{"id":5491,"date":"2024-01-24T21:45:52","date_gmt":"2024-01-24T19:45:52","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=5491"},"modified":"2024-08-13T15:26:19","modified_gmt":"2024-08-13T13:26:19","slug":"10-hengenvaarallisia-elaimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-hengenvaarallisia-elaimia\/","title":{"rendered":"10 muka viatonta el\u00e4int\u00e4, jotka ovat oikeasti hengenvaarallisia"},"content":{"rendered":"

Ulkokuoren ei saa antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4 el\u00e4imienk\u00e4\u00e4n kohdalla. Monet suloiset ja harmittomilta vaikuttavat otukset ovat todellisuudessa hengenvaarallisia.<\/p>\r\n

Ihmiselle n\u00e4iden el\u00e4inten vaarallisuus johtuu useimmiten puolustautumisesta, mutta joissakin tapauksissa kyseess\u00e4 on el\u00e4imen luontainen aggressiivisuus.<\/p>\r\n

Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 hait, k\u00e4\u00e4rmeet, leijonat ja skorpionit ovat hengenvaarallisia ja vaikka ne joidenkin mielest\u00e4 olisivatkin hellyytt\u00e4vi\u00e4, ei niiden vaarallisuutta ep\u00e4ile kukaan. Kaikki niiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja ulkon\u00e4\u00f6ss\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 ”min\u00e4 tapan”.<\/p>\r\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt kymmenen el\u00e4int\u00e4, joiden on vaikea kuvitella olevan hengenvaarallisia. Sit\u00e4 ne kuitenkin ovat, sympaattisesta delfiinist\u00e4 ja hurmaavasta pandasta l\u00e4htien.<\/p>\r\n

Majava<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Steve Raubenstine | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Majavan ajattelisi olevan vaarallinen vain j\u00e4rsimilleen puille, mutta t\u00e4m\u00e4 maailman toiseksi suurin jyrsij\u00e4 voi puremallaan aiheuttaa ihmisille vesikauhun.\u00a0<\/p>\r\n

Vesikauhun aiheuttama aivotulehdus ei juurikaan en\u00e4\u00e4 johda kuolemaan, sill\u00e4 suurin osa ihmisist\u00e4 on rokotettu sit\u00e4 vastaan ja tehosteita piikitet\u00e4\u00e4n olan takaa, jos jokin el\u00e4in, esimerkiksi majava sattuu puraisemaan. Mutta purema ilman tautiakin voi olla kohtalokas.<\/p>\r\n

Majavat puolustavat reviiri\u00e4\u00e4n hanakasti ja purevat tunkeilijoita ter\u00e4vill\u00e4, talttamaisilla hampaillaan. Vuonna 2013 valkoven\u00e4l\u00e4inen kalastaja bongasi Shestakov-j\u00e4rvell\u00e4 majavan ja l\u00e4hestyi sit\u00e4 ottaakseen valokuvan. El\u00e4in kuitenkin p\u00e4\u00e4tti puolustautua, sy\u00f6ksyi miest\u00e4 kohti ja puri t\u00e4t\u00e4 reiteen. Syv\u00e4 purema aukaisi suuren valtimon, ja yst\u00e4vien yrityksist\u00e4 huolimatta mies kuoli verenhukkaan.<\/p>\r\n

Majavan pes\u00e4n n\u00e4keminen on varmasti jokaisen luonnossa liikkujan toivelistalla, mutta jos sellainen osuu kohdalle, on touhuja parempi ihastella et\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\r\n

Muurahaiskarhu<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Muurahaiskarhut ovat leppoisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 veijareita. Niill\u00e4 on surkea n\u00e4k\u00f6kyky, huono kuulo eik\u00e4 lainkaan hampaita. Ja silti ne voivat tappaa.<\/p>\r\n

Muurahaiskarhuista suurin el\u00e4\u00e4 Etel\u00e4- ja Keski-Amerikassa, ja ne voivat kasvaa jopa kahden metrin mittaiseksi. Niiden ruokavalio koostuu muurahaisista ja termiiteist\u00e4, joita ne kaivavat pesist\u00e4 k\u00e4p\u00e4liens\u00e4 pitkill\u00e4 kynsill\u00e4. Juuri nuo ter\u00e4aseet ovat muurahaiskarhuja uhkaaville el\u00e4imille vaaralliset.\u00a0<\/p>\r\n

