{"id":6493,"date":"2020-07-08T10:00:01","date_gmt":"2020-07-08T08:00:01","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=6493"},"modified":"2026-06-20T14:37:51","modified_gmt":"2026-06-20T12:37:51","slug":"10-faktaa-viikinkien-elamasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/","title":{"rendered":"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 sana viikinki tuo mieleesi? Meri\u00e4 seilaavat raakalaiset, jotka ry\u00f6steliv\u00e4t ja sotivat ymp\u00e4ri Pohjois-Eurooppaa? Ehk\u00e4 niinkin, mutta se on vain osa totuutta.<\/p>\n

Viikinkien kulta-ajan katsotaan yleisesti olleen vuosien 793 ja 1066 v\u00e4lill\u00e4. Toki viikinkej\u00e4 oli jo paljon sit\u00e4 ennemmin ja tietysti my\u00f6s my\u00f6hemmin, mutta ajanjakso m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy heid\u00e4n valloitusretkiens\u00e4 mukaan.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, mielenkiintoisia ja v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja faktoja.<\/p>\n

Olivat tarkkoja hygieniasta ja ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4\u00e4n<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ruotsin historiallinen museo, Historiska<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Ehk\u00e4 kaikkein yll\u00e4tt\u00e4vin asia viikingeiss\u00e4 oli se, ett\u00e4 he panostivat kovasti omasta ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 huolehtimiseen. Eik\u00e4 vain n\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 koruilla tai asuilla, vaan he oikeasti pitiv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n huolta. Viikingit peseytyiv\u00e4t usein (lue: kerran viikossa), mik\u00e4 oli tuohon aikaan harvinaista, ja valmistivat ja k\u00e4yttiv\u00e4t saippuaa.<\/p>\n

Arkeologit ovat kaivauksissaan l\u00f6yt\u00e4neet luusta tai el\u00e4inten sarvista tehtyj\u00e4 pinsettej\u00e4, kampoja<\/a>, h\u00f6yli\u00e4 ja jopa korvien puhdistukseen k\u00e4ytettyj\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4. Viikinkien tiedet\u00e4\u00e4n ihannoineen vaaleutta, joten tummakutriset miehet (nimenomaan miehet) v\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t kaliumkarbonaatilla hiuksensa vaaleiksi. Joskus k\u00e4sittelyyn p\u00e4\u00e4si partakin. Kaliumkarbonaatti oli my\u00f6s erinomainen keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon t\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Hiihtiv\u00e4t huvin vuoksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/p><\/div>\n

Viikingit olivat kovia hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja vaikka jonkinlaisia suksia oli heit\u00e4 aiemminkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa Kiinassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, kehitettiin Skandinaviassa eniten nykyaikaisia suksia muistuttavat v\u00e4lineet<\/a>.\u00a0<\/p>\n

Kylmiss\u00e4 olosuhteissa ja lumisessa maastossa oli huomattavasti helpompi liikkua suksilla. Viikingit k\u00e4viv\u00e4t hiiht\u00e4en mets\u00e4ll\u00e4 ja sivakoivat jopa l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4ytyihin taisteluihin. Mutta ei ty\u00f6t\u00e4 ilman huvia, sill\u00e4 viikinkien on todettu k\u00e4yneen hiihtokisoja ja hiihdelleen my\u00f6s ihan vain huvikseen.<\/p>\n

Muinaisskandinaavisessa mytologiassa on hiiht\u00e4miselle (ja lumikenk\u00e4ilylle) oma jumalansakin, Ullr.<\/p>\n

Maailman parhaita suunnistajia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: ArniEin<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Legendan mukaan viikingit olivat niin mahtavia merenk\u00e4vij\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 he pystyiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n Auringon pilvisell\u00e4kin s\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja navigoimaan sen avulla. Legenda on legendaa, mutta tarinassa saattaa olla pieni totuuden siemen.<\/p>\n

