Kyse ei siis todellakaan ole huonon tieteen palkitsemisesta. P\u00e4invastoin: monen hassulta kuulostavan tutkimuksen taustalla on t\u00e4ysin vakavasti otettava tieteellinen kysymys ja palkintojen saajat ovat alansa rautaisia ammattilaisia.<\/p>\n
Ig Nobel -palkinnot on jaettu vuodesta 1991 l\u00e4htien Yhdysvalloissa Bostonin ja Cambridgen alueella, lukuun ottamatta pandemiavuosien virtuaalisia seremonioita. T\u00e4n\u00e4 vuonna ohjelmassa oli historiallinen muutos, sill\u00e4 seremonia j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella.<\/p>\n
Ig Nobel 2026 -palkinnot<\/a> jaettiin 3. syyskuuta Sveitsin Z\u00fcrichiss\u00e4, koska j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t katsoivat, ettei kansainv\u00e4listen vieraiden matkustaminen Yhdysvaltoihin ollut en\u00e4\u00e4 turvallista maan kiristyneen maahanmuutto- ja rajapolitiikan vuoksi.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 vuonna tutkijat muun muassa astuivat myrkkyk\u00e4\u00e4rmeiden p\u00e4\u00e4lle ja rakensivat pisuaarin, jonka pit\u00e4isi viimein ratkaista yksi ihmiskunnan sitkeimmist\u00e4 ongelmista: roiskeet.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tulevat vuoden 2026 kymmenen Ig Nobel -palkintojen voittajaa<\/a>.<\/p>\n Mit\u00e4 suuteleminen oikeastaan on? Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta.<\/p>\n Mutta ent\u00e4s sitten, kun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n tulisi toimia ihmisten lis\u00e4ksi esimerkiksi apinoilla, linnuilla ja muilla el\u00e4imill\u00e4?<\/p>\n Oxfordin yliopiston evoluutiobiologit Matilda Brindle<\/strong> ja Stuart West<\/strong> sek\u00e4 Florida Institute of Technologyn psykologi Catherine Talbot<\/strong> saivat biomekaniikan Ig Nobelin suutelemisen tieteellisest\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Heid\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaan suuteleminen on kutakuinkin saman lajin yksil\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 rauhanomaista, tarkoituksellista suu\u2013suu-kontaktia, johon liittyy suun tai huulten liikett\u00e4 mutta ei ruoan siirt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n avulla tutkijat kartoittivat suutelemista k\u00e4dellisill\u00e4 ja yrittiv\u00e4t selvitt\u00e4\u00e4 sen evoluutiohistoriaa<\/a>. Tulosten perusteella suuteleminen on todenn\u00e4k\u00f6isesti kuulunut ihmisapinoiden k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen jo niiden yhteisell\u00e4 esi-is\u00e4ll\u00e4 noin 17\u201322 miljoonaa vuotta sitten. Tutkijoiden mallin perusteella my\u00f6s neandertalinihmiset todenn\u00e4k\u00f6isesti suutelivat.<\/p>\n Tutkimus ei kuitenkaan viel\u00e4 ratkaissut ehk\u00e4 kaikkein kiinnostavinta kysymyst\u00e4: miksi evoluutio ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n synnytti tavan painaa suu toisen yksil\u00f6n suuta vasten?<\/p>\n Taloustieteen Ig Nobelin saivat Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen psykologit Paul Piff, Daniel Stancato, Rodolfo Mendoza-Denton<\/strong> ja Dacher Keltner<\/strong> sek\u00e4 Toronton yliopiston organisaatiok\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkija St\u00e9phane C\u00f4t\u00e9<\/strong>. Tutkijat selvittiv\u00e4t seitsem\u00e4n kokeen avulla, liittyyk\u00f6 korkea yhteiskunnallinen asema ep\u00e4eettiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen<\/a>. Tutkimussarjan tulokset eiv\u00e4t varsinaisesti mairittele yhteiskunnan hyv\u00e4osaisia.<\/p>\n Yhdess\u00e4 kokeessa koehenkil\u00f6iden eteen tuotiin purkillinen karkkeja, joiden kerrottiin olevan tarkoitettu viereisess\u00e4 laboratoriossa oleville lapsille. Osallistujille sanottiin kuitenkin, ett\u00e4 he saisivat halutessaan ottaa muutaman.