Puolustautuessaan muurahaiskarhut asettuvat istumaan ja ojentavat etuk\u00e4p\u00e4l\u00e4ns\u00e4 eteenp\u00e4in; asento n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin el\u00e4in haluaisi halauksen. Totuus on kuitenkin kaukana siit\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Vuonna 2012 brasilialainen mies oli mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kun h\u00e4nen koiransa alkoivat piiritt\u00e4\u00e4 muurahaiskarhua. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 pelk\u00e4si osuvansa koiriinsa jos ampuu, joten h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi kiv\u00e4\u00e4rin sijaan veitseen.<\/p>\r\n

Ennen kuin mies ehti tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muurahaiskarhulle, oli t\u00e4m\u00e4 jo ehtinyt napata uhkaajan ter\u00e4viin kynsiins\u00e4<\/a>. Vaikka mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n pojat onnistuivatkin tappamaan el\u00e4imen, johtivat nelj\u00e4n sentin syvyiset haavat miehen reisiss\u00e4, k\u00e4siss\u00e4 ja kaulassa kuolettavaan verenvuotoon.\u00a0<\/p>\r\n

Kyseess\u00e4 ei ollut yksitt\u00e4istapaus, sill\u00e4 muurahaiskarhujen tiedet\u00e4\u00e4n raadelleen muitakin liian l\u00e4helle uskaltautuneita ihmisi\u00e4.<\/p>\r\n

Merileopardi<\/span><\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Etel\u00e4mantereella ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 hylkeiden heimoon kuuluva merileopardi on armoton tappaja. Joskus hylkeit\u00e4 on nimitetty merien koiranpennuiksi, mutta nimitys on osuva vain siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ne leikkiv\u00e4t. <\/span><\/p>\r\n

Ne leikkiv\u00e4t<\/span>\u00a0ruoallaan ennen tappamista. Niiden tiedet\u00e4\u00e4n jahtaavan pingviinej\u00e4 kauemmas rannasta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n ne uimaan melkein turvaan vain aloittaakseen kissa-hiiri-leikin uudelleen.\u00a0<\/span><\/p>\r\n

Merileopardien todellisuutta parempi maine saattaa johtua kertomuksista, joissa ne ovat esitt\u00e4neet tutkijoille temppujaan tai vieneet valokuvaajalle sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Niiden kanssa ei kuitenkaan kannata l\u00e4hte\u00e4 uimaan.<\/p>\r\n

Jopa kolmemetriseksi kasvavan merileopardin tiedet\u00e4\u00e4n purreen sukeltajia ja tutkijoita, eik\u00e4 kuolonuhreiltakaan olla v\u00e4ltytty<\/a>. Vuonna 2003\u00a0brittil\u00e4inen meribiologi Kirsty Brown<\/strong> menehtyi, kun merileopardi veti h\u00e4net kymmeneksi minuutiksi veden alle. <\/span><\/p>\r\n

Se oli ensimm\u00e4inen kerta, kun joku kuoli merileopardin hampaissa, vaikka vuosien ajalta tiedet\u00e4\u00e4n useampia tapauksia, joissa hylkeet ovat yritt\u00e4neet vet\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 j\u00e4\u00e4lt\u00e4 veteen. Merileopardien ruokavalioon kuuluvat muut hylkeet, joten on luonnollista ett\u00e4 ne saalistavat my\u00f6s ihmisi\u00e4.<\/span><\/p>\r\n

Hidaslori<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jmiksanek<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Muuhun vartaloon verrattuna j\u00e4ttim\u00e4iset silm\u00e4t tekev\u00e4t pienest\u00e4 hidaslorista suloisen n\u00e4k\u00f6isen ja valitettavasti himoitun lemmikin. S\u00f6p\u00f6n ulkokuorensa alla hidaslori on apinoiden maailman erikoisin otus, sill\u00e4 se on ainut myrkyllinen k\u00e4dellinen.<\/p>\r\n

