Ent\u00e4 olisitko ajatellut, ett\u00e4 Martin Luther King<\/strong> ja Anne Frank<\/strong> olivat kummatkin syntyneet vuonna 1929?<\/p>\r\n Listafriikki<\/a> otti nyt vertailuun historiassa tapahtuneita asioita, joiden ei ikimaailmassa ajattelisi sattuneen samaan aikaan. Joku muinainen tapahtuma onkin todellisuudessa paljon modernimpi kuin kuvittelimme, ja toisinp\u00e4in.\u00a0<\/p>\r\n Kuva: Marcin Chu\u0107 | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Mammutit kehittyiv\u00e4t l\u00e4hes 5 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, josta ne levitt\u00e4ytyiv\u00e4t Euraasiaan ja sielt\u00e4, muinaisten j\u00e4\u00e4kausien avittamana, Beringinsalmen maayhteyksien kautta Amerikan mantereelle. Tuolla nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisell\u00e4 merialueella sijaitsee Wrangelinsaari, johon pieni joukko j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isi\u00e4 nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 j\u00e4i asumaan.<\/p>\r\n J\u00e4iden sulaessa ne erist\u00e4ytyiv\u00e4t omaksi populaatiokseen ja eliv\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 muusta maailmasta. Kun tuorein j\u00e4\u00e4kausi, Veiksel, veteli viimeisi\u00e4\u00e4n, kuolivat mammutit sukupuuttoon ilmastonmuutoksen, tautien ja ihmisten yhteisvaikutuksen vuoksi noin 12 000 vuotta sitten. Samoin k\u00e4vi muulle megafaunalle eli suurikokoisille maael\u00e4imille. Mutta Wrangelinsaarella mammutit jatkoivat eloaan muusta piittaamatta.<\/p>\r\n Muinaisessa Egyptiss\u00e4 alkoi ensimm\u00e4inen suuri kukoistuskausi kolmannen dynastian aikaan vuonna 2700 eaa., jolloin jumalina pidetyille faaraoille alettiin rakentaa koristeellisia ja mahtavan kokoisia pyramideja hautapaikoiksi. Se, miten massiiviset pyramidit on rakennettu, on j\u00e4\u00e4nyt meille arvailujen varaan. Voiko olla, ett\u00e4 egyptil\u00e4isten salaisuus oli mammutit???<\/p>\r\n No ei kai sent\u00e4\u00e4n, mutta samaan aikaan, kun Egyptiss\u00e4 rakennettiin Kheopsin pyramidia ja Gizan sfinksi\u00e4<\/a>, vaelsivat mammutit tyytyv\u00e4isin\u00e4 Wrangelinsaarella. Ne katosivat maapallolta<\/a> lopullisesti vasta noin 4000 vuotta sitten.<\/p>\r\n Kuva: Ernesto Rodriguez | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Nintendo-yhti\u00f6 perustettiin Japanissa jo vuonna 1889, ensimm\u00e4isen\u00e4 tuotteenaan kuvalliset pelikortit. Fusajiro Yamauchi<\/strong> ei varmasti osannut villeimmiss\u00e4 kuvitelmissaankaan arvata, mit\u00e4 h\u00e4nen yrityksens\u00e4 tulee joskus tekem\u00e4\u00e4n. Super Mario Bros ja Pokemon -pelit saivat kuitenkin viel\u00e4 odottaa konsoleitaan ja v\u00e4h\u00e4n muutakin videopeleihin oleellisesti liittyv\u00e4\u00e4 useita vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\r\n Samaan aikaan, kun Yamauchi valloitti Japania uusilla korttikaupoillaan, terrorisoi pahamaineinen mysteeritappaja Lontoota.<\/p>\r\n Viilt\u00e4j\u00e4-Jack teki viisi ”varmaa” murhaa vuonna 1888, mahdollisesti lukuisia muitakin. Kovista etsinn\u00f6ist\u00e4 ja spekulaatioista huolimatta h\u00e4nen henkil\u00f6llisyytens\u00e4 ei ole ikin\u00e4 selvinnyt<\/a>. Murhaaja tappoi uhrinsa raa’alla tavalla, niin kuin kunnon psykopaatin kuuluukin: naisten sis\u00e4elimi\u00e4 oli poistettu, kasvot oli hakattu, sukupuolielinten alue oli usein silvottu totaalisesti, ja murhat oli tehty sek\u00e4 silmitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 raivolla ett\u00e4 kirurgintarkalla veitsen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4.<\/p>\r\n Onneksi Nintendo ei ole ottanut aikalaisestaan mallia peleihins\u00e4.