<\/p>\n Korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan kuuluneet osallistujat ottivat keskim\u00e4\u00e4rin enemm\u00e4n karkkeja.<\/p>\n Muissa kokeissa hyv\u00e4osaisemmat autoilijat kiilasivat useammin muiden autojen ja jalankulkijoiden eteen. Laboratoriokokeissa korkea sosiaalinen asema yhdistyi muun muassa suurempaan halukkuuteen valehdella ja huijata.<\/p>\n Tutkijat eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4neet, ett\u00e4 rikkaat ihmiset olisivat automaattisesti ep\u00e4eettisi\u00e4. Tulokset kuitenkin viittasivat siihen, ett\u00e4 korkea sosioekonominen asema liittyi my\u00f6nteisemp\u00e4\u00e4n suhtautumiseen ahneuteen \u2013 ja sit\u00e4 kautta suurempaan valmiuteen ajaa omaa etua.<\/p>\n Vauvan tuoksussa tuntuu olevan jotain erityist\u00e4. Ainakin, jos asiaa kysyt\u00e4\u00e4n vauvan vanhemmilta.<\/p>\n Dresdenin teknillisen yliopiston hajuaistiin erikoistuneet tutkijat Ilona Croy <\/strong>ja Thomas Hummel<\/strong> sek\u00e4 Wroc\u0142awin yliopiston psykologit Tomasz Frackowiak <\/strong>ja Agnieszka Sorokowska<\/strong> halusivat tiet\u00e4\u00e4, miten lapsen ik\u00e4 vaikuttaa siihen, kuinka miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vanhemmat pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n tuoksua.<\/p>\n Tutkijat pyysiv\u00e4t 235 vanhempaa arvioimaan yhteens\u00e4 367 oman lapsensa henkil\u00f6kohtaisen tuoksun miellytt\u00e4vyytt\u00e4. Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, muuttuuko vanhempien suhtautuminen lapsen tuoksuun<\/a> t\u00e4m\u00e4n kasvaessa.<\/p>\n Ja k\u00e4vi juuri niin kuin otsikosta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n Mit\u00e4 vanhempi lapsi oli, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vanhemmat t\u00e4m\u00e4n tuoksua keskim\u00e4\u00e4rin pitiv\u00e4t. Pienet lapset ja erityisesti vauvat saivat parhaat arviot, kun taas murrosi\u00e4n tienoilla k\u00e4yr\u00e4 l\u00e4hti aivan toiseen suuntaan.<\/p>\n Tutkijoiden mukaan ilmi\u00f6ll\u00e4 saattaa olla tekemist\u00e4 vanhemman ja lapsen v\u00e4lisen kiintymyssuhteen kanssa. Vauvan miellytt\u00e4v\u00e4ksi koettu tuoksu voi vahvistaa l\u00e4heisyytt\u00e4 ja hoivak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 aikana, jolloin lapsi on t\u00e4ysin riippuvainen aikuisesta.<\/p>\n Kun j\u00e4lkikasvu kasvaa itsen\u00e4isemm\u00e4ksi, samanlaiselle biologiselle kannustimelle ei ehk\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole yht\u00e4 suurta tarvetta.<\/p>\n Tai sitten teini vain tarvitsee suihkun.<\/p>\n Nen\u00e4n niist\u00e4minen vaikuttaa toiminnolta, johon tuskin tarvitaan k\u00e4ytt\u00f6ohjetta.<\/p>\n Japanilaisen Wakayama Medical Collegen korva-, nen\u00e4- ja kurkkutautien tutkija Tokuji Unno<\/strong> oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei niist\u00e4minen ollutkaan niin yksinkertainen taito kuin voisi kuvitella. Unnon mielest\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t osanneet niist\u00e4\u00e4 oikein. Niinp\u00e4 h\u00e4n ryhtyi tutkimaan nen\u00e4n niist\u00e4misen aerodynamiikkaa.<\/p>\n Tutkija mittasi muun muassa ilman virtausnopeutta, ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja niist\u00e4misen kestoa sek\u00e4 seurasi samalla korvak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n paineen muutoksia. Mittauksia tehtiin erikseen kummallekin sieraimelle ja molemmille yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n Tutkimuksen perusteella voimakas ja pitk\u00e4 uloshengitys auttoi poistamaan nen\u00e4n eritett\u00e4 tehokkaammin. Kokeissa korvak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n paine ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n noussut niin korkeaksi, ett\u00e4 tutkija olisi pit\u00e4nyt korvatulehduksen riski\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Unnon tutkimusten tulos ja suositus olivat varsin yksiselitteisi\u00e4: kun niist\u00e4t, tee se kunnolla!