4 Aurinkokunnan ulko-osia kohti matkannut kiertolainen l\u00e4hti j\u00e4lleen l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n Aurinkoa.<\/p>\n

Jos edellinen, vuoden 1986 ilmestys oli maallikoille mit\u00e4\u00e4nsanomaton, tulee seuraava olemaan aivan eri luokkaa. Tuolloin komeetan periheli on Maan kanssa samalla puolella Aurinkoa, joten hein\u00e4kuun lopulla kannattaa katseet suunnata taivaalle. Eik\u00f6h\u00e4n joku muistuta viel\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4kin!?<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 elossa olevista ihmisist\u00e4 tuskin kovinkaan moni on hengiss\u00e4 todistaakseen sit\u00e4 seuraavaa eli vuoden 2134 ohilentoa, mutta jos n\u00e4in k\u00e4y \u2013 kuka tiet\u00e4\u00e4, mihin l\u00e4\u00e4ketiede pian kykenee \u2013, niin silloin luvassa on harvinaislaatuista herkkua. Halleyn komeetta ohittaa Maan vain 0,09 AU:n (noin 13,5 miljoonan kilometrin) et\u00e4isyydelt\u00e4 ja n\u00e4kyy taivaalla tuplaten kirkkaampana kuin kirkkain t\u00e4hti.<\/p>\n

Nykyisin astronomit voivat seurata Halleyn komeetan matkaa tehokkailla v\u00e4lineill\u00e4\u00e4n koko ajan, huolimatta sen sijainnista radallaan. Toisaalta me kaikki voimme n\u00e4hd\u00e4 osia kuuluisasta komeetasta kaksi kertaa vuodessa. Vuosittain lokakuussa Maa osuu Orionidien meteoriparveen<\/a>, joka on Halleyn komeetan j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ”p\u00f6lyvana”. Toinen komeetan j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 koostuva meteoriparvi on Eta-akvaridit<\/a>, jonka l\u00e4pi Maa kulkee aina toukokuun alussa.<\/p>\n

Vaikka Orionidit ja Eta-akvaridit eiv\u00e4t yleens\u00e4 Suomessa ole niit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 meteoriparvia, on taivaalle katsellessa hauska ajatella niiden alkuper\u00e4\u00e4 ja samalla todistaa maailman kuuluisimman komeetan rippeit\u00e4, jos vaikka ohilentoa ei koskaan p\u00e4\u00e4sisi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n