{"id":33278,"date":"2026-11-04T22:45:26","date_gmt":"2026-11-04T20:45:26","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=33278"},"modified":"2026-11-04T19:05:19","modified_gmt":"2026-11-04T17:05:19","slug":"ihmiskehon-alkuaineet-yleisimmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/ihmiskehon-alkuaineet-yleisimmat\/","title":{"rendered":"Kehossasi on yli 40 kiloa happea \u2013 Mutta mist\u00e4 muusta ihminen on tehty?"},"content":{"rendered":"

Mist\u00e4 ihminen on tehty? Moni vastaisi varmasti, ett\u00e4 vedest\u00e4, lihasta ja luusta. Pit\u00e4\u00e4 paikkansa, mutta kun meid\u00e4n kehomme puretaan ihan pieniksi osiksi, niin paljastuu varsin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kokoelma alkuaineita.<\/p>\n

Meiss\u00e4 on esimerkiksi samoja aineita, joita l\u00f6ytyy ruokasuolasta, tulitikkuaskista ja lyijykynist\u00e4. Mukana on my\u00f6s aimo annos happea, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siin\u00e4 muodossa kuin ensimm\u00e4isen\u00e4 kuvittelisi.<\/p>\n

H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vint\u00e4 saattaa olla se, ett\u00e4 ihmiskehosta 94 prosenttia koostuu vain kolmesta alkuaineesta. Ja tarvitaan vain kuusi alkuainetta, jotta saadaan kasaan 99 prosenttia koko kehomme massasta. N\u00e4ist\u00e4 ihminen on tehty \u2013 suurimmaksi osaksi. Vaikka loput alkuaineet j\u00e4\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti minimaaliseen osaan, ilman niit\u00e4 emme olisi olemassa.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> etenee pienimm\u00e4st\u00e4 suurimpaan, ja prosenttiosuudet kertovat, kuinka suuren osan kehon massasta kukin alkuaine muodostaa. Alkuaineiden osuudet vaihtelevat jonkin verran ihmisest\u00e4 toiseen esimerkiksi kehon koostumuksen mukaan. T\u00e4m\u00e4n listan prosenttiosuudet perustuvat CRC Handbook of Chemistry and Physics<\/a> -teoksen tietoihin 70-kiloisesta viitehenkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

10. Kloori 0,12 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jason Mitrione | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Mit\u00e4 kloorista tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen? Tietenkin uimahallin pist\u00e4v\u00e4 haju. Kloori ei kuitenkaan ole hy\u00f6dyllinen vain veden desinfioinnissa, sill\u00e4 se on my\u00f6s ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alkuaine<\/a>. Kehossamme sit\u00e4 on noin 0,12 prosenttia kokonaismassasta, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 noin 84 grammaa \u2013 se vastaa noin kymment\u00e4 kahden euron kolikkoa.<\/p>\n

Ihmisen elimist\u00f6ss\u00e4 kloori esiintyy p\u00e4\u00e4asiassa kloridi-ioneina, joilla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kehon nestetasapainon yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Kloridi osallistuu my\u00f6s hermoimpulssien v\u00e4litt\u00e4miseen sek\u00e4 lihasten supistumiseen, ja auttaa s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoa.<\/p>\n

Yksi kloorin mielenkiintoisimmista teht\u00e4vist\u00e4 liittyy kuitenkin ruoansulatukseen. Mahalaukussa kloridi-ioneja tarvitaan suolahapon muodostamiseen. T\u00e4m\u00e4 eritt\u00e4in hapan neste auttaa pilkkomaan ravintoa ja tuhoamaan ruoan mukana elimist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyvi\u00e4 taudinaiheuttajia.<\/p>\n

Riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kloorin saannista ei tarvitse olla erityisen huolissaan, sill\u00e4 sit\u00e4 saadaan runsaasti tavallisesta ruokasuolasta eli natriumkloridista. Suola koostuu natrium- ja kloridi-ioneista, jotka molemmat ovat elimist\u00f6lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