<\/p>\n L\u00e4hes 50 vuotta my\u00f6hemmin ty\u00f6 sai ansaitsemansa huomion, kun edesmenneelle tutkijalle my\u00f6nnettiin vuoden 2026 l\u00e4\u00e4ketieteen Ig Nobel.<\/p>\n Millaisen ihmisen haluat parhaaksi yst\u00e4v\u00e4ksesi?<\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6isesti yst\u00e4v\u00e4llisen, luotettavan ja reilun. Mutta yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jaimie Arona Krems<\/strong> kollegoineen tutki yst\u00e4vyytt\u00e4 evoluutiopsykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta ja huomasi, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n l\u00f6ytyy mielenkiintoinen poikkeus.<\/p>\n Kuudessa tutkimuksessa oli mukana yhteens\u00e4 yli tuhat osallistujaa Yhdysvalloista ja Intiasta. Koehenkil\u00f6ilt\u00e4 kysyttiin, miten he haluaisivat yst\u00e4viens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n erilaisia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n Kuten arvata saattaa, ihmiset halusivat yst\u00e4viens\u00e4 kohtelevan heit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n erityisen hyvin. My\u00f6s tuntemattomia kohtaan toivottiin yleens\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 ja luotettavaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Sitten kuvaan astui vihollinen.<\/p>\n Kun kyse oli henkil\u00f6st\u00e4, josta koehenkil\u00f6 itse ei pit\u00e4nyt, muuttui hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Osa koehenkil\u00f6ist\u00e4 piti parempana yst\u00e4v\u00e4\u00e4, joka suhtautui ”viholliseen” vihamielisesti<\/a> \u2013 vaikka he eiv\u00e4t yleisesti halunneet yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 olevan ilke\u00e4 ihminen.<\/p>\n Toisin sanoen yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ei aina odoteta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 luonnetta. Joskus arvostamme my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 on meid\u00e4n puolellamme \u2013 ja kohtelee vihollisiamme sen mukaisesti.<\/p>\n Jos n\u00e4et jonkun hautaamassa puhtaita miesten alushousuja puutarhaansa, \u00e4l\u00e4 tuomitse. H\u00e4n saattaa olla tekem\u00e4ss\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n Sveitsin valtion maataloustutkimuslaitos Agroscopen ja Z\u00fcrichin yliopiston maaper\u00e4- ja kasviekologian tutkijat Franz Bender <\/strong>ja Marcel van der Heijden<\/strong> kollegoineen kehittiv\u00e4t poikkeuksellisen havainnollistavan menetelm\u00e4n maaper\u00e4n kunnon tutkimiseen.<\/p>\n Laajaan kansalaistiedeprojektiin osallistui noin tuhat ihmist\u00e4 yli 25 maassa, ja jokainen osallistuja hautasi maahan kaksi paria luomupuuvillaisia miesten alushousuja<\/a> sek\u00e4 teepusseja. Teepussit toimivat kontrolleina, sill\u00e4 niit\u00e4 on jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty maaper\u00e4n hajotustoiminnan mittaamiseen.<\/p>\n Ensimm\u00e4iset kalsarit kaivettiin yl\u00f6s 30 p\u00e4iv\u00e4n ja toiset 60 p\u00e4iv\u00e4n kuluttua.<\/p>\n Ajatus oli yksinkertainen: mit\u00e4 aktiivisemmin maaper\u00e4n eli\u00f6t hajottavat puuvillaa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n alushousuista on j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n Tulosten perusteella maank\u00e4ytt\u00f6tapa vaikutti hajoamiseen erityisen voimakkaasti. Alushousut hajosivat nopeimmin yksityisiss\u00e4 puutarhoissa, joiden maaper\u00e4ss\u00e4 oli my\u00f6s runsaasti orgaanista ainesta. Nurmikoilla hajottajien aktiivisuus oli v\u00e4h\u00e4isint\u00e4.