{"id":5530,"date":"2026-05-25T21:45:00","date_gmt":"2026-05-25T19:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=5530"},"modified":"2026-05-25T15:10:45","modified_gmt":"2026-05-25T13:10:45","slug":"10-ihmiskehon-outoa-reaktiota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-ihmiskehon-outoa-reaktiota\/","title":{"rendered":"Miksi veren n\u00e4keminen py\u00f6rrytt\u00e4\u00e4? 10 ihmiskehon omituista reaktiota \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Mist\u00e4 johtuu hikka tai punastuminen? Ent\u00e4s aivojen j\u00e4\u00e4tyminen tai vaikkapa py\u00f6rtyminen, kun n\u00e4kee verta? Ihmiskeho on mystinen kapistus.<\/p>\r\n

Emme useinkaan pys\u00e4hdy miettim\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4iset reaktiot johtuvat. Mutta jos niit\u00e4 ryhtyykin miettim\u00e4\u00e4n, alkaa moni ilmi\u00f6 vaikuttaa melko kummalliselta.<\/p>\r\n

En\u00e4\u00e4 selityksi\u00e4 niiden takana ei tarvi pohtia, sill\u00e4 Listafriikki<\/a> rient\u00e4\u00e4 apuun ja paljastaa syyt ihmiskehon omituisiin reaktioihin.<\/p>\r\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset erikoisuudet meid\u00e4n kehoissamme ovat luvassa huomenna.<\/p>\r\n

Miksi aurinkoon katsominen aivastuttaa?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: James Gathany | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Tavallisessa aivastusrefleksiss\u00e4 nen\u00e4n limakalvon aistinsolut havaitsevat tunkeilijan, esimerkiksi p\u00f6lyhiukkasen, jolloin niiden v\u00e4rekarvat aktivoivat kasvojen tuntohermon. Sit\u00e4 pitkin tieto v\u00e4littyy aivojen aivastuskeskukseen, joka l\u00e4hett\u00e4\u00e4 yl\u00e4vartalon lihaksille viestin, ett\u00e4 nyt vierasesineest\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon ja tuloksena on tahdosta riippumaton aivastus.<\/p>\r\n

Noin nelj\u00e4osalla ihmisist\u00e4 aivastusrefleksi ilmenee my\u00f6s auringonvalon vaikutuksesta. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan ACHOO-syndroomaksi (engl. Autosomal Dominant Compelling Helioopthalmic Outburst<\/em>) eli foottiseksi, valosta johtuvaksi aivasteluksi<\/a>.\u00a0<\/p>\r\n

Valon aiheuttamassa aivastuksessa pupilli- ja aivastusrefleksien viestit sekoittuvat, koska niiden hermoradat kulkevat niin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Niill\u00e4 ihmisill\u00e4, jotka aivastavat menness\u00e4\u00e4n h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 kirkkaaseen valoon, silm\u00e4n pupillista tulevat impulssit eiv\u00e4t mene suoraan aivojen n\u00e4k\u00f6keskukseen, vaan kiert\u00e4v\u00e4t aivastuskeskuksen kautta. Joten samaan aikaan, kun pupillit saavat k\u00e4skyn supistua, tulee aivoihin my\u00f6s virheellinen viesti siit\u00e4, ett\u00e4 nen\u00e4ss\u00e4 on jotain ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Foottisen aivastelun arvellaan olevan periytyv\u00e4\u00e4, mutta sille altistavaa geeni\u00e4 (tai geenej\u00e4) ei ainakaan viel\u00e4 ole l\u00f6ydetty.<\/p>\r\n

Miksi punastumme?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Dmitry Ratushny | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

T\u00e4ysin tahdosta riippumaton punastumisrefleksi<\/a> on l\u00e4hinn\u00e4 nolo, varsinkin kun aina l\u00f6ytyy joku, joka tuo asian esille: ”Sinulla nousi ihan v\u00e4rit pintaan”. Kiitos tiedosta!<\/p>\r\n