9. Natrium 0,14 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Jatketaan siis natriumilla, joka tunnetaan parhaiten nimenomaan ruokasuolan toisena ainesosana, vaikka sen merkitys ihmiselle on paljon suurempi kuin pelkk\u00e4 ruoan maustaminen. Natriumia on ihmiskehossa<\/a> noin 0,14 prosenttia kokonaismassasta, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 noin 98 grammaa eli suunnilleen 20 A4-paperiarkin verran.<\/p>\n

Natrium on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n erityisesti hermoston ja lihasten toiminnalle. Kun hermosolu l\u00e4hett\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isen viestin eteenp\u00e4in, virtaa natriumioneja solun sis\u00e4\u00e4n ja solukalvon s\u00e4hk\u00f6inen j\u00e4nnite muuttuu. Ilman t\u00e4t\u00e4 mekanismia aivot eiv\u00e4t pystyisi v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4skyj\u00e4 lihaksille eik\u00e4 hermosto toimisi normaalisti.<\/p>\n

Natriumilla on my\u00f6s keskeinen rooli elimist\u00f6n nestetasapainon s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Se on solujen ulkopuolisen nesteen t\u00e4rkein positiivisesti varautunut ioni, ja sen pitoisuus vaikuttaa siihen, minne vesi elimist\u00f6ss\u00e4mme menee.<\/p>\n

Vaikka natrium on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, sit\u00e4 voi tunnetusti saada liikaa. Runsas suolank\u00e4ytt\u00f6 nostaa monilla verenpainetta ja lis\u00e4\u00e4 siten syd\u00e4n- ja verisuonitautien riski\u00e4.<\/p>\n

8. Kalium 0,2 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dnn87<\/a> | CC BY 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Kalium on yksi ihmiskehon t\u00e4rkeimmist\u00e4 kivenn\u00e4isaineista, vaikka sit\u00e4 on elimist\u00f6mme kokonaismassasta vain noin 0,2 prosenttia. Se tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 noin 140 grammaa, eli suunnilleen yhden keskikokoisen banaanin painoa kuorineen. Ja kyll\u00e4, kaliumia saa runsaasti banaanista.<\/p>\n

Kaliumilla on erityisen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 syd\u00e4men toiminnassa. Se osallistuu syd\u00e4nlihassolujen s\u00e4hk\u00f6isen toiminnan s\u00e4\u00e4telyyn, ja veren liian matala tai korkea kaliumpitoisuus voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisia rytmih\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Toisin kuin natrium, joka sijaitsee p\u00e4\u00e4asiassa solujen ulkopuolisessa nesteess\u00e4, on kalium solujen sis\u00e4ll\u00e4 yleisin positiivisesti varautunut ioni. N\u00e4iden kahden alkuaineen v\u00e4linen tasapaino on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hermoimpulssien kululle ja lihasten supistumiselle.<\/p>\n

Kaliumista puhuttaessa ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen tulevat usein juuri banaanit, mutta sit\u00e4 saa runsaasti my\u00f6s esimerkiksi perunoista, pavuista ja vihreist\u00e4 lehtivihanneksista.<\/p>\n

Elimist\u00f6 s\u00e4\u00e4telee kaliumpitoisuutta tarkasti munuaisten avulla<\/a>, sill\u00e4 pienetkin merkitt\u00e4v\u00e4t poikkeamat veren normaalista kaliumpitoisuudesta voivat h\u00e4irit\u00e4 syd\u00e4men toimintaa.<\/p>\n

7. Rikki 0,2 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jonathan Chan | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Rikist\u00e4 tulee mieleen m\u00e4d\u00e4n kananmunan l\u00f6yhk\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 alkuaine on my\u00f6s olennainen osa ihmiskehoa. Rikki\u00e4 on elimist\u00f6mme kokonaismassasta suunnilleen saman verran kuin edell\u00e4 mainittua kaliumia eli noin 0,2 prosenttia.<\/p>\n