<\/p>\n Tutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4 \u201dalushousuindeksi\u201d antaa k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tietoa muun muassa maaper\u00e4n biologisesta aktiivisuudesta. Jos siis vanhat alkkarit katoavat puutarhassa kahdessa kuukaudessa, t\u00e4ll\u00e4 kertaa se voi olla hyv\u00e4 uutinen.<\/p>\n Kyll\u00e4, luit oikein. Torakanmaito.<\/p>\n Intialaisen Institute for Stem Cell Biology and Regenerative Medicinen rakennebiologi Sanchari Banerjee<\/strong> johti kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusryhm\u00e4\u00e4, jossa oli tutkijoita muun muassa Intiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista. Ryhm\u00e4\u00e4 kiinnosti er\u00e4\u00e4n torakkalajin tuottama varsin erikoinen vauvanruoka.<\/p>\n Diploptera punctata<\/em> poikkeaa useimmista torakoista siin\u00e4, ett\u00e4 se synnytt\u00e4\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 poikasia. Kehittyv\u00e4t alkiot saavat emoltaan ravinnokseen proteiinipitoista nestett\u00e4, jota voidaan hieman termi\u00e4 venytt\u00e4en kutsua maidoksi.<\/p>\n Kun alkio on sy\u00f6nyt nesteen, sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ravintoaineet muodostavat suolistossa proteiinikiteit\u00e4.<\/p>\n Tutkijat eristiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 kiteit\u00e4 ja selvittiv\u00e4t niiden rakennetta atomitasolla. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kiteet ovat poikkeuksellisen tiiviit\u00e4 ravintopaketteja, joissa on proteiinien lis\u00e4ksi rasvoja ja sokereita.<\/p>\n Energiatiheydelt\u00e4\u00e4n torakan maitoproteiinikiteet voivat olla yli kolminkertaisia verrattuna vastaavaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lehm\u00e4nmaidon proteiinia.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 l\u00e4hikaupan maitohyllylle olisi tulossa kevytmaidon viereen litran t\u00f6lkki torakanmaitoa. Tutkimuksen kiinnostavin puoli on se, miten luonto pystyy pakkaamaan suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n ravintoaineita eritt\u00e4in pieneen tilaan.<\/p>\n Silti Ig Nobel -palkinnon perustelu kuulostaa juuri silt\u00e4 milt\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin:<\/p>\n Torakanmaito p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 lehm\u00e4nmaidon.<\/p>\n Jos haluat tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 saa myrkkyk\u00e4\u00e4rmeen puremaan ihmist\u00e4, niin astu sen p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n Brasilialaisen Butantan-instituutin k\u00e4\u00e4rmeiden ekologiaan ja evoluutioon erikoistuneet tutkijat Jo\u00e3o Miguel Alves-Nunes, Adriano Fellone, Selma Maria Almeida-Santos, Carlos Roberto de Medeiros, Ivan Sazima <\/strong>ja\u00a0Otavio Augusto Vuolo Marques<\/strong> halusivat selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 saa myrkkyk\u00e4\u00e4rmeen puremaan ihmist\u00e4.<\/p>\n Tutkijat testasivat Bothrops jararaca<\/em> -kyyk\u00e4\u00e4rmeiden puolustusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 simuloimalla ihmisen ja k\u00e4\u00e4rmeen kohtaamisia. Turvasaappaisiin pukeutunut tutkija astui kevyesti k\u00e4\u00e4rmeen p\u00e4\u00e4n, keskivartalon tai h\u00e4nn\u00e4n p\u00e4\u00e4lle \u2013 tai aivan el\u00e4imen viereen \u2013 ja seurasi, puriko k\u00e4\u00e4rme.<\/p>\n Puremisen todenn\u00e4k\u00f6isyyteen vaikuttivat muun muassa k\u00e4\u00e4rmeen koko, sukupuoli, l\u00e4mp\u00f6tila ja se, mihin kohtaan el\u00e4int\u00e4 koskettiin. P\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle astuminen oli odotetusti erityisen tehokas tapa saada k\u00e4\u00e4rme puolustautumaan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n Ig Nobel -voittajan tarinassa on kuitenkin poikkeuksellinen k\u00e4\u00e4nne.