Kaakkois-Aasiassa el\u00e4v\u00e4 hidaslori on tutkijoiden mukaan miljoonia vuosia sitten kehittynyt matkimaan kobraa<\/a>. Sen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja sel\u00e4ss\u00e4 oleva kuviointi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaaraliselta k\u00e4\u00e4rmelt\u00e4; etenkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4ll\u00e4, jolloin lorit ovat aktiivisia. Uhattuna hidaslori p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sihisev\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja liikkuu k\u00e4\u00e4rmem\u00e4isesti, mink\u00e4 mahdollistaa sen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen selk\u00e4nikama.\u00a0<\/p>\r\n

Mutta takaisin lorin myrkyllisyyteen. Uhattuna t\u00e4m\u00e4 pieni ja hidas apina nostaa k\u00e4tens\u00e4 yl\u00f6s ja ja nuolee kainaloidensa rauhasista erittyv\u00e4\u00e4 myrkky\u00e4. Myrkky sekoittuu lorin syljess\u00e4 olevaan toiseen aineeseen muodostaen nuolimyrkkysammakoidenkin eritt\u00e4m\u00e4\u00e4 batrakotoksiinia. Jos lori p\u00e4\u00e4see puremaan, voi myrkky johtaa anafylaktiseen reaktioon<\/a> ja hoitamattomana kuolemaan.<\/p>\r\n

Siksi lemmikeiksi myyt\u00e4vilt\u00e4 loreilta poistetaan hampaat brutaalisti puuduttamatta. Monissa maissa lorin ottaminen on laitonta, mutta siit\u00e4 huolimatta YouTubesta l\u00f6ytyy ”s\u00f6p\u00f6j\u00e4” videoita, joissa lori ”nauttii kutittamisesta” etuk\u00e4p\u00e4l\u00e4t pystyss\u00e4. Todellisuudessa se yritt\u00e4\u00e4 puolustautua myrkyll\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Pullokuonodelfiini<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: David Mark | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Delfiinej\u00e4 verrataan usein ihmisiin niiden sosiaalisuuden ja \u00e4lykkyyden takia. Ne leikkiv\u00e4t, oppivat uusia asioita nopeasti, pilailevat toistensa kustannuksella ja pystyv\u00e4t jopa tarttumaan evill\u00e4\u00e4n esineisiin. Delfiinit ovat suloisia, yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja avuliaita.<\/p>\r\n

Niiden harmittomasta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 ja ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 huolimatta useimmat merten saalistajat, valkohai mukaan lukien, v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t yhteenottoja delfiinien kanssa. Syy on yksinkertainen: delfiinit ovat s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tappajia.<\/p>\r\n

Ei ole ollenkaan harvinaista, ett\u00e4 ne silpovat omia j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n hengilt\u00e4 ter\u00e4vill\u00e4 hampaillaan, ja niiden tiedet\u00e4\u00e4n tappavan muun muassa py\u00f6ri\u00e4isi\u00e4 huvikseen ja leikkiv\u00e4n niiden ruhoilla.\u00a0<\/p>\r\n

Ihminen on delfiineille helppo kohde ja niiden tiedet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vankeudessa ett\u00e4 villin\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneen ihmisten kimppuun, ja jopa aiheuttaneen kuolettavia vammoja<\/a>. Ne purevat ja vet\u00e4v\u00e4t uhrinsa veden alle.<\/p>\r\n

Jotkut urosdelfiinit voivat n\u00e4hd\u00e4 miehet seksuaalisina kilpailijoina, ja varsinkin jos l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 on naaraita, ne voivat k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 hyvinkin aggressiivisesti.<\/p>\r\n

Vesinokkael\u00e4in<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: David Clode | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Australiassa asustava vesinokkael\u00e4in on yksi kummallisimmista otuksista, joita maa p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n kantaa. Se kuuluu harvinaiseen munivien nis\u00e4kk\u00e4iden alaluokkaan ja on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin omanlaisensa; sill\u00e4 on tihe\u00e4karvainen turkki, nokkamainen kuono, litte\u00e4 majavanh\u00e4nt\u00e4 ja r\u00e4pyl\u00e4jalat. Nis\u00e4kk\u00e4iden joukossa se on erikoinen my\u00f6s myrkyllisyytens\u00e4<\/a> vuoksi.<\/p>\r\n