<\/p>\r\n George Lucasin<\/strong> ohjaama ensimm\u00e4inen T\u00e4htien sota -elokuva sai ensi-iltansa toukokuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1977. Futuristinen scifi-elokuva villitsi katsojia ymp\u00e4ri maailman ja aloitti vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n huuman. Star Warsin lis\u00e4ksi vuonna 1977 perustettiin Apple Computer, Inc., l\u00f6ydettiin Uranuksen renkaat ja Ranskassa teloitettiin vanki giljotiinissa.<\/p>\r\n Hamida Djandoubi<\/strong> oli tuomittu menett\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ns\u00e4 nuoren naisen kiduttamisesta ja murhasta. Syyskuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1977 Djandoubille ilmoitettiin, ett\u00e4 h\u00e4nen pyynt\u00f6\u00e4\u00e4n muuttaa tuomio ei oltu hyv\u00e4ksytty, joten teloitus tultaisiin suorittamaan pikimmiten.<\/p>\r\n Baumettes’n vankilassa Marseillessa oli edellisen vuoden aikana laitettu giljotiiniin kaksi muutakin vankia. Hallinto otti loppukirin, koska Djandoubin katkaistusta kaulasta tuli viimeinen ennen vuoden 1981 lakimuutosta. Silloin kuolemantuomio poistettiin maassa kokonaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\r\n Ranskassa giljotiini oli ollut teloitusv\u00e4lineen\u00e4 1700-luvun lopulta saakka. Silloin se n\u00e4htiin nopeana, kivuttomana (kunhan teroitettu ter\u00e4) ja inhimillisen\u00e4 tapana verrattuna hirtt\u00e4miseen tai moniin keskiaikaisiin, kidutusta vastaaviin keinoihin. Mik\u00e4 kaikki on varmasti ihan totta, jos tarkemmin ajattelee.<\/p>\r\n Lue my\u00f6s: Top 10 historian julmimmat ja raaimmat teloitustavat<\/strong><\/a><\/p>\r\n Kuva: Dieter Martin | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Maya-kulttuurin juuret menev\u00e4t pitk\u00e4lle aikaan ennen ajan laskumme alkua. Se kukoisti koko komeudessaan vuotta 0 ymp\u00e4r\u00f6ivin\u00e4 vuosisatoina, mutta romahti loistonp\u00e4ivist\u00e4\u00e4n 1000-luvulle tultaessa.<\/p>\r\n V\u00e4h\u00e4n sen j\u00e4lkeen alkoi pohjoisesta muuttaa V\u00e4li-Amerikan alueelle pienempi\u00e4 Nahua-kansoja, jotka perustivat itsen\u00e4isesti kaupunkivaltioita, yhdistiv\u00e4t Meksikon laaksossa voimansa ja kasvattivat yhden alueen suurimmista valtakunnista, Asteekkien imperiumin. Samoihin aikoihin etel\u00e4mm\u00e4ss\u00e4, Andien vuoristossa, Inkat<\/a> levittiv\u00e4t valtakuntansa l\u00e4hes koko Etel\u00e4-Amerikan it\u00e4rannikon mitalle.<\/p>\r\n Nuo kaksi korkeakulttuuristaan tunnettua valtakuntaa ehtiv\u00e4t kukoistaa vain noin vuosisadan ajan; Asteekit 1428-1521 ja Inkat 1438-1533, toisin kuin tuhansia vuosia vallinneet Mayat. Kummankin kohtaloksi koitui eurooppalaiset konkistadorit sotineen ja kulkutauteineen.<\/p>\r\n Kun valtakunnat uudessa maailmassa tekiv\u00e4t nousuaan, oli englantilaisessa Oxfordin yliopistossa opiskeltu kolmisensataa vuotta. Virallista perustamisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta todisteita opetuksesta on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1096. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Oxfordissa istuttiin koulunpenkill\u00e4 ehk\u00e4 Mayojen, mutta varmasti Inkojen ja Asteekkien valtakuntien kanssa samaan aikaan. Korkeakulttuuria siis Atlantin molemmin puolin.<\/p>\r\n Lue my\u00f6s: 10 mielenkiintoista faktaa Machu Picchusta ja inkoista<\/strong><\/a><\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Orville<\/strong> ja Wilbur Wrightia<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n nykyaikaisen lentokoneen keksij\u00f6in\u00e4. 