<\/p>\n Scientific Reports<\/em> veti tutkimuksen takaisin vuonna 2025<\/a>. Lehden mukaan Butantan-instituutin el\u00e4inkoelautakunta vahvisti, ettei tutkijoille my\u00f6nnetty lupa kattanut vastasyntyneiden k\u00e4\u00e4rmeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eik\u00e4 niin sanottua \u201dsoft stepping<\/em>\u201d -menetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksen tekij\u00e4t vastustivat takaisinvetop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ja kaikesta polemiikista huolimatta heille my\u00f6nnettiin Ig Nobel vain vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n Kanadalaisen Waterloon yliopiston kone- ja mekatroniikkatekniikan sek\u00e4 yhdysvaltalaisen Weber State Universityn konetekniikan tutkijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 virtausfysiikkaa yhteen ihmiskunnan arkisimmista ongelmista: Miten suunnitellaan t\u00e4ydellinen pisuaari<\/a>?<\/p>\n Ja tiedoksi kaikille niille minunkaltaisilleni ihmisille, jotka eiv\u00e4t ole pisuaaria koskaan k\u00e4ytt\u00e4neet: kun nestesuihku osuu pintaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kulmassa, roiskuu osa nesteest\u00e4 takaisin.<\/p>\n Tutkijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ratkaista asian fysiikan avulla. He selvittiv\u00e4t kokeellisesti ja matemaattisesti, millaisessa kulmassa nestesuihkun pit\u00e4isi osua pisuaarin pintaan roiskeiden minimoimiseksi. Ratkaisevaksi rajaksi osoittautui noin 30 astetta: sit\u00e4 loivemmassa osumakulmassa neste pyrkii virtaamaan pintaa pitkin sen sijaan, ett\u00e4 pisaroita sinkoilisi ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Tutkijat saivat inspiraatiota my\u00f6s koirista, joiden virtsaamisasento tuottaa luonnostaan varsin otollisen osumakulman.<\/p>\n Seuraavaksi piti suunnitella pisuaari, jossa sopiva kulma s\u00e4ilyy eripituisilla k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4. Lopputuloksena syntyi kaareva Nautilus-malli, jonka muoto muistuttaa nimens\u00e4 mukaisesti helmiveneen kuorta.<\/p>\n Prototyyppikokeissa Nautilus v\u00e4hensi roiskeita valtavasti tavallisiin pisuaareihin verrattuna. Tutkimusryhm\u00e4n arvion mukaan paremmilla pisuaareilla voitaisiin p\u00e4ivitt\u00e4in v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Yhdysvalloissa lattioille p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n virtsan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jopa miljoonalla litralla. Siis p\u00e4ivitt\u00e4in miljoona litraa pissaa v\u00e4hemm\u00e4n lattioilla.<\/p>\n Yht\u00e4kki\u00e4 tutkimus ei kuulostakaan en\u00e4\u00e4 niin typer\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Kanadalaisen McGill-yliopiston konetekniikan tutkijat\u00a0Justin Puma <\/strong>ja Changhong Cao<\/strong> kollegoineen sek\u00e4 yhdysvaltalaisen Drexel-yliopiston biologit ja biotekniikan tutkijat kehittiv\u00e4t menetelm\u00e4n, jossa 3D-tulostimen osaksi valjastettiin kuollut hyttynen.<\/p>\n Ja miksi n\u00e4in? No siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 joskus 3D-tulostimen suutin on liian suuri.<\/p>\n Tutkijat kehittiv\u00e4t tekniikan, jota he kutsuvat 3D-necrotulostukseksi<\/a>. Siin\u00e4 naarashyttysen imuk\u00e4rs\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n 3D-tulostimeen eritt\u00e4in hienoksi tulostussuuttimen k\u00e4rjeksi.