{"id":6349,"date":"2024-02-25T22:40:06","date_gmt":"2024-02-25T20:40:06","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=6349"},"modified":"2024-02-28T12:36:28","modified_gmt":"2024-02-28T10:36:28","slug":"10-elainmaailman-karmivaa-purukalustoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-elainmaailman-karmivaa-purukalustoa\/","title":{"rendered":"El\u00e4inmaailman oudoimmat ja pelottavimmat hammaskalustot"},"content":{"rendered":"

El\u00e4inmaailmassa on monia kauhistuttavia raateluhampaita, mutta t\u00e4lt\u00e4 listalta et l\u00f6yd\u00e4 niit\u00e4, jotka tulevat ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen.<\/p>\r\n

Valkohai, krokotiili, leijona ja karhu loistavat poissaolollaan, koska ne ovat liian ilmiselvi\u00e4. Eik\u00e4 hammaskaluston tarvi olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaarallinen ihmiselle ollakseen pelottava.\u00a0<\/p>\r\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt el\u00e4inmaailman kummastuttavimmat ja kauhistuttavimmat hampaat: Tervetuloa painajaiset!<\/p>\r\n

Sarvivalas<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

T\u00e4m\u00e4 ”merien yksisarvinen” oli pitk\u00e4\u00e4n legendan statuksella kulkeva satuolento, josta kerrottiin tarinoita pelottavana merihirvi\u00f6n\u00e4.<\/p>\r\n

Nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 arktisilla merialueilla el\u00e4v\u00e4 sarvivalas<\/a> on ihan oikea merinis\u00e4k\u00e4s. T\u00e4m\u00e4 suhteellisen pieni valas kasvaa keskim\u00e4\u00e4rin viisimetriseksi, mutta sen taisteluihin ja puolustautumiseen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sarvi voi olla jopa puolet ruumiin pituudesta; parhaimmillaan 2,5-metrinen.\u00a0<\/p>\r\n

Sarvi on sin\u00e4ns\u00e4 harhaanjohtava termi, sill\u00e4 keih\u00e4sm\u00e4inen uloke on todellisuudessa koirasvalaan sy\u00f6ksyhammas, joka kasvaa suoraan sen yl\u00e4huulen l\u00e4pi. Joskus harvoin naaraillakin tavataan sarvia, mutta ne eiv\u00e4t kasva milloinkaan samoihin mittoihin kuin koirailla.\u00a0<\/p>\r\n

Kellonvastaiseen suuntaan spiraalimaisesti kiertyv\u00e4 sarvi on valaan vasen kulmahammas<\/a>, oikea kulmahammas pysyy useimmiten ihon alla piilossa. Silloin t\u00e4ll\u00f6in sekin voi kuitenkin kasvaa ja saada aikaan kaksisarvisia koirasvalaita. Muita hampaita sarvivalaalla ei ole.\u00a0<\/p>\r\n

Tutkijat uskovat, ett\u00e4 sarvivalas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajentunutta kulmahammastaan reviirikiistojen setvimisen lis\u00e4ksi muun muassa j\u00e4\u00e4n rikkomiseen ja saaliskalojen tainnuttamiseen. Miljoonia hermop\u00e4\u00e4tteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vien hampaiden ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n auttavan my\u00f6s saaliskalojen paikallistamisessa.<\/p>\r\n

Vesikauris<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Vesikauriilla on kaunis suomenkielinen nimi. Kuvaavampi olisi sapelihammaskauris, koska sen torahampaat ovat kuin muinaisella sapelihammastiikerill\u00e4 konsanaan. Kiinassa ja Korean niemimaalla el\u00e4v\u00e4 vesikauris on kuin toiselta planeetalta, sill\u00e4 olemmehan tottuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hirviel\u00e4imill\u00e4 sarvet p\u00e4\u00e4ss\u00e4, ei leuoissa.<\/p>\r\n

Vesikauriin kulmahampaat voivat kasvaa jopa 5-senttisiksi<\/a>, mik\u00e4 on kunnioitettava pituus, sill\u00e4 suurimmatkin urokset ovat vain puolen metrin korkuisia. Urokset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t torahampaita aseina toisiaan vastaan taistellessaan parittelukumppaneista.\u00a0<\/p>\r\n

