{"id":7075,"date":"2020-07-24T10:00:23","date_gmt":"2020-07-24T08:00:23","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=7075"},"modified":"2022-08-25T18:43:46","modified_gmt":"2022-08-25T16:43:46","slug":"10-faktaa-machu-picchusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-machu-picchusta\/","title":{"rendered":"10 mielenkiintoista faktaa Machu Picchusta ja inkoista"},"content":{"rendered":"

Hein\u00e4kuun 24. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1911 Perusta l\u00f6ytyi yksi maailman seitsem\u00e4st\u00e4 uudesta ihmeest\u00e4: Machu Picchun uskomaton rauniokaupunki.<\/p>\r\n

Yalen yliopiston professori Hiram Bingham<\/strong> etsi inkojen kadonnutta kaupunkia Vilcabambaa, kun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 asuneet maanviljelij\u00e4t johdattivat h\u00e4net ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vuoristokaupungin, Machu Picchun, raunioille. Vaikka kaupunki oli v\u00e4\u00e4r\u00e4, on se yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 arkeologisista l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4. L\u00f6yt\u00e4minen on tavallaan harhaanjohtava sana, sill\u00e4 kaupunki oli toki paikallisten tuntema, mutta se oli pysynyt vuosisatojen ajan piilossa muulta maailmalta.<\/p>\r\n

L\u00e4hes kahden ja puolen kilometrin korkeudessa sijaitsevaa kaupunkia alettiin rakentamaan vuoden 1440 kieppeill\u00e4, mutta sen kukoistus ei kest\u00e4nyt kuin reilun sata vuotta. Vaikka alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6 hylk\u00e4si Machu Picchun, on se harvoja inkojen valtakunnasta s\u00e4ilyneit\u00e4 kaupunkeja, joita espanjalaiset eiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4neet ja tuhonneet 1500-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen.\u00a0<\/p>\r\n

Kaupungissa asui kerrallaan noin 750 ihmist\u00e4, suurista p\u00e4\u00e4llik\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isiin, ja erilaisten rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 alueelta on l\u00f6ytynyt noin 200. Listafriikki<\/a> vie lukijansa nyt tutkimusmatkalle upeaan Machu Picchuun, jonka toivottavasti p\u00e4\u00e4sisi viel\u00e4 joskus n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omin silmin. Onko joku lukijoista k\u00e4ynyt paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4?<\/p>\r\n

Miksi se rakennettiin?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Machu Picchun synnyst\u00e4 on useita teorioita. Inkat eiv\u00e4t kirjoittaneet, joten historiikkia meille ei ole luettavaksi, mutta sivistyneit\u00e4 arvauksia voidaan kuitenkin esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n

Sen on ajateltu olleen pyh\u00e4 kokoontumispaikka tai ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden lomakeidas. Pitk\u00e4\u00e4n Machu Picchun uskottiin olleen vain naisille tarkoitettu keskus, mutta paikalta l\u00f6ytyneiden hautojen tarkempi tutkimus paljasti alueella el\u00e4neen (tai ainakin) kuolleen yht\u00e4 lailla miehi\u00e4 kuin naisiakin.<\/p>\r\n

Arkeoastronomi Giulio Maglin <\/strong>esitt\u00e4m\u00e4n teorian mukaan Machu Picchu olisi ollut pyhiinvaelluksen p\u00e4\u00e4tepiste. Mukaillen ensimm\u00e4isist\u00e4 inkoista kertovaa tarinaa, jossa he nousivat Titicaca-j\u00e4rvest\u00e4 taivaalliselle matkalle, ihmiset olisivat kulkeneet valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupungista Cuscosta Machu Picchuun. Vaikka valittavana olisi ollut helpompi patikointi Urubamba-joen vieress\u00e4, inkat valitsivat vaikeakulkuisen, joskin maisemiltaan upean reitin Andien vuoristossa. Inkapolku johdattaa edelleen halukkaita v\u00e4lill\u00e4 hengenvaarallistakin reitti\u00e4 pitkin perille Machu Picchuun, jossa vaellus p\u00e4\u00e4tyy raunioiden korkeimmalle kohdalle, Intihuatana-kivelle. Siit\u00e4 kohta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n

Rakennustekniikka<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jorge Candia | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vaikka inkakaupunki tunnetaan n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 rakennuksistaan, oli my\u00f6s varsinainen rakennustekniikka hyvin kehittynytt\u00e4. Koko kaupunki on rakennettu kahden vuorenhuipun v\u00e4liin, ja maa-alue on t\u00e4ytynyt muokata t\u00e4ysin tasaiseksi rakentamista varten. Kaikki tehtiin ilman rautaty\u00f6kaluja, v\u00e4lineit\u00e4 kantavia el\u00e4imi\u00e4 tai py\u00f6ri\u00e4. Rakentajat ovat siis kantaneet tai ty\u00f6nt\u00e4neet kaiken kivimateriaalin yl\u00f6s vuorelle.<\/p>\r\n