Viikinkien salainen ase s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuin s\u00e4\u00e4ll\u00e4 suunnistamiseen oli islannins\u00e4lp\u00e4-niminen mineraali, joka piireiss\u00e4 kulki nimell\u00e4 ”aurinkokivi<\/a>”. Moni l\u00e4pikuultava kivi muuttaa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n ja kirkkauttaan valon tulokulman mukaan, joten niiden avulla voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, miss\u00e4 aurinko kulloinkin on.\u00a0<\/p>\n

Islannins\u00e4lp\u00e4 ei kuitenkaan ollut aivan niin yksinkertainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kun aurinkokive\u00e4 pit\u00e4\u00e4 valoa kohti, ja siirt\u00e4\u00e4 sen sitten nopeasti pois, n\u00e4kyy verkkokalvoilla kiven aikaansaamasta valon polarisaatiosta johtuva ilmi\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n Haidingerin lyhde. Siin\u00e4 kohdassa, johon valon s\u00e4teet osuivat suoraan, n\u00e4kyy lyhyen aikaa keltainen juova: siell\u00e4 on siis aurinko. Kivi toimii pilvisen\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja jopa 1 asteen tarkkuudella.<\/p>\n

Viikingeill\u00e4 oli maaorjia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kevin Wells<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka viikingit ovat tunnettuja merill\u00e4 seilaamisesta, tuli ruoka p\u00f6yt\u00e4\u00e4n enimm\u00e4kseen oman maan antimista. Viikingit olivat kotona ollessaan maanviljelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Kovaan ty\u00f6h\u00f6n tarvittiin kuitenkin apua, ja sit\u00e4 miehet toivat retkilt\u00e4\u00e4n. Yksi suuri syy sotaretkiin oli nimenomaan maaorjien hankkiminen. Orjat olivat, niin kuin muuallakin maailmassa, is\u00e4ntiens\u00e4 omaisuutta ja yhteiskunnassa alimmaisina.\u00a0<\/p>\n

Yl\u00e4luokkaisten viikinkien ruokavalio perustui lihaan ja vihanneksiin, mutta orjien luista on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 he s\u00f6iv\u00e4t enimm\u00e4kseen kalaa. Sit\u00e4 oli tarjolla runsaasti halpaan hintaan.<\/p>\n

Arkeologiset l\u00f6yd\u00f6kset ovat osoittaneet my\u00f6s sen, ett\u00e4 kun viikinki-is\u00e4nt\u00e4 kuoli, oli sama kohtalo edess\u00e4 h\u00e4nen omistamillaan orjilla, joilta leikattiin p\u00e4\u00e4t irti ennen herransa kanssa hautaan laskemista.<\/p>\n

Viikinkien kalmistoista on l\u00f6ytynyt my\u00f6s orjien joukkohautoja, ja luurangoissa on voitu n\u00e4hd\u00e4 merkkej\u00e4 uhraamisesta. Esimerkiksi k\u00e4sien ja jalkaterien yhteen sitominen on osoitus rituaalimaisesta ihmisuhrista<\/a>. Orjien uhraaminen oli tapa kunnioittaa kuolleita viikinkej\u00e4. Ei siis niit\u00e4 orjia.<\/p>\n

Viikinkinaiset<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sara Felde | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Toisin kuin monessa muussa tuon ajan kulttuurissa, viikinkinaiset olivat hyvin tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa. Tutkijat ovat hieman eri mielt\u00e4 siit\u00e4, oliko viikinkien retkill\u00e4 mukana naissotureita vai ei, mutta muuten naiset olivat yhteiskunnassa l\u00e4hes samalla viivalla<\/a>.<\/p>\n

Luu- ja hammasl\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 on voitu todeta, ett\u00e4 tyt\u00f6ist\u00e4 on pidetty samalla lailla huolta kuin pojistakin; n\u00e4in ei olisi, jos naiset olisivat olleet alempaa kastia.\u00a0<\/p>\n

