{"id":4513,"date":"2023-11-27T22:57:18","date_gmt":"2023-11-27T20:57:18","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=4513"},"modified":"2025-10-07T20:17:49","modified_gmt":"2025-10-07T18:17:49","slug":"10-keksintoa-vahingossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-keksintoa-vahingossa\/","title":{"rendered":"Viagra kehitettiin rasitusrintakivun hoitoon, mutta l\u00e4\u00e4ke sai veren virtaamaan muualla: 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka olivat t\u00e4ysi\u00e4 vahinkoja \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Usein parhaat ideat syntyv\u00e4t vahingossa, ja joistain niist\u00e4 tulee maailmaa mullistavia. On vaikea uskoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n listan keksint\u00f6j\u00e4 ei oltaisi yritetty tarkoituksella kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n

Keksint\u00f6 voi olla alunperin keksitty tekem\u00e4\u00e4n jotain ihan muuta tai sitten sen potentiaali huomataan aivan vahingossa; monesti viel\u00e4p\u00e4 huolimattomuuden seurauksena. Olemme muun muassa aiemmin kirjoittaneet\u00a0Alexander Flemingist\u00e4<\/strong>, joka j\u00e4tti laboratorionsa sotkuiseksi ja keksi sen my\u00f6t\u00e4 penisilliinin.<\/p>\r\n

Tuon listan voit lukea t\u00e4st\u00e4: Pieni pala teippi\u00e4 johti Yhdysvaltain historian suurimpaan poliittiseen skandaaliin \u2013 10 uskomatonta sattumusta, jotka muuttivat maailmaa<\/strong><\/a><\/p>\r\n

Mutta nyt\u00a0Listafriikki<\/a> esittelee vahinkolaukauksia, joita ilman maailmamme olisi aika erilainen.<\/p>\r\n

Kirjailija Mark Twainin<\/strong><\/a> sanoin: ”<\/em>Mik\u00e4 on ollut keksij\u00f6ist\u00e4 suurin? Sattuma.”<\/i>.<\/p>\r\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset viisi tarinaa voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\r\n

Munkkien viinitynnyreiss\u00e4 kupli liikaa, mutta yll\u00e4tt\u00e4en ihmiset ihastuivat poreilevaan samppanjaan: 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka olivat t\u00e4ysi\u00e4 vahinkoja \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\r\n

Viagra<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t ”pienen, sinisen pillerin”. Mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 Pfizer-yhti\u00f6 ei alunperin kehitt\u00e4nyt sildenafil-l\u00e4\u00e4kett\u00e4 erektioh\u00e4iri\u00f6iden hoitoon?<\/p>\r\n

L\u00e4\u00e4ke oli tehty rasistusrintakivun hoitamiseen. Kehitysty\u00f6 oli jo niin pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ke oli edennyt ihmiskoevaiheeseen. Valitettavasti pilleri ei toiminut ollenkaan rintakivun lievityksess\u00e4, mutta koehenkil\u00f6t raportoivat jotain muuta mielenkiintoista. L\u00e4\u00e4ke sai veren virtaamaan aivan jossain muualla.\u00a0<\/p>\r\n

Tuloksista innostuneena Pfizerilla k\u00e4\u00e4nnettiin nopeasti tutkimuksen suunta, ja vuonna 1998 Viagra-kauppanimell\u00e4<\/a> myyt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sildenfilista tuli ensimm\u00e4inen Yhdysvaltain elintarvike- ja l\u00e4\u00e4keviraston hyv\u00e4ksym\u00e4, suun kautta otettava, erektiol\u00e4\u00e4ke.<\/p>\r\n

Mikroaaltouuni<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Eric Mclean | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Raytheon, yhdysvaltalainen sotateollisuuden yritys, valmisti toisen maailmansodan aikaan runsaasti v\u00e4lineist\u00f6\u00e4 maailmalla sotiville joukoille. Insin\u00f6\u00f6ri Percy Spencer<\/strong> oli yksi yrityksen kruununjalokivist\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli ”ilmi\u00f6m\u00e4inen kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksinkertaisia ratkaisuja tuotanto-ongelmiin”.<\/p>\r\n