Hirvisika<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Jos vesikauriilla on harhaanjohtava nimi, niin hirvisika on juuri sit\u00e4, mit\u00e4 sen nimi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Hirvisikoja tavataan ainoastaan muutamalla Indonesian saarella ja niit\u00e4 tunnetaan nelj\u00e4 eri lajia. Kaikkien lajien urokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t silt\u00e4, kuin evoluutiolla olisi ollut tyls\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 ja se p\u00e4\u00e4tti kokeilla jotain erilaista.\u00a0<\/p>\r\n

Hieman alle metrin korkuisten ja sadan kilon painoisten hirvisikojen pitk\u00e4t alakulmahampaat kaartuvat uhkaavasti ulosp\u00e4in, ja jo ne yksin\u00e4\u00e4n olisivat tehokkaat taisteluv\u00e4lineet muita uroksia vastaan.<\/p>\r\n

Mutta sitten kuvaan astuu yl\u00e4kulmahampaat. Ne puskevat l\u00e4pi hirvisian kuonosta ja kaartuvat kohti sen otsaa<\/a>. Tutkijoiden mukaan ne ovat kehittyneet suojaaman hirvisian silmi\u00e4 yhteenotoissa, samalla kun alapuolisilla sy\u00f6ksyhampailla yritet\u00e4\u00e4n seiv\u00e4st\u00e4\u00e4 kilpailijan kaula.\u00a0<\/p>\r\n

Taistelujen tuoksinnassa hampaat v\u00e4lill\u00e4 katkeavat tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hioutuvat. Se on hirvisikauroksille elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 jos hampaat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pitkiksi ajoiksi trimmaamatta, voivat ne kasvaa kohtalokkain seurauksin el\u00e4imen kalloon sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Seeprahammasahven<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Seeprahammasahven on noin puolimetriseksi kasvava kala, joka el\u00e4\u00e4 l\u00e4ntisell\u00e4 Atlantilla. Se on melko tavallinen saaliskala, joka ilmeisesti my\u00f6s maistuu hyv\u00e4lt\u00e4. Toisin kuin muut heimonsa kalat, se pit\u00e4ytyy yhdess\u00e4 ja samassa sukupuolessa eik\u00e4 vaihtele sit\u00e4 olosuhteiden ohjaamana. Ei siis viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\r\n

Seeprahammasahven on kuitenkin ihmisen silmin katsottuna puistattava. Kun sen suun avaa, aukeaa silmien eteen t\u00e4ysin ihmisen hampaita muistuttava rivist\u00f6<\/a>. Sis\u00e4ll\u00e4 suussa hampaat jatkuvat riveitt\u00e4in t\u00e4ytt\u00e4en pahimmillaan (tai seeprahammasahvenen kannalta parhaimmillaan) koko kitalaen. Niill\u00e4 se saa helposti rikki kovakuoriset simpukat ja \u00e4yri\u00e4iset, joita se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravinnokseen.<\/span><\/p>\r\n

Seeprahammasahvenen purukalusto voi toki nimens\u00e4 mukaisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s seepran hampailta, mutta kyll\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien kalastajien hymyt hyytyv\u00e4t kun ei niin valkoinen rivist\u00f6 pilkist\u00e4\u00e4 huulien alta.<\/span><\/p>\r\n

Krillihylje<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Etel\u00e4mantereen rannikolla el\u00e4v\u00e4n krillihylkeen hampaat eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole el\u00e4inmaailman pelottavimmat ja vaarallisimmat. Mutta muodoltaan ne ovat kaikkein omituisimmat<\/a>, sit\u00e4 ei k\u00e4y kiist\u00e4minen.<\/p>\r\n

Krillihylje sy\u00f6 ravinnokseen nimens\u00e4 mukaisesti krillej\u00e4<\/a>, jotka lasketaan osaksi el\u00e4inplanktonia. Vuorokaudessa hylje kiskoo napaansa jopa 20 kiloa minimaalisen pieni\u00e4 \u00e4yri\u00e4isi\u00e4, joten sill\u00e4 on oltava tekniikka hallussa.\u00a0<\/p>\r\n

Krillihylje siivil\u00f6ikin ravintonsa hieman hetulavalaiden tapaisesti suoraan vedest\u00e4, mutta levym\u00e4isten hetuloiden sijaan ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t siihen sahalaitaisia hampaitaan. Kun krillihylje ottaa ison kulauksen merivett\u00e4 ja sulkee suunsa, j\u00e4\u00e4 ravinto nielaistavaksi, kun vesi valuu hampaiden v\u00e4list\u00e4 ulos.\u00a0<\/p>\r\n