Punastuminen voi johtua ilosta, j\u00e4nnityksest\u00e4, puoleensavet\u00e4v\u00e4n ihmisen kohtaamisesta, kehujen vastaanottamisesta, nolostumisesta, suuttumuksesta tai jopa aivan normaalista kanssak\u00e4ymisest\u00e4 muiden ihmisten kanssa. Punastumisen fysiologia on yksiselitteist\u00e4: stressaavassa tilanteessa erittyv\u00e4 adrenaliini saa ihon hiussuonet laajenemaan ja veren virtaamaan.<\/p>\r\n

Mutta miksi niin k\u00e4y?<\/p>\r\n

On outoa, ett\u00e4 ihminen on ainut el\u00e4in, joka punastuu. Kummallista on my\u00f6s se, ett\u00e4 meid\u00e4n silmiinpist\u00e4vin ruuminosamme muuttuu punaiseksi tilanteissa, joissa haluamme olla mahdollisimman huomaamattomia.\u00a0<\/p>\r\n

Punastumisen syyt\u00e4 on hankala selvitt\u00e4\u00e4, mutta tutkimusten perusteella sen arvellaan olevan t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ihmissuhteiden muodostuksessa. Noloissa tai katumista aiheuttavissa tilanteissa punastuvia ihmisi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti miellytt\u00e4v\u00e4mpin\u00e4 ja luotettavampina kuin niit\u00e4, joiden kasvot eiv\u00e4t paljasta tunteita.<\/p>\r\n

T\u00e4ysin tahdosta riippumaton punastuminen on havainnoijalle merkki siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 on vilpitt\u00f6m\u00e4sti pahoillaan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tehneens\u00e4 v\u00e4\u00e4rin eik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tule toistamaan virhett\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa.<\/p>\r\n

Seuraavan kerran kun punastut, niin muista, ett\u00e4 olet silloin muiden mielest\u00e4 huipputyyppi!<\/p>\r\n

Mist\u00e4 hikka johtuu?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Robin Higgins | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Hikka johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 keho joutuu k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n liikaa jotain, mit\u00e4 tahansa. Se voi olla ruokaa, juomaa, naurua, itkua, tupakan savua tai ihan vain ilmaa.<\/p>\r\n

Hikottelu johtuu pallean, joka on keuhkot ja vatsaontelon erottava ohut lihas, \u00e4killisist\u00e4 supisteluista. Pallea on ihmisen t\u00e4rkein hengityslihas ja normaalisti sen rauhallinen supistuminen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keuhkot ilmalla. Hikka syntyy jonkin \u00e4rsytt\u00e4ess\u00e4 mahalaukkua tai ruokatorvea, mink\u00e4 seurauksena pallealihas alkaa supistelemaan hallitsemattomasti. T\u00e4ll\u00f6in ilmaa virtaa liian nopeasti sis\u00e4\u00e4n, mutta samaan aikaan sulkeutuva kurkunp\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 ilmaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 keuhkoja. Kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevien \u00e4\u00e4nihuulten \u00e4killinen sulkeutuminen taas saa aikaan hikalle ominaisen \u00e4\u00e4nen.<\/p>\r\n

Nykytiedon valossa hikan uskotaan olevan siki\u00f6aikainen j\u00e4\u00e4nne<\/a>, sill\u00e4 nikottelu on aikuiselle ihmiselle t\u00e4ysin merkitykset\u00f6n toiminto. Toisin on kehittyv\u00e4lle vauvalle, joka el\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4iset kuukautensa nesteen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pussissa silloin t\u00e4ll\u00f6in hikotellen. Tutkimusten mukaan siki\u00f6ill\u00e4 on raportoitu hikkaa jopa yhdeks\u00e4nnelt\u00e4 raskausviikolta l\u00e4htien.<\/p>\r\n

Hapen siki\u00f6 saa tietenkin napanuoransa kautta, mutta hikan arvellaan olevan kehon refleksim\u00e4inen tapa harjoitella hengitt\u00e4mist\u00e4. Vauvan hengityslihakset treenautuvat, mutta hengitystiet pysyv\u00e4t suljettuina hikan aiheuttamassa ”sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4”.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n