1900-luvun alun lennokeista veljekset siirtyiv\u00e4t muutamassa vuodessa moottorik\u00e4ytt\u00f6isiin lentokoneisiin, ensimm\u00e4inen kahdentoista sekunnin lento tehtiin joulukuussa 1903, eik\u00e4 kehitys tosiaan loppunut siihen. Wilbur, joka menehtyi vuonna 1912 ei koskaan p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mihin kaikkeen h\u00e4nen ja veljens\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 johti. Niin positiivisessa kuin negatiivisessa mieless\u00e4.<\/p>\r\n Vuoteen 1948 el\u00e4nyt Orville sanoi haastattelussa ennen kuolemaansa: ”Toivoimme keksineemme jotain, jolla saataisiin edistetty\u00e4 rauhaa maailmassa. Mutta olimme v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4… En kadu keksint\u00f6\u00e4ni, mutta olen murheen murtama siit\u00e4, mihin lentokoneita on k\u00e4ytetty.”<\/p>\r\n H\u00e4n joutui todistamaan kansakunnan hy\u00f6dyksi ja iloksi suunnittelemansa koneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4lineen\u00e4 ihmiskunnan tuhoisimmassa yksitt\u00e4isess\u00e4 iskussa, kun Yhdysvaltojen lennosto vuonna 1945 tiputti ydinpommit Hiroshimaan ja Nagasakiin.<\/p>\r\n Wright p\u00e4\u00e4si kuitenkin todistamaan my\u00f6s hienoja edistysaskelia lentokoneen historiassa, kun vuonna 1947 murrettiin virallisesti \u00e4\u00e4nivalli<\/a>, eli lennettiin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 nopeampaa: 1235 km\/h tai 343 m\/s. Muutamassa vuosikymmeness\u00e4 oltiin tultu aika pitk\u00e4lle liit\u00e4vist\u00e4 lennokeista.<\/p>\r\n Ai niin, Neil Armstrong<\/strong> oli 17-vuotias, kun Orville Wright kuoli.<\/p>\r\n Lue my\u00f6s: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa historian ensimm\u00e4isest\u00e4 kuuk\u00e4velyst\u00e4: karanteenia ja erikoista tullattavaa<\/strong><\/a><\/p>\r\n Kes\u00e4kuun 18. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 2010 oli p\u00e4iv\u00e4, jolloin Toy Story -elokuvasarjan kolmas osa sai odotetun ensi-iltansa. Se voitti seuraavana vuonna parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnon ja oli ehdolla my\u00f6s Paras elokuva -kategoriassa. Pixarin ja Disneyn yhteisty\u00f6n\u00e4 syntynyt elokuva oli huikea osoitus siit\u00e4, miten pitk\u00e4lle modernissa yhteiskunnassa ja digitaalisaatiossa on tultu. Toisaalla taas…<\/p>\r\n Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Utahissa, Yhdysvalloissa, teloitettiin vanki<\/a> toistaiseksi viimeist\u00e4 kertaa ampumalla. Murhasta tuomittu Ronnie Lee Gardner<\/strong> oli itse pyyt\u00e4nyt kyseist\u00e4 teloitustapaa uskonnollisista syist\u00e4 ja koska ei halunnut ”pistoksen j\u00e4lkeen kouristella ja s\u00e4tki\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4”. Utahissa oli valmius toteuttaa toive.\u00a0<\/p>\r\n Teloitushuoneessa Gardner vy\u00f6tettiin tuoliin huppu p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viisi vapaaehtoista ampujaa ampuivat t\u00e4ht\u00e4ysaukoista samanaikaisesti, kohteenaan Gardnerin syd\u00e4men kohdassa ollut valkoinen t\u00e4pl\u00e4. Yhteen viidest\u00e4 aseesta oli laitettu kumiluoti, jotta ei pystytt\u00e4isi sanomaan, kuka ampui kuolettavan laukauksen. Kaikki ampujat saivat muistomitalit.<\/p>\r\n Gardner vietti viimeisen vuorokautensa paastoten ja katsoen Taru sormusten herrasta -trilogian. Toy Story 3 ei kuulunut viel\u00e4 vankilan valikoimaan.