Uroksilla on takajaloissaan rauhaset, joista erittyy myrkky\u00e4 kantaluun puolitoista sentti\u00e4 pitkiin, ter\u00e4viin kannuksiin. Se tarraa uhriin kiinni jaloillaan ja ruiskuttaa lamauttavan myrkyn toistuvilla pistoilla ihon alle. Joskus vesinokkael\u00e4in voi tarrata kannuksillaan niin tiukasti, ett\u00e4 sit\u00e4 on hankala saada irti.<\/p>\r\n

Ihmiselle pistos ja myrkky ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kivuliaita sek\u00e4 turvotusta ja pahoinvointia aiheuttavia. Kipuun ei auta voimakkaatkaan l\u00e4\u00e4kkeet, ja oireilua voi kest\u00e4\u00e4 jopa useita viikkoja. Kuolemanvaaraa myrkyst\u00e4 ei aikuiselle ihmiselle pit\u00e4isi olla (lapset ovat asia erikseen), mutta pienempi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, kuten koiria, on menehtynyt pistosten seurauksena.<\/p>\r\n

Myrkky ja kannukset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesi kehittyneet vesinokkael\u00e4imille kilpailutilanteita varten, sill\u00e4 urosten tiedet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymiskauden aikana pist\u00e4v\u00e4n toisiaan, jolloin myrkky halvaannuttaa kilpakosijan hetkellisesti.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s: 10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta<\/strong><\/a><\/p>\r\n

Kynsihanhi<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Bernard Dupont<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa el\u00e4v\u00e4 kynsihanhi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lle p\u00e4in suhteellisen tavalliselta, suurikokoiselta vesilinnulta.\u00a0<\/p>\r\n

Kynsihanhet puolustavat reviiri\u00e4\u00e4n aggressiivisesti ja niill\u00e4 on taisteluun sopivat kynnet tai kannukset ranteissaan, jotka sijaitsevat siipien ”taitoskohdassa”. Viel\u00e4 vaarallisemmaksi kynsihanhen tekee niiden myrkyllisyys.<\/p>\r\n

Sen erikoisuus ja vaarallisuus kiteytyy sanontaan: ”Olet mit\u00e4 sy\u00f6t”. Jokainen lintu ei kuitenkaan ole tappavan myrkyllinen, sill\u00e4 kynsihanhet eiv\u00e4t tuota ja erit\u00e4 itse myrkyllist\u00e4 ainetta, vaan saavat sit\u00e4 sy\u00f6mist\u00e4\u00e4n kovakuoriaisista. Myrkky varastoituu hanhien kudoksiin, kun hy\u00f6nteiset sulavat niiden ruoansulatuselimist\u00f6ss\u00e4, ja vaikka linnuille ei myrkyst\u00e4 ole haittaa, muuttuu niiden liha \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaaralliseksi.<\/p>\r\n

Ihmiselle kuolettava annos t\u00e4t\u00e4 kantharidiini-myrkky\u00e4<\/a> on noin 1 mg\/kg, joten kynsihanhet on parempi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois pannulta.<\/p>\r\n

Kyhmyjoutsen<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Robert Balog | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Jatketaan linnuilla. Kauniit ja ylv\u00e4\u00e4sti vedess\u00e4 uiskentelevat kyhmyjoutsenet voivat olla ihmiselle hengenvaarallisia<\/a>. Hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat harvinaisia, mutta kannattaa silti pit\u00e4\u00e4 varansa, jos sattuu uimaan niiden l\u00e4heisyydess\u00e4. Varsinkin, jos niill\u00e4 on poikasia.<\/p>\r\n

Useimmat el\u00e4imet puolustavat j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n vaistomaisesti, mutta jos uhkaaja osoittautuu liian vahvaksi ja vaaralliseksi antavat vanhemmat periksi. Toisin on joutsenten kohdalla, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t luovuta, vaan taistelevat loppuun saakka. Koitti loppu sitten sille itselle tai toiselle osapuolelle.<\/p>\r\n

Jopa 15-kiloisiksi kasvavien kyhmyjoutsenten tiedet\u00e4\u00e4n lent\u00e4neen vedess\u00e4 olevien, potentiaalisten uhkien p\u00e4\u00e4lle ja pit\u00e4neen el\u00e4imi\u00e4 pinnan alla kunnes ne ovat hukkuneet. Ihminen ei ole poikkeus.<\/p>\r\n