<\/p>\n Ennen hyttyseen p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 ryhm\u00e4 vertaili muun muassa mehil\u00e4isten ja ampiaisten pistimi\u00e4, skorpionien piikkej\u00e4, k\u00e4\u00e4rmeiden hampaita sek\u00e4 erilaisten verta imevien hy\u00f6nteisten suuosia. Naarashyttysen imuk\u00e4rs\u00e4 osoittautui teht\u00e4v\u00e4\u00e4n erityisen sopivaksi: se on eritt\u00e4in ohut, mutta kest\u00e4\u00e4 silti nesteen kuljettamisen vaatimaa painetta.<\/p>\n Hyttyssuuttimella pystyttiin tulostamaan jopa noin 20 mikrometrin levyisi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4. Tutkijat tulostivat sill\u00e4 muun muassa hunajakennokuvion, vaahteranlehden sek\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 soluja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 mikroskooppisia rakenteita. Tulevaisuudessa tekniikkaa voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kudosteknologiassa ja mikroelektroniikassa.<\/p>\n Ai ett\u00e4, kuollut hyttynen 3D-tulostimen varaosana.<\/p>\n Juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi Ig Nobel -palkinnot ovat olemassa!<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n Ig Nobel 2026 -palkinnot on jaettu kymmenelle eri tieteenalan tutkimukselle, jotka saavat ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Palkintojen tarkoitus on tuoda n\u00e4kyvyytt\u00e4 ep\u00e4tavallisina pidetyille tutkimuksille, jotka ehk\u00e4 muuten j\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Huumori-Nobeleiden eli Ig Nobel -palkintojen jakaminen on vuosittainen tapahtuma, jota arvostettu tiedelehti Nature on nimitt\u00e4nyt ”tieteellisen kalenterin kiistattomaksi kohokohdaksi”. Kyse ei siis todellakaan ole […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33092,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[98,108,37,304],"class_list":["post-33083","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede","tag-etusivu","tag-nobel","tag-tiede","tag-tutkimus"],"yoast_head":"\n10. Biomekaniikka: Suutelemisen tieteellinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/suutelu.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n9. Taloustiede: Rikkaat viev\u00e4t lapsilta enemm\u00e4n karkkia<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/rikas.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n8. Hajuaisti \u2013 Vanhempien mielest\u00e4 vauvat tuoksuvat ihanilta, mutta teinit eiv\u00e4t<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/vauva_jalat.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n7. L\u00e4\u00e4ketiede: N\u00e4in nen\u00e4 pit\u00e4isi niist\u00e4\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/niistaminen_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n6. Rauha: Yhteiset viholliset yhdist\u00e4v\u00e4t<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/ystavat.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n5. Maaper\u00e4tiede: Haudatut alushousut paljastavat maaper\u00e4n laadun<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/alushousut.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n4. Kemia: Torakanmaito pesee lehm\u00e4nmaidon energiapitoisuudessa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/torakka.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n3. Biologia: Myrkkyk\u00e4\u00e4rmeen p\u00e4\u00e4lle astuminen saa sen puremaan<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/myrkkykaarme.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n2. Fysiikka: T\u00e4ydellisen pisuaarin suunnittelu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/pisuaari.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n1. Teknologia: Hyttysen imuk\u00e4rs\u00e4 toimii 3D-tulostimen suuttimena<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/hyttynen.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n\n