Rikki on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hiuksille, iholle ja kynsille. Se auttaa tekem\u00e4\u00e4n niist\u00e4 vahvoja ja kest\u00e4vi\u00e4. Esimerkiksi hiusten permanenttik\u00e4sittely perustuu siihen, ett\u00e4 hiusten keratiini-proteiinin rikkisidoksia<\/a> ensin rikotaan ja sitten muodostetaan uudelleen.<\/p>\n

Rikki on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s verensokeria s\u00e4\u00e4telev\u00e4lle insuliinille, sill\u00e4 rikkisidokset pit\u00e4v\u00e4t hormonin rakenteen oikeanlaisena. Elimist\u00f6 saa tarvitsemansa rikin p\u00e4\u00e4asiassa ravinnon proteiineista; erityisesti metioniini- ja kysteiini-nimisist\u00e4 aminohapoista.<\/p>\n

Ent\u00e4 se m\u00e4d\u00e4n kananmunan haju? Se johtuu rikkivedyst\u00e4, jota muodostuu muun muassa bakteerien hajottaessa rikkipitoisia yhdisteit\u00e4. My\u00f6s suolistobakteerit voivat tuottaa rikkivety\u00e4, joten rikki on osaltaan vastuussa joidenkin ilmavaivojen pahasta hajusta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 faktaa pieruista<\/strong><\/a><\/p>\n

6. Fosfori 1,1 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Yann Segalen<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Sitten hyp\u00e4t\u00e4\u00e4nkin niihin ihmiskehon alkuaineisiin, joita alkaa olla m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti huomattavasti enemm\u00e4n. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 fosforia l\u00f6ytyy tulitikkuaskin punaisesta raapaisupinnasta, niin se on my\u00f6s yksi ihmiskehon t\u00e4rkeimmist\u00e4 rakennusaineista. Fosforia on elimist\u00f6mme<\/a> kokonaismassasta noin 1,1 prosenttia, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 noin 770 grammaa.<\/p>\n

Suurin osa kehomme fosforista, noin 85 prosenttia, sijaitsee luissa ja hampaissa. Siell\u00e4 se muodostaa yhdess\u00e4 kalsiumin kanssa mineraalia, joka tekee luustosta kovaa ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Fosforilla on kuitenkin toinenkin elint\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4: ilman sit\u00e4 solumme eiv\u00e4t pystyisi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n energiaa normaalisti. Fosforia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ATP-molekyyli toimii nimitt\u00e4in solujen energiansiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kun esimerkiksi juokset, nostat painoja tai vaikka r\u00e4p\u00e4yt\u00e4t silmi\u00e4si, solusi hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t ATP:n v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 energiaa.<\/p>\n

Fosforia l\u00f6ytyy my\u00f6s DNA:sta, joten sit\u00e4 tarvitaan jokaisen solumme perint\u00f6aineksen rakenteeseen.<\/p>\n

5. Kalsium 1,4 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Anita Jankovic | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Ihmiskehon kokonaismassasta noin 1,4 prosenttia on kalsiumia, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 l\u00e4hes kiloa. Yli 99 prosenttia eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki kalsium sijaitsee luissa ja hampaissa, joissa se yhdess\u00e4 fosforin kanssa muodostaa mineraalia, joka tekee niist\u00e4 kovia ja kest\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Loput, eli alle prosentti kehon kalsiumista, l\u00f6ytyy verest\u00e4, lihaksista ja muista kudoksista. Vaikka m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuulostaa mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, on t\u00e4ll\u00e4 pienell\u00e4 osuudella valtavan t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Kalsiumia tarvitaan nimitt\u00e4in muun muassa lihasten supistumiseen, hermosolujen v\u00e4liseen viestint\u00e4\u00e4n ja veren hyytymiseen. Ilman sit\u00e4 syd\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei pystyisi ly\u00f6m\u00e4\u00e4n normaalisti!<\/p>\n

Jos ihminen ei saa ravinnosta riitt\u00e4v\u00e4sti kalsiumia n\u00e4iden elint\u00e4rkeiden toimintojen yll\u00e4pit\u00e4miseen, kiskotaan sit\u00e4 tarpeen mukaan luustosta. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuessaan t\u00e4m\u00e4 voi heikent\u00e4\u00e4 luita ja lis\u00e4t\u00e4 osteoporoosin eli luukadon<\/a> riski\u00e4.<\/p>\n