Naiset saivat omistaa maata, peri\u00e4 vanhempiensa omaisuuden ja jopa erota aviomiehist\u00e4\u00e4n. Naiset saivat k\u00e4yd\u00e4 kauppaan ja toimia my\u00f6s uskonnollisina johtajina. Kun miehet olivat kuukausien mittaisilla retkill\u00e4\u00e4n, pitiv\u00e4t naiset huolen taloista, kotiel\u00e4imist\u00e4 ja maanviljelyksest\u00e4. Vapaiden naisten kimppuun k\u00e4yminen tai raiskaaminen johtivat kuolemantuomioon; toki orjat olivat asia erikseen.<\/p>\n

Viikinkiajan naisilla oli my\u00f6s mielenkiintoinen tapa selvitt\u00e4\u00e4, kannattiko sotaretkell\u00e4 loukkaantunutta soturia pelastaa. Huonossa kunnossa olevalle viikingille sy\u00f6tettiin v\u00e4kevist\u00e4 sipuleista tehty\u00e4 lient\u00e4, ja jos sipuli tuoksui haavoissa, olivat ne liian syvi\u00e4 hoidettaviksi. Karua, mutta tehokasta.<\/p>\n

Mit\u00e4 tapahtui Gr\u00f6nlannin viikingeille?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bernd Hildebrandt | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Gr\u00f6nlannissa asuneiden viikinkien tarina on piinannut tutkijoita vuosisatojen ajan. Mit\u00e4 heille oikein tapahtui<\/a>? Miksi he katosivat?<\/p>\n

Viikingit seilasivat Islannista Gr\u00f6nlantiin, ja perustivat sinne pysyvi\u00e4 asutuksia ja yhteis\u00f6j\u00e4, noin vuoden 1000 tienoilla. Jostain syyst\u00e4 he kuitenkin h\u00e4visiv\u00e4t suurelta saarelta viimeist\u00e4\u00e4n 1500-luvun alussa. Syyllisiksi \u00e4killiseen katoamiseen on pidetty pahamaineisia baskimerirosvoja, taisteluja saarelle saapuneiden inuiittien kanssa tai manner-Eurooppaa piinannutta paiseruttoepidemiaa eli mustaa surmaa.<\/p>\n

Ep\u00e4suora syyllinen on todenn\u00e4k\u00f6isesti normaalia kylmempi ajanjakso, pikku j\u00e4\u00e4kausi, joka alkoi noin vuonna 1450. Tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 viikingit eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n menehtyneet kylmyyteen, vaan ennemminkin siihen, etteiv\u00e4t he osanneet sopeutua ilmastoon.\u00a0<\/p>\n

Gr\u00f6nlannin viikinkiyhteis\u00f6t, jotka yhteens\u00e4 kattoivat enimmill\u00e4\u00e4n noin 2500 henke\u00e4, menestyiv\u00e4t monen sukupolven ajan loistavasti: he rakensivat mahtavia asumuksia ja heill\u00e4 oli satoja raivattuja peltoja. He kuitenkin luottivat liiaksi juuri maanviljelykseen sek\u00e4 merten takaiseen kaupank\u00e4yntiin.<\/p>\n

Maanviljelys ja karjanhoito johtivat ylilaiduntamiseen ja tuhosivat Gr\u00f6nlannin jo valmiiksi v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kasvillisuutta. Puita ei saarella juurikaan kasvanut, joten laivojen valmistaminen ja korjaaminen k\u00e4viv\u00e4t haastaviksi, ja samaan aikaan kylmenev\u00e4 ilmasto sek\u00e4 laajeneva merij\u00e4\u00e4 vaikeuttivat kauppamatkoja Eurooppaan.\u00a0<\/p>\n