<\/p>\r\n Lue my\u00f6s: Viimeiset ateriat \u2013 10 kuolemaantuomitun ruokatoivetta<\/strong><\/a><\/p>\r\n Meteorologi ja geofyysikko Alfred Wegener<\/strong> oli kyll\u00e4 jo vuonna 1912 tuonut esille teoriansa mannerten liikkumisesta, mutta kuten asiaan kuului, tiedeyhteis\u00f6 vain nauroi hullulle ajatukselle. Eih\u00e4n kukaan voinut tosissaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mantereet liikkuisivat, neh\u00e4n ovat kiinte\u00e4n\u00e4 levyn\u00e4 kaikki kiinni toisissaan.\u00a0<\/p>\r\n Asiaan vihkiytyneet alkoivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mannerlaattojen liikkeen<\/a> mahdollisuuden 1950-luvulla, mutta vasta seuraavan vuosikymmenen lopulla teoria hyv\u00e4ksyttiin laajemmin. Ilmeisesti maapallon ihmeet eiv\u00e4t olleet tarpeeksi mediaseksikk\u00e4it\u00e4, koska paljon rahaa, aikaa ja uutisotsikoita annettiin avaruustutkimukselle.<\/p>\r\n NASAn Gemini-projekti oli tehnyt 1960-luvun alussa yli kymmenen miehitetty\u00e4 avaruuslentoa, jotka olivat valmistautumista kohti seuraavaa askelta: Apollo-ohjelmaa ja Kuuta.\u00a0<\/p>\r\n Gemini-projektin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vuonna 1966, tutkijat eiv\u00e4t olleet viel\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sseet yksimielisyyteen siit\u00e4, mit\u00e4 jalkojemme alla tapahtuu.<\/p>\r\n Kuva: Jen Theodore | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n Maudie Hopkins<\/strong> oli 19-vuotias, kun h\u00e4n vuonna 1934 meni naimisiin William M. Cantrellin<\/strong> kanssa. Tuolloin 86-vuotias sotaveteraani oli taistellut Yhdysvaltojen sis\u00e4llissodassa etel\u00e4valtioiden joukoissa, joihin h\u00e4n oli liittynyt vuonna 1864, sodan loppuvaiheessa, ollessaan vain 16-vuotias.\u00a0<\/p>\r\n Hopkins on my\u00f6hemmin haastatteluissa kertonut menneens\u00e4 naimisiin rahan takia, mutta jakoi aviomiehens\u00e4 n\u00e4kemykset orjuudesta ja rotujen eriarvoisuudesta. Hopkins oli j\u00e4senen\u00e4 ”Konfederaation Yhdistyneet Tytt\u00e4ret” -j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, joka rakennutti patsaita ja muistomerkkej\u00e4 konfederaation sotilaille, kannatti valkoista ylivaltaa ja kaveerasi Ku Klux Klaanin kanssa.<\/p>\r\n Maudie Hopkins<\/a> menehtyi 93-vuotiaana elokuussa 2008, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli elossa samana vuonna, kun Barack Obama<\/strong> valittiin ensimm\u00e4isen kerran Yhdysvaltojen presidentiksi. Mit\u00e4h\u00e4n konfederaation sotilaan leski olisi ajatellut vaalien tuloksesta?<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Monet maat antoivat naisille \u00e4\u00e4nioikeuden 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4; Suomi etujoukoissa vuonna 1906. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen l\u00e4hes kaikki l\u00e4nsimaat, ja aika moni muukin, olivat suoneet naisille t\u00e4m\u00e4n heille luonnollisesti kuuluvan oikeuden. Mutta ei Sveitsi.<\/p>\r\n Sveitsiss\u00e4, jota pidet\u00e4\u00e4n modernina ja edistyksellisen\u00e4 maana, j\u00e4rjestettiin vuonna 1959 kansan\u00e4\u00e4nestys naisten oikeudesta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, mutta suurin osa miehist\u00e4 (muita \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 ei ollut), vastusti lakimuutosta. Naiset saavuttivat \u00e4\u00e4nioikeuden vasta vuonna 1971<\/a> eli samana vuonna, kun Kuussa ajeltiin m\u00f6nkij\u00f6ill\u00e4.<\/p>\r\n Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun mies otti ensimm\u00e4isi\u00e4 askeleita Kuun pinnalla vuonna 1969, sveitsil\u00e4iset naiset eiv\u00e4t saaneet k\u00e4vell\u00e4 omalla planeetallaan \u00e4\u00e4nestyskoppiin.<\/p>\r\n Sveitsi\u00e4 ennen \u00e4\u00e4nioikeuden naisille olivat antaneet esimerkiksi Kiina, Pakistan, Jemen ja Libya.