Virtahepo<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Virtahevot ovat ihmisen kannalta yksi\u00e4 maailman vaarallisimmista el\u00e4imist\u00e4; ne aiheuttavat vuosittain noin 500 kuolemaa. Jopa 4000 kilon painoisiksi ja viisimetri\u00e4 pitkiksi kasvavat virtahevot puolustavat ahnaasti reviiri\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 useimmat ihmisiinkin kohdistuvat hy\u00f6kk\u00e4ykset johtuvat. Ne ovat kasvissy\u00f6ji\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 yleens\u00e4 tapa muita el\u00e4imi\u00e4 sy\u00f6d\u00e4kseen.\u00a0<\/p>\r\n

Niiden kulmahampaat ovat maalla el\u00e4vist\u00e4 nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 suurimmat (norsujen sy\u00f6ksyhampaat ovat etuhampaita) ja ne voivat kasvaa jopa 40 senttimetrin pituisiksi. Se pystyy avaamaan massiiviset leukansa jopa 150 asteen kulmaan. Kun virtahevon suu on kiinni, painuvat kulmahampaat kuin miekat tuppeihinsa niille tarkoitettuihin yl\u00e4leuan kuoppiin. Siksi se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4in harmittomalta, jos kokoa ei ota huomioon.<\/p>\r\n

Vuonna 1996 Paul Templer<\/strong> toimi oppaana Zimbabwessa, Zambezi-joella. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n oli turistiryhm\u00e4n kanssa melomassa, kun yht\u00e4kki\u00e4 valtavan kokoinen urosvirtahepo kaatoi heid\u00e4n kajakkinsa. Se nappasi Templerin ja er\u00e4\u00e4n toisen oppaan, Evansin<\/strong>, suuhunsa. Aggressiivinen el\u00e4in vei miehi\u00e4 upoksiin ja riepotteli r\u00e4synuken lailla<\/a>.<\/p>\r\n

Templer saatiin pelastettua ja h\u00e4n j\u00e4i vakavista vammoista huolimatta henkiin. H\u00e4nell\u00e4 oli kehossaan yli 40 syv\u00e4\u00e4 pistoshaavaa, h\u00e4nen keuhkonsa olivat osittain n\u00e4kyviss\u00e4 ja h\u00e4n menetti vasemman k\u00e4tens\u00e4. Evansin ruumis l\u00f6ytyi muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 rannasta.\u00a0<\/p>\r\n

Isokoskelo<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: peterichman (rajattu alkuper\u00e4isest\u00e4)<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Isokoskelo on suurikokoinen vesilintu, joka pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kes\u00e4isin sit\u00e4 tavataan koko Suomessa<\/a>. Se ei ole erityisen harvinainen n\u00e4ky ja vaikuttaa aivan tavalliselta sorsalinnulta. Kunnes se avaa suunsa.<\/p>\r\n

Sen nokassa on 150 veitsenter\u00e4v\u00e4\u00e4, taaksep\u00e4in suuntautunutta ”hammasta”, jotka pureutuvat tukevasti liukkaisiin saaliskaloihin ja ankeriaisiin.<\/p>\r\n

Laitoin hampaat lainausmerkkeihin, sill\u00e4 nykyisin el\u00e4vill\u00e4 linnuilla ei ole hampaita<\/a>; ne vaihtuivat nokkaan jo reipas sata miljoonaa vuotta sitten. Vaikka isokoskelon nokan sisus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin sen esi-isill\u00e4, dinosauruksilla, on kyse erilaisesta rakenteesta.\u00a0<\/p>\r\n

Monilla sorsalinnuilla on nokissaan hammasmaiset lamellit, joiden l\u00e4pi vesi siivil\u00f6ityy pois, kun lintu on saanut saaliin suuhunsa. Pienet levym\u00e4iset ulokkeet ovat nokan jatke<\/a>, oikeastaan sen ep\u00e4tasainen reuna. Isokoskeloilla ne ovat vain kehittyneet muistuttamaan sahanter\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Joskus isokoskelon sis\u00e4inen raptori voi her\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 sen tiedet\u00e4\u00e4n silloin t\u00e4ll\u00f6in tappavan my\u00f6s pieni\u00e4 nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja jopa muita lintuja.<\/p>\r\n