Gr\u00f6nlantiin muutama vuosisata viikinkej\u00e4 my\u00f6hemmin saapuneet inuiitit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t kuitenkin mainiosti. He mets\u00e4stiv\u00e4t merinis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja ruokaa oli tarjolla yllin kyllin. Jos viikingit eiv\u00e4t olisi itsep\u00e4isesti halunneet pysy\u00e4 vanhoissa tavoissaan, vaan olisivat ottaneet naapureistaan mallia, asuisi Gr\u00f6nlannissa todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viikinkiaika alkoi paljon oletettua aiemmin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thomas Quine<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Viikinkiajan katsotaan alkaneen tarkalleen kes\u00e4kuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 793. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtui nimitt\u00e4in ensimm\u00e4inen viikinkien valloitusretki pohjoisenglantilaisella saarella sijainneeseen munkkiluostariin.\u00a0<\/p>\n

Ajatus on kuitenkin hieman muuttunut, sill\u00e4 vuonna 2008 virolainen arkeologiryhm\u00e4 teki sensaatiomaisen l\u00f6yd\u00f6ksen Saaremaalta. Se antoi viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 viikinkikulttuuri onkin paljon oletettua vanhempi.<\/p>\n

Viron maaper\u00e4st\u00e4 kaivettiin esiin massiivinen joukkohauta<\/a>, josta l\u00f6ytyi kaksi laivaa ja 40 miest\u00e4, jotka kaikki olivat skandinaavista alkuper\u00e4\u00e4, ja todenn\u00e4k\u00f6isesti kuolleet v\u00e4kivaltaisessa hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4. Hauta ajoitettiin jonnekin vuosien 700 ja 750 v\u00e4lille, mik\u00e4 parhaimmillaan osoittaa viikinkien seilanneen merill\u00e4 jopa 200 vuotta ajateltua aiemmin. Voi kuulostaa lyhyelt\u00e4 ajalta, mutta toisaalta viikinkien merill\u00e4 seilaamisen katsotaan p\u00e4\u00e4ttyneen jo vuonna 1066, joten siihen suhteutettuna puhutaan suuresta erosta.<\/p>\n

Kuten muualtakin, my\u00f6s Saaremaalta l\u00f6ydetyt puiset laivat olivat l\u00e4hes kokonaan maatuneet, mutta maaper\u00e4st\u00e4 kaivetut metalliset niitit ja naulat mahdollistivat niiden rekonstruktion. Laivat itsess\u00e4\u00e4n ajoitettiin viel\u00e4 noin 50 vuotta hautapaikkaa vanhemmiksi.<\/p>\n

Toinen laivoista oli selv\u00e4sti suurempi ja se oli liikkunut purjeilla. Siit\u00e4, mit\u00e4 paikalla 700-luvun alkupuolella tapahtui, ei juurikaan tiedet\u00e4: Vain se, ett\u00e4 viikingit seilasivat It\u00e4meren halki hy\u00f6kk\u00e4ysretkelle, sill\u00e4 laiva oli nimenomaan tarkoitettu sotalaivaksi, ei kalastamiseen.<\/p>\n

Kahakasta selvinneet hautasivat kuolleet pikaisesti aseidensa ja el\u00e4imiens\u00e4 kanssa. Menehtyneiden kilvet oli laitettu tapojen mukaisesti ruumiiden p\u00e4\u00e4lle, ja heid\u00e4n miekkansa oli katkaistu tai taitettu.\u00a0<\/p>\n