Spencer oli kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkalaitteisiin uutta magnetronia, joka tuottaa korkeaenergisi\u00e4 radioaaltoja, useimmiten mikroaaltoja. Sota-aikana moitteettomasti toimiville tutkille oli polttava tarve; kell\u00e4\u00e4n ei ollut p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieless\u00e4 popcornin valmistaminen.<\/p>\r\n

Sota p\u00e4\u00e4ttyi, mutta Percy Spencer jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n magnetronin parissa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1946 h\u00e4n huomasi taskussaan olleen p\u00e4hkin\u00e4patukan sulaneen tahmeaksi m\u00f6ss\u00f6ksi. H\u00e4n osasi yhdist\u00e4\u00e4 mikroaallot reaktioon ja p\u00e4\u00e4tti mainiona tiedemiehen\u00e4 perehty\u00e4 asiaan tarkemmin. Spencer laittoi magnetroniputken alle kananmunan, joka luonnollisesti r\u00e4j\u00e4hti h\u00e4nen kasvoilleen. Tuloksesta innostuneena h\u00e4n kokeili maissinjyvill\u00e4, ja p\u00e4\u00e4tti siin\u00e4 vaiheessa jakaa l\u00f6yd\u00f6ksens\u00e4 (ja popcornit) muiden kanssa.\u00a0<\/p>\r\n

Raytheonilla onnistuttiin sitomaan aallot suljettuun tilaan, ja jo seuraavana vuonna maailman ensimm\u00e4inen mikroaaltouuni<\/a> tuotiin markkinoille. Se ei 350 kilon painoisena ja 2000 dollarin hintaisena ollut myyntimenestys, ja otti 20 vuoden kehitysty\u00f6n ennen kuin mikrosta tuli sellainen, kuin se meid\u00e4n kaikkien keitti\u00f6iss\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s: Miksi leffateatterissa napostellaan nimenomaan popcornia?<\/strong><\/a><\/p>\r\n

Slinky-vieteri<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Guillaume Peltier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Laivaston insin\u00f6\u00f6ri Richard T. James<\/strong> ty\u00f6skenteli toisen maailmansodan aikaan philadelphialaisella telakalla ja yritti kehitt\u00e4\u00e4 systeemi\u00e4, joka tukisi ja vakauttaisi sotalaivoja kovassa merenk\u00e4ynniss\u00e4. Uppoutuneena ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, h\u00e4n huitaisi vahingossa yhden varaosapurkin hyllylt\u00e4 alas. James seurasi haltioituneena, kun yksi purkista pongahtanut jousi ker\u00e4si itsens\u00e4 kasaan<\/a> vain ”astuakseen” alemmalle hyllylle, siit\u00e4 kirjapinon p\u00e4\u00e4lle, jatkaen p\u00f6yd\u00e4lle ja lopulta lattialle.<\/p>\r\n

Jamesin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 syttyi kliseisesti lamppu, ja h\u00e4n arveli voivansa tehd\u00e4 vieterist\u00e4 lasten lelun, koska laivasto ei ollut innostunut mist\u00e4\u00e4n h\u00e4nen tuotoksistaan. Muutaman vuoden ajan James hioi keksint\u00f6\u00e4\u00e4n, jolle h\u00e4nen vaimonsa Betty keksi nimen ”Slinky”. Leluvieteri patentoitiin<\/a> ja vuonna 1945 valmistunut nelj\u00e4nsadan kappaleen n\u00e4yte-er\u00e4 myytiin paikallisessa tavaratalossa loppuun 90 minuutissa.\u00a0<\/p>\r\n

Viidess\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa Slinky\u00e4 oli myyty maailmanlaajuisesti yli 250 miljoonaa kappaletta. Suosion harjalle vieteri nousi uudelleen 1990-luvun lopulla, kun James Industries solmi Pixarin kanssa sopimuksen Slinky-koiran esiintymisest\u00e4 Toy Story -elokuvissa.<\/p>\r\n