Luustomme toimii siis paitsi kehon tukirankana my\u00f6s valtavana kalsiumvarastona.<\/p>\n

4. Typpi 2,6 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: digitale.de | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Ihmiskehon nelj\u00e4nneksi yleisin alkuaine on maapallon ilmakeh\u00e4n yleisin kaasu eli typpi. Hengitysilmastamme typpe\u00e4 on noin 78 prosenttia. Ihmiskehon kokonaismassasta typpe\u00e4 on sen sijaan noin 2,6 prosenttia, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 noin 1,8 kilogrammaa.<\/p>\n

Vaikka hengit\u00e4mme typpe\u00e4 sis\u00e4\u00e4n jokaisella hengenvedolla, ei elimist\u00f6mme pysty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 suoraan ilmasta. Suurin osa hengitt\u00e4m\u00e4st\u00e4mme typest\u00e4 poistuukin keuhkoista uloshengityksen my\u00f6t\u00e4. Tarvitsemamme typen saamme sen sijaan ravinnosta, erityisesti proteiineista.<\/p>\n

Typpi on nimitt\u00e4in olennainen osa aminohappoja<\/a>, joista elimist\u00f6mme rakentaa proteiineja. Niit\u00e4 tarvitaan esimerkiksi lihasten, ihon ja monien muiden kudosten rakentamiseen ja korjaamiseen.\u00a0Typpi on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 osa perint\u00f6ainestamme ja sen toimintaa ohjaavia nukleiinihappoja \u2013 DNA:ta ja RNA:ta. Ilman typpe\u00e4 solut eiv\u00e4t voisi s\u00e4il\u00f6\u00e4 geneettist\u00e4 informaatiota eiv\u00e4tk\u00e4 kopioida sit\u00e4.<\/p>\n

Ihmiskeho ei kuitenkaan pysty varastoimaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 typpe\u00e4 sellaisenaan. Kun aminohappoja hajotetaan, muodostuu niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 typest\u00e4 lopulta p\u00e4\u00e4asiassa ureaa, joka poistuu elimist\u00f6st\u00e4 virtsan mukana.<\/p>\n

3. Vety 10 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: mrjn Phography | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Vety on koko maailmankaikkeuden yleisin alkuaine<\/a>, eik\u00e4 siit\u00e4 ole pulaa ihmiskehossakaan. Ihmiskehon kokonaismassasta noin 10 prosenttia on vety\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella kaverilla per\u00e4ti seitsem\u00e4\u00e4 kilogrammaa.<\/p>\n

Vaikka vety sijoittuu t\u00e4ll\u00e4 listalla vasta kolmanneksi, on se todellisuudessa ihmiskehon yleisin alkuaine, jos lasketaan atomien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 eik\u00e4 niiden massaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 vetyatomit ovat huomattavasti kevyempi\u00e4 kuin muiden alkuaineiden atomit. Jos laittaisimme kehomme kaikki atomit jonoon, yli 60 prosenttia niist\u00e4 olisi vety\u00e4! Painokisassa se kuitenkin h\u00e4vi\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suurin osa kehomme vedyst\u00e4 on sitoutuneena veteen. Jokainen vesimolekyyli koostuu kahdesta vetyatomista ja yhdest\u00e4 happiatomista. Lis\u00e4ksi vety\u00e4 l\u00f6ytyy muun muassa rasvoista, proteiineista ja DNA:sta. Vedyll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s elimist\u00f6n energiantuotannossa, sill\u00e4 solujemme voimalaitokset eli mitokondriot hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t vetyioneja tuottaessaan energiaa, jota tarvitsemme kaikkeen esseen kirjoittamisesta py\u00f6r\u00e4ilemiseen.<\/p>\n