Viikingeill\u00e4 oli paljon lemmikkej\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Viikingit pitiv\u00e4t lemmikkein\u00e4\u00e4n monenlaisia el\u00e4imi\u00e4<\/a>, mutta erityisesti kissa ja koirat olivat suosittuja. Kumpiakin esiintyy my\u00f6s runsaasti muinaisskandinaavisessa mytologiassa ja uskonnollisissa kuvissa. Viikingit olivat ilmeisen kiintyneit\u00e4 suosikkiel\u00e4imiins\u00e4, sill\u00e4 niin koirat kuin kissatkin kulkivat mukana my\u00f6s sotaretkill\u00e4. Siit\u00e4 on todisteena esimerkiksi \u00e4skeisess\u00e4 kohdassa mainittu virolainen joukkohauta, josta l\u00f6ytyi sotureiden kanssa haudattuja el\u00e4imi\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Hyvin yleisi\u00e4 lemmikkej\u00e4 olivat my\u00f6s karhut, jotka kasvatettiin pennusta saakka ”kotikarhuina”, jotta niist\u00e4 tuli kesyj\u00e4. Kuka tiet\u00e4\u00e4 miten hyvin se loppuviimeksi onnistui. Sakkoja oli kuitenkin luvassa sille taloudelle, joka vahingossa p\u00e4\u00e4sti karhun vapaaksi ja tuhoamaan jonkun muun omaisuutta. Villikarhuja viikingit uhrasivat samoin kuin koiria, hevosia ja muita el\u00e4imi\u00e4, mutta lemmikkikarhut vain haudattiin, kunhan niiden liha oli ensin sy\u00f6ty.\u00a0<\/p>\n

Karhuja oli useimmissa kodeissa, mutta erilaiset linnut kuten haukat, kotkat ja riikinkukot olivat vain kaikkein ylh\u00e4isimpien henkil\u00f6iden etuoikeus. Sama p\u00e4ti j\u00e4\u00e4karhuihin, joita kuljetettiin Gr\u00f6nlannista muualle Eurooppaan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isin\u00e4 eurooppalaisina Pohjois-Amerikassa<\/span><\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dylan Kereluk<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbuksen<\/b> sanotaan 1400-luvulla ”l\u00f6yt\u00e4neen” Amerikan mantereen ja olleen ensimm\u00e4inen Atlantin yli seilannut eurooppalainen. Ensimm\u00e4inen v\u00e4ite on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut virheellinen, sill\u00e4 manner oli ollut ihmisten asuttama jo tuhansien vuosien ajan. Sen sijaan toinen v\u00e4ite on osoitettu v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi hieman my\u00f6hemmin.<\/span><\/p>\n

Siin\u00e4 vaiheessa, kun Kanadan it\u00e4isest\u00e4 Newfoundlandin provinssista l\u00f6ytyi 1960-luvulla j\u00e4lki\u00e4 viikinkien asutuksesta, jouduttiin historian kirjoja katsella kriittisemmin silmin. Silti kouluissa opetettiin edelleen Kolumbuksesta ja Amerikasta.<\/span><\/p>\n

Viikingit olivat saapuneet L’Anse aux Meadows\u2019lle jo 1000-luvun alkupuolella ja paikalta on l\u00f6ytynyt merkkej\u00e4 lukuisista taloista ja ty\u00f6pajoista (kuvassa). Joidenkin tutkijoiden mukaan viikingit pitiv\u00e4t L’Anse aux Meadows\u2019lla majaa vain v\u00e4liaikaisesti, sill\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n hautaa tai maanviljelyyn liittyvi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 sielt\u00e4 ei ole l\u00f6ytynyt.<\/span><\/p>\n

Samalta alueelta on l\u00f6ytynyt merkkej\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 ihmisasutuksesta jo yli 5000 vuoden takaa, joten on syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 viikingit olivat tekemisiss\u00e4 paikallisen alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n kanssa<\/a>. Ja ehk\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4nkin, sill\u00e4 DNA-analyysien mukaan osalla pohjoismaalaisista on perim\u00e4ss\u00e4\u00e4n geenimerkki, joka viittaa yhteiseen, Amerikan alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluneeseen esivanhempaan.<\/span><\/p>\n

Geenimerkin alkuper\u00e4 on pystytty ajoittamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 300 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, joten on siis hyvinkin mahdollista, ett\u00e4 viikingit ovat tuoneet Kanadasta mukanaan Eurooppaan ainakin yhden naisen.<\/span><\/p>\n