Helicoprion<\/em><\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: \u0414\u0438\u0411\u0433\u0434<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Helicoprion<\/em> on listamme ainut h\u00e4vinnyt laji. T\u00e4m\u00e4 koppap\u00e4isiin kuuluva rustokala on el\u00e4nyt permikaudella, noin 250 miljoonaa vuotta sitten.<\/p>\r\n

Pitk\u00e4\u00e4n sen ulkon\u00e4k\u00f6 oli t\u00e4ysi mysteeri, sill\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 ei l\u00f6ydetty kunnollisia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 juuri niiden pehme\u00e4n, rustoisen vartalon vuoksi. Fossiileista l\u00f6ydettiin vain kummallisia spiraalimaisia hammasrakenteita. Tutkijoita h\u00e4mmensi suunnattomasti sirkkelim\u00e4inen hammaslevy, jota piirroksissa yritettiin istuttaa niin kalan kuonon p\u00e4\u00e4lle kuin sen alaleuan p\u00e4\u00e4h\u00e4nkin. Villeimmiss\u00e4 teorioissa<\/a> Helicoprionilla<\/em> oli rullalla oleva ”hammasraippa”, jonka se sinkosi saalista kohti.<\/p>\r\n

Lis\u00e4\u00e4ntyneen fossiiliaineiston ja kehittyneiden analysointimenetelmien ansiosta nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 noin kymmenen metrin mittaisella, haita muistuttavalla kalalla oli sis\u00e4ll\u00e4 suussaan ”sirkkeli”, jonka spiraalimainen hammaskiehkura takasi saalisel\u00e4inten silppuamisen helposti nielt\u00e4viksi riekaleiksi.\u00a0<\/p>\r\n

Rakenne oli kiinni suun lihaksessa, joka sai leukojen liikuttelemisen kanssa aikaan hienoisen, moottorisahanter\u00e4\u00e4 muistuttavan liikkeen. Kiehkurassa saattoi olla jopa 200 hammasta, joista uloimmat ja suurimmat olivat noin viiden sentin mittaisia. Kun Helicoprion<\/em> kasvoi, puhkesi sille uusia hampaita vanhojen jatkoksi<\/a>, ja vanhimmat hampaat kiertyiv\u00e4t hiljalleen h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4lle spiraalille.<\/p>\r\n

Eunice aphroditois<\/em>\u00a0-monisukasmato<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

El\u00e4inmaailman kauhistuttavimmat, joskin melko pienet, hampaat ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti Eunice aphroditois<\/em> -monisukasmadolla<\/a>. Trooppisissa meriss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 mato el\u00e4\u00e4 kaivautuneena pohjahiekkaan ja voi kasvaa jopa kolmen metrin pituiseksi ja k\u00e4sivarren paksuiseksi. Aikamoinen mato! Normaalitilassa se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tavalliselta, vaikkakin suurelta, monisukasmadolta, mutta saalistustilanne on asia erikseen. Eunice aphroditois\u00a0<\/em>n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, kuin sill\u00e4 olisi rapumaiset sakset, mutta kyseess\u00e4 on toden tottakin hampaat.<\/p>\r\n

Se odottaa k\u00e4rsiv\u00e4llisesti suurten sahalaitaisten hampaidensa kanssa, ett\u00e4 pahaa-aavistamaton kala ui sen ylle, ja naps vain, niin kala meni parempiin suihin. Sen leuat ovat niin vahvat, ett\u00e4 se voi purra kalan kahtia yhdell\u00e4 puraisulla. Ihmiselle Eunice aphroditoisin\u00a0<\/em>purema on vaaraton, joskin melko kivulias kokemus. Suosittelen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n!<\/p>\r\n

T\u00e4m\u00e4n madon englanninkielinen nimi, ”Bobbit Worm”, on viittaus yhdysvaltalaiseen Lorena Bobbittiin<\/strong>, joka vuonna 1993 leikkasi v\u00e4kivaltaiselta aviomiehelt\u00e4\u00e4n Johnilta<\/strong> peniksen irti. Eunice aphroditoisin\u00a0<\/em>ei kuitenkaan tiedet\u00e4 suorittaneen kyseist\u00e4 toimenpidett\u00e4.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n