Vaikka vety tunnetaan helposti syttyv\u00e4n\u00e4 kaasuna, ei kehossamme tietenk\u00e4\u00e4n ole seitsem\u00e4\u00e4 kiloa vetykaasua. Vety on sitoutunut muihin alkuaineisiin osaksi elimist\u00f6mme lukemattomia yhdisteit\u00e4.<\/p>\n

2. Hiili 23 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: name_gravity | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Hiili on yht\u00e4 kuin el\u00e4m\u00e4. Eik\u00e4 ihmiskeho ole tietenk\u00e4\u00e4n poikkeus, sill\u00e4 sen kokonaismassasta noin 23 prosenttia on hiilt\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella ihmisell\u00e4 per\u00e4ti 16 kilogrammaa.<\/p>\n

Hiilen asema kaiken tunnetun el\u00e4m\u00e4n peruspilarina<\/a> johtuu sen kyvyst\u00e4 muodostaa nelj\u00e4 kemiallista sidosta. T\u00e4m\u00e4n ominaisuuden ansiosta hiiliatomit voivat liitty\u00e4 toisiinsa pitkiksi ketjuiksi, renkaiksi ja monimutkaisiksi rakenteiksi. Siksi hiilt\u00e4 l\u00f6ytyykin lukemattomista el\u00e4m\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 molekyyleist\u00e4, kuten proteiineista, rasvoista, hiilihydraateista ja DNA:sta.<\/p>\n

Mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 kehossasi on samaa alkuainetta kuin timanteissa ja lyijykyn\u00e4n grafiitissa? Sek\u00e4 maailman kallein jalokivi ett\u00e4 halpa piirustusv\u00e4line perustuvat samaan alkuaineeseen \u2013 niiden atomit ovat vain j\u00e4rjest\u00e4ytyneet eri tavoin. Ihmiskehossa hiili puolestaan esiintyy p\u00e4\u00e4asiassa erilaisiin yhdisteisiin sitoutuneena.<\/p>\n

Hiili my\u00f6s kiert\u00e4\u00e4 jatkuvasti elimist\u00f6mme l\u00e4pi. Saamme uutta hiilt\u00e4 ravinnosta, ja solujen energiantuotannossa siit\u00e4 syntyy hiilidioksidia, jonka puhallamme ulos.<\/p>\n

Kun seuraavan kerran huokaiset syv\u00e4\u00e4n, voit siis ajatella p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4si ilmoille pienen osan siit\u00e4 hiilest\u00e4, josta sinut on rakennettu!<\/p>\n

1. Happi 61 %<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Listan ylivoimainen ykk\u00f6nen on happi, jota on ihmiskehon kokonaismassasta per\u00e4ti 61 prosenttia<\/a>! Se tarkoittaa, ett\u00e4 70-kiloisessa ihmisess\u00e4 on noin 43 kilogrammaa happea.<\/p>\n

Kuulostaa hassulta, sill\u00e4 happihan tuo ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen hengitt\u00e4misen! T\u00e4st\u00e4 huolimatta suurin osa kehomme hapesta ei suinkaan ole keuhkoissa tai verenkierrossa kulkevaa happikaasua. Se on sitoutuneena muihin alkuaineisiin, ennen kaikkea veteen.<\/p>\n

Koska vesimolekyylin massasta l\u00e4hes 89 prosenttia on happea ja aikuisen ihmiskehosta noin 50\u201360 prosenttia on vett\u00e4, ei hapen ykk\u00f6ssija lopulta sitten olekaan mik\u00e4\u00e4n j\u00e4ttiyll\u00e4tys.<\/p>\n

Mutta happea tarvitaan tietenkin my\u00f6s siihen hengitykseen. Solumme k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hengitysilmasta saatavaa happea energiantuotannossa, ja ilman sit\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4t toiminnot alkavat h\u00e4iriinty\u00e4 jo muutamassa minuutissa.<\/p>\n

Happi on siis ihmiselle t\u00e4rke\u00e4 kahdella aivan erilaisella tavalla: se muodostaa suurimman osan kehomme massasta ja mahdollistaa solujemme energiantuotannon.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n