\u00a0<\/p>\r\n Vuonna 1835 Gal\u00e1pagossaarilta Englantiin tuotu Harriet-kilpikonna<\/a> tunsi evoluutioteorian kehitt\u00e4j\u00e4n Charles Darwinin<\/strong><\/a>.<\/p>\r\n Tarinan mukaan kuuluisa luonnontieteilij\u00e4 olisi omin k\u00e4sin ottanut viisivuotiaan Harrietin ja muutaman muun sen lajitoverin mukaansa, kun n\u00e4m\u00e4 olivat vain ruokalautasen kokoisia.\u00a0<\/p>\r\n Harrietin kyll\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n matkanneen HMS Beaglella, jolla Darwin teki kuuluisia tutkimusmatkojaan, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n ei ollut se, joka t\u00e4m\u00e4n kyseisen kilpikonnan nappasi luontaisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Darwin ei ikin\u00e4 vieraillut Santa Cruzin saarella, johon Harrietin perim\u00e4 on voitu geneettisill\u00e4 testeill\u00e4 sijoittaa. Kaksikko kuitenkin kohtasi Englannissa, siit\u00e4 on kirjeit\u00e4 todisteina. Australiaan Harriet saapui Beaglen el\u00e4k\u00f6ityneen kapteenin mukana, ja siell\u00e4 kilpikonnan oikea sukupuolikin vihdoin selvisi. Siihen asti vanha leidi oli tunnettu nimell\u00e4 Harry.<\/p>\r\n Monen mutkan kautta Harriet p\u00e4\u00e4tyi vuonna 1987 krokotiilimies Steve Irwinin<\/strong> el\u00e4intarhaan, jossa se viettikin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeiset vuosikymmenet.\u00a0175-vuotias Harriet<\/a> kuoli syd\u00e4nkohtaukseen vuoden 2006 kes\u00e4kuussa, vain reilua kuukautta ennen kuin keih\u00e4srauskun pistin l\u00e4visti kohtalokkaasti Steve Irwinin syd\u00e4men.\u00a0<\/p>\r\nEgyptin pyramideja rakennettiin, kun mammutit viel\u00e4 laidunsivat aroilla<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/pyramidit_ppixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Nintendo perustettiin ja Viilt\u00e4j\u00e4-Jack piti Lontoota kauhun vallassa<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/mario_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kun ensimm\u00e4inen T\u00e4htien sota -elokuva sai ensi-iltansa, teloitettiin Ranskassa giljotiinilla<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/giljotiini_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\r\nOxfordin yliopisto oli olemassa ennen Inkojen ja Asteekkien valtakuntaa<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/asteekit_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Lentokoneen keksij\u00e4 oli elossa, kun ihminen lensi \u00e4\u00e4nt\u00e4 nopeammin<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/aanivalli_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Toy Story 3 julkaistiin ja Utahissa teloitettiin vanki ampumalla\u00a0<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/ronnie_lee_gardner.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\r\nIhminen lensi avaruudessa, vaikka ei tiedetty mit\u00e4 Maassa tapahtuu\u00a0<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/maankuori.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\r\nViimeinen konfederaation sotilaan leski kuoli, kun Obamasta tuli presidentti<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/sisacc88llissot_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kun Kuussa ajettiin m\u00f6nkij\u00f6ill\u00e4, saivat Sveitsin naiset luvan \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/kuu_monkija_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Harriet-kilpikonna kaveerasi Charles Darwinin ja Steve Irwinin kanssa<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/harriet.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\r\nLue my\u00f6s:<\/h3>\r\n
\r\n