Miksi aivot j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jayel Aheram | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Moni on varmasti kokenut brain freezen<\/em> eli ”aivojen j\u00e4\u00e4tymisen” sy\u00f6dess\u00e4\u00e4n tai juodessaan jotain todella kylm\u00e4\u00e4. Brain freeze ilmenee erityisesti hotkittaessa, joten on parempi sy\u00f6d\u00e4 j\u00e4tski\u00e4 rauhallisesti nautiskellen. Tietenk\u00e4\u00e4n aivot eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4dy, mutta on kummallista, ett\u00e4 kylm\u00e4 tuntuu otsassa, jonka kautta harva varmaankaan sy\u00f6 ja juo.<\/p>\r\n

Ilmi\u00f6 johtuu \u00e4killisest\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksesta kitalaen takaosassa<\/a>. Kurkussa on paljon verisuonia, jotka menev\u00e4t shokkiin ja supistuvat kylm\u00e4kosketuksesta. Kun kylm\u00e4 ruoka tai juoma nielaistaan, antaa keho verisuonille k\u00e4skyn j\u00e4lleen laajentua.<\/p>\r\n

Aivoihin verta vievien verisuonten nopea supistuminen ja laajentuminen saa niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t hermosolut l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n signaalin tuntokeskukseen, ett\u00e4 jotain kummallista on meneill\u00e4\u00e4n. Aivot tulkitsevat tapahtuman kipuna, mutta paikallistavat sen virheellisesti suun sijasta otsaan.\u00a0<\/p>\r\n

J\u00e4\u00e4tymisen tunnetta voi yritt\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 hitaammin ja antamalla kielen hermosolujen viestitt\u00e4\u00e4 aivoille, ett\u00e4 jotain kylm\u00e4\u00e4 on tulossa.<\/p>\r\n

Miksi veren n\u00e4keminen py\u00f6rrytt\u00e4\u00e4?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Ihmisell\u00e4 on stressitilanteessa kolme vaihtoehtoa: taistele, pakene tai lamaannu. Jos veren n\u00e4keminen py\u00f6rrytt\u00e4\u00e4, ei kyse ole taistelusta tai pakenemisesta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa stressitaso on noussut liian korkeaksi, jolloin ihmiskeho ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sen kolmannen vaihtoehdon eli lamaantumisen.<\/p>\r\n

Aivot kokevat, ett\u00e4 uhka on liian suuri, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta paeta tai taistella. Parasympaattinen hermosto aktivoituu ja laskee kehon kierroksia, mist\u00e4 on usein merkkin\u00e4 pahoinvointia, v\u00e4symyst\u00e4 ja py\u00f6rtymisen tunnetta.<\/p>\r\n

T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa py\u00f6rtyminen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 laukaisevien tekij\u00f6iden (pelko, kipu, voimakas henkinen stressi, veren n\u00e4keminen) johdosta alaraajojen verisuonet rentoutuvat, jolloin veren paluu syd\u00e4meen vaikeutuu ja veri alkaa ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 jalkoihin. Lamaantumisreaktion takia syd\u00e4men syke hidastuu, aivot eiv\u00e4t saa tarpeeksi verta ja lopulta verenpaine ja koko ihminen romahtaa.<\/p>\r\n

Tutkijoiden mukaan<\/a> kaikki ihmiset k\u00e4rsiv\u00e4t heikotuksesta jossain m\u00e4\u00e4rin n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n sis\u00e4lmykset. Se taas on ollut elint\u00e4rke\u00e4 ja sis\u00e4syntyinen ominaisuus edelt\u00e4jillemme. Kun vihollinen viilsi suuren, verta vuotavan haavan k\u00e4teen, oli selvi\u00e4misen kannalta hy\u00f6dyllist\u00e4 py\u00f6rty\u00e4. Py\u00f6rtyneen\u00e4 maassa makaava esi-ihminen saattoi s\u00e4\u00e4sty\u00e4 kaulan katkaisulta, koska h\u00e4nen uskottiin jo olevan kuollut.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\r\n