Seilasivat my\u00f6s pitk\u00e4lle etel\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Viikingit eiv\u00e4t rajoittaneet merenkulkuaan ainoastaan Eurooppaa ymp\u00e4r\u00f6iville vesille, kuten \u00e4skeisess\u00e4 kohdassa jo todettiin.<\/span><\/p>\n

Ruotsissa sijaitseva Birka oli viikinkiajalla eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 kaupunki ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 onkin tehty mittavia arkeologisia kaivauksia. 1800-luvun lopulla tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa Birkasta l\u00f6ytyi puinen arkku, jossa oli naisen j\u00e4\u00e4nteet ja kiehtova koru: Isolla violetin- ja pinkins\u00e4vyisell\u00e4 kivell\u00e4 varustettu sormus<\/a>.<\/p>\n

Kummallisen sormuksesta teki se, ett\u00e4 siin\u00e4 oli arabiankielinen kaiverrus. Se oli ja on ainutlaatuinen l\u00f6yd\u00f6s, sill\u00e4 viikinkien ei oltu uskottu liikkuneen niin etel\u00e4ss\u00e4. Silti sormus painui aikoinaan Ruotsin historiallisen museon uumeniin, ja vasta vuonna 2015 Tukholman yliopiston tutkijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kunnolla analysoimaan korua. Silloin selvisi, ett\u00e4 kaiverruksessa lukee ”Allahille” tai ”Allahin vuoksi”, ja ett\u00e4 sormus oli tehty materiaaleista, joita ei Skandinaviasta l\u00f6ytynyt.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan sormusta k\u00e4ytt\u00e4nyt nainen saattoi olla kotoisin islaminuskoisesta maasta, sill\u00e4 viikinkien tiedet\u00e4\u00e4n tuoneen pohjolan perukoille orjien lis\u00e4ksi my\u00f6s puolisoita retkilt\u00e4\u00e4n. Vaihtoehtoisesti sormus on saattanut p\u00e4\u00e4ty\u00e4 Ruotsiin kaupank\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 tai sitten se oli varastettu. Yht\u00e4 kaikki, sormuksen l\u00f6ytyminen oli varma todiste siit\u00e4, ett\u00e4 viikingit olivat jonkinlaisessa kontaktissa koko Pohjois-Afrikan ja L\u00e4hi-id\u00e4n kattaneeseen Arabien valtakuntaan.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":6499,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-6493","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto"],"yoast_head":"\n10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-07-08T08:00:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-06-20T12:37:51+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista\",\"datePublished\":\"2020-07-08T08:00:01+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-20T12:37:51+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/\"},\"wordCount\":1887,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/07\\\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yleistieto\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/\",\"name\":\"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/07\\\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-07-08T08:00:01+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-20T12:37:51+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/07\\\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/07\\\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Viikinkien el\u00e4m\u00e4 ja kulttuuri eiv\u00e4t olleet aivan sellaisia, mit\u00e4 \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi arvella tai miten meille opetetaan. Listafriikki paljastaa 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa viikingeist\u00e4.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista - Listafriikki.com","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-07-08T08:00:01+00:00","article_modified_time":"2026-06-20T12:37:51+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista","datePublished":"2020-07-08T08:00:01+00:00","dateModified":"2026-06-20T12:37:51+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/"},"wordCount":1887,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yleistieto"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/","name":"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-07-08T08:00:01+00:00","dateModified":"2026-06-20T12:37:51+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Viikinkien el\u00e4m\u00e4 ja kulttuuri eiv\u00e4t olleet aivan sellaisia, mit\u00e4 \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi arvella tai miten meille opetetaan. Listafriikki paljastaa 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa viikingeist\u00e4."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-viikinkien-elamasta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/viikinki_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6493","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6493"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6493\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32479,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6493\/revisions\/32479"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6499"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6493"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6493"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}