Tarranauha<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Useimpia koiranomistajia varmasti \u00e4rsytt\u00e4\u00e4, kun rakkaat lemmikit tuovat puoli mets\u00e4\u00e4 turkkinsa mukana tullessaan ulkoa sis\u00e4lle.\u00a0<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6insin\u00f6\u00f6ri George De Mestral<\/strong> oli kuitenkin eri maata. H\u00e4n oli lumoutunut siit\u00e4, miten tiettyjen kasvien, sappiruohojen, myker\u00f6t kiinnittyiv\u00e4t takiaisten lailla h\u00e4nen koiransa turkkiin.\u00a0<\/p>\r\n

De Mestral otti yhden myker\u00f6n ty\u00f6paikalleen ja alkoi tutkia sit\u00e4 l\u00e4hemmin mikroskoopilla. H\u00e4n huomasi, ett\u00e4 myker\u00f6iss\u00e4 oli tuhansia pieni\u00e4 koukkuja, joilla kasvi kiinnittyi vaatteiden ja karvojen mikroskooppisiin lenkkeihin. Mies testaili erilaisia materiaaleja luodakseen synteettisesti samanlaisella mekanismilla toimivan vahvan liitoksen. Vuonna 1955 De Mestral oli tullut siihen lopputulokseen, ett\u00e4 nailon on teht\u00e4v\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellinen ja niin oli tarranauha syntynyt.<\/p>\r\n

New Yorkissa vuonna 1959 j\u00e4rjestetyss\u00e4 muotin\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 tarroilla kiinnitett\u00e4v\u00e4t asusteet olivat n\u00e4ytill\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, mutta muotialan vaikuttajat eiv\u00e4t olleet innostuneita.<\/p>\r\n

Tarranauha, Velcro-tuotenimell\u00e4, tuli suosituksi vasta seuraavalla vuosikymmenell\u00e4, kun Nasa k\u00e4ytti sit\u00e4 avaruuslennoillaan. Se oli k\u00e4tev\u00e4 v\u00e4line kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n esineit\u00e4, ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 leijumasta ymp\u00e4riins\u00e4 painottomassa tilassa.<\/p>\r\n

1960-luvun lopulla urheiluj\u00e4tit, Puma etunen\u00e4ss\u00e4, ottivat tarran ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jalkineissa, ja siit\u00e4 l\u00e4htien ihmisill\u00e4 on ollut viha-rakkaus-suhde tuohon \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00e4tev\u00e4\u00e4n kiinnitysmenetelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Hakaneula<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

1800-luvun alkupuoliskolla keksij\u00e4 Walter Hunt<\/strong> oli pulassa. H\u00e4nell\u00e4 oli velkoja maksettavana, eik\u00e4 luovuus ollut parhaimmillaan taloudellisessa ahdingossa. Vaikka Hunt oli tuottelias keksij\u00e4, oli h\u00e4nell\u00e4 paha tapa myyd\u00e4 keksint\u00f6ns\u00e4 ennen kuin ne nousivat suosioon. H\u00e4nen alkuper\u00e4isi\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4\u00e4n ovat muun muassa ompelukone ja veitsenteroitin.<\/p>\r\n

Hunt p\u00e4hk\u00e4ili ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 tilanteesta ja alkoi py\u00f6ritell\u00e4 k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 sormiin osunutta esinett\u00e4. Niin kuin monet tekev\u00e4t miettiess\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Huntin nappaama esine oli 20-senttinen pala messinkist\u00e4 lankaa. Kieputettuaan lankaa sormensa ymp\u00e4rille, v\u00e4l\u00e4hti h\u00e4nen mieleens\u00e4 idea hakaneulasta! H\u00e4n haki keksinn\u00f6lleen patenttia<\/a> huhtikuun 10. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1849, ja kuvasi esinett\u00e4 n\u00e4in: ”neula, joka on tehty yhdest\u00e4 metallisesta langasta, jossa on jousi ja haka”.\u00a0<\/p>\r\n

Ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 Huntin keksinn\u00f6ss\u00e4 oli sen ter\u00e4v\u00e4 k\u00e4rki, jonka sai kuitenkin turvallisesti piiloon. Niin kuin aiemminkin, Hunt myi keksint\u00f6ns\u00e4 l\u00e4hes heti patentin saatuaan, ja sai siit\u00e4 nykyrahassa mitattuna noin 10 000 dollaria. Ehk\u00e4 velat tuli sill\u00e4 maksettua.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n