Vuonna 2012 Chicagon esikaupunkialueella 37-vuotias Anthony Hensley<\/strong>, joka ty\u00f6skenteli joutsenten suojeluohjelmassa, oli melomassa lammella, kun pes\u00e4\u00e4ns\u00e4 puolustanut kyhmyjoutsenkoiras kaatoi h\u00e4nen kajakkinsa<\/a>. Joutsen ei kuitenkaan j\u00e4tt\u00e4nyt asiaa sikseen vaan esti Hensleyt\u00e4 niin kauan uimasta rantaan, ett\u00e4 miehen voimat ehtyiv\u00e4t ja h\u00e4n hukkui.\u00a0<\/p>\r\n

Simpanssi<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Michael Gottwald | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Simpanssit ovat l\u00e4himpi\u00e4 sukulaisiamme ja ehk\u00e4 juuri siksi niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ntahtoisina ja sympaattisina el\u00e4imin\u00e4. Ne ovat kuitenkin my\u00f6s huonoilta puoliltaan hyvin ihmisen kaltaisia, sill\u00e4 niiden tiedet\u00e4\u00e4n muun muassa sotivan ja suunnittelevan hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 muihin laumoihin.<\/p>\r\n

Simpanssien tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s mets\u00e4st\u00e4v\u00e4n muita apinoita eik\u00e4 kannibalismi ole ollenkaan ennenkuulumatonta niiden keskuudessa. Vankeudessa tai lemmikkein\u00e4 el\u00e4vien simpanssien tiedet\u00e4\u00e4n hy\u00f6k\u00e4nneen hoitajiensa ja ihmisyst\u00e4viens\u00e4 kimppuun verisin tuloksin. Simpanssien uhreilla on raportoitu katkenneita luita, irti revittyj\u00e4 k\u00e4si\u00e4 sek\u00e4 kuorittuja kasvoja ja p\u00e4\u00e4nnahkoja.<\/p>\r\n

Kun ihminen aikoinaan nousi kahdelle jalalle ja alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuren osan energiastaan aivojensa toimintaan, oli resursseja tietysti otettava jostain muualta. Kun me opimme valmistamaan ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6kaluja ja aseita, katosi tarve voimakkaille lihaksille ja tappaville hampaille. Ihminen uhrasi siis vahvuutensa tullakseen \u00e4lykk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\r\n

Simpanssien lihakset ovat aivan eri luokkaa kuin ihmisen. Ne ovat jopa viisi kertaa meit\u00e4 voimakkaampia el\u00e4imi\u00e4, joten parhaimmassakin kunnossa oleva Homo sapiens<\/em> on helppo vastus simpanssille.<\/p>\r\n

Panda<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Meneek\u00f6 jo liian pitk\u00e4lle? Panda, tuo kaiket p\u00e4iv\u00e4t bambua sy\u00f6v\u00e4 leppoisa karhu on yksi rakastetuimmista el\u00e4imist\u00e4. Pandat ovat niin kovin hellyytt\u00e4vi\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Yleisestih\u00e4n karhut n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vaarallisina petoina, mutta pandoja pidet\u00e4\u00e4n sukulaisistaan poikkeavina. Ehk\u00e4 juuri tiukan kasvisruokavalionsa vuoksi. S\u00f6p\u00f6yden ei kuitenkaan saa antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 vaikka ne eiv\u00e4t ole verenhimoisia, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t ne itse\u00e4\u00e4n ja poikastaan uhkaavan ihmisen kimppuun tappavasti.<\/p>\r\n

Sitke\u00e4n bambun pureskeluun soveltuvat hampaat ovat ter\u00e4v\u00e4t, ja pandan valtaisa kallo korkeine otsaharjanteineen takaa yhden el\u00e4inkunnan suurimmista puruvoimista. Syv\u00e4t haavat voivat helposti johtaa kuolemaan.<\/p>\r\n

Vuonna 2006 Pekingin el\u00e4intarhassa er\u00e4s humaltunut vierailija p\u00e4\u00e4tti tunkeutua panda-aitaukseen silitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 karhuista. Miehell\u00e4 j\u00e4i kohtaamisesta muistoksi pahoin raadeltu jalka. T\u00e4m\u00e4n linkin kautta<\/a> p\u00e4\u00e4set katsomaan kuvia…omalla vastuulla.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n