Uskomatonta kyll\u00e4, insin\u00f6\u00f6ri Kenneth Wrightin<\/strong> mukaan jopa 60 prosenttia Machu Picchun rakennelmista on maan alla. Sinne on tehty mittavat perustukset ja murskattu massiivinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kive\u00e4 salaojien tyyppisesti. Vaikka sadekaudet alueella ovat todella vetisi\u00e4, eiv\u00e4t rakennelmat ole satojen vuosien aikana olleet niist\u00e4 moksiskaan juuri edistyksellisen vedenpoistosysteemin ansiosta.<\/p>\r\n

Peruun saapuneet espanjalaiset ylenkatsoivat inkoja, jotka eiv\u00e4t olleet ”keksineet edes py\u00f6r\u00e4\u00e4”, mutta joutuivat nielem\u00e4\u00e4n ylemmyydentuntonsa tutustuessaan inkakaupunkeja yhdist\u00e4viin p\u00e4\u00e4llystettyihin polkuihin ja ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miin riippusiltoihin, jotka yhdess\u00e4 kattoivat yli 33 000 kilometrin kulkuverkoston.\u00a0<\/p>\r\n

Maanj\u00e4ristyksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 muuraus<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Martin St-Amant<\/a> | CC BY 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Kun Machu Picchua rakennettiin, oli inkainsin\u00f6\u00f6reill\u00e4 hyvin tiedossa, ett\u00e4 linnake nousisi eritt\u00e4in maanj\u00e4ristysherk\u00e4lle alueelle.\u00a0<\/p>\r\n

Kivilohkareista kootut talot pystytettiin kallistumaan sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, rakentamisessa v\u00e4ltettiin ter\u00e4vi\u00e4 kulmia ja niin oviaukot kuin ikkunatkin olivat kapeampia ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4; kaikki t\u00e4m\u00e4 teki rakennuksista kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ajatellen. Inkat k\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s niin sanottuja lukkokivi\u00e4, joiden ymp\u00e4rille saatiin tukevasti aseteltua muita kivi\u00e4. Suurimmat ja monimutkaisimmat Machu Picchusta l\u00f6ytyneet lukkokivet ovat 32-kulmaisia, joihin vierekk\u00e4iset lohkareet saumattomasti asettuivat.<\/p>\r\n

Kaikkein t\u00e4rkein tukevassa rakentamisessa k\u00e4ytetty tekniikka oli kuitenkin inkojen tapa muurata ilman laastia<\/a>. Kivet muokattiin ja hiottiin t\u00e4ydellisesti toisiinsa sopiviksi ja ty\u00f6 oli niin tarkkaa, ett\u00e4 kivien v\u00e4liin ei mahdu laittamaan edes paperiarkkia. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli se, ett\u00e4 maanj\u00e4ristyksen sattuessa rakennukset saattavat liikkua ja kivet ”hyppi\u00e4” toistensa p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta mik\u00e4\u00e4n ei sorru, koska joustava rakentaminen mahdollisti yksitt\u00e4isten kivien palaamisen paikalleen.<\/p>\r\n

Suurin osa kivist\u00e4 on graniittia, joka on nykytekniikallakin hankalasti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4 materiaali, joten on suuri mysteeri, miten inkat onnistuivat muokkaamaan kivi\u00e4 niin yksityiskohtaisesti. Arkeologit ovat tutkimuksissaan tulleet siihen tulokseen, ett\u00e4 inkat tekiv\u00e4t ensiksi haluamansa mallin savesta ja jollain ihmeell\u00e4 j\u00e4ljitteliv\u00e4t muodon kovasta graniitista.\u00a0<\/p>\r\n

Inkat eiv\u00e4t kirjoittaneet, mutta laskivat sit\u00e4kin enemm\u00e4n<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Claus Ableiter<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Inkojen kulttuurissa ei tunnettu kirjoitustaitoa, mik\u00e4 on heid\u00e4n edistyksellisyytens\u00e4 huomioon ottaen omituista. Kaikista muista tuon ajan sivilisaatioista on l\u00f6ydetty kirjoitusj\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\r\n

Ainut kirjanpitoon liittyv\u00e4 asia, mit\u00e4 tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet, on quipus<\/em>. Se on monimutkainen solmuj\u00e4rjestelm\u00e4<\/a>, jota k\u00e4ytettiin laskemiseen ja kaupank\u00e4yntiin. Vaikka espanjalaisten valtaajien muistiinpanoista on l\u00f6ytynyt merkint\u00f6jen siit\u00e4, ett\u00e4 inkat olisivat k\u00e4ytt\u00e4neet quipusta<\/em> my\u00f6s el\u00e4m\u00e4kertojen dokumentointiin sek\u00e4 viestint\u00e4\u00e4n kirjeiden tapaisesti, eiv\u00e4t antropologit ole l\u00f6yt\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n muuta kuin numeroita tarkoittavia k\u00f6ysi\u00e4 ja solmuja. Tai sitten niit\u00e4 ei vain ole osattu tulkita!?<\/p>\r\n

Solmuja on arveltu k\u00e4ytett\u00e4neen esimerkiksi erilaisten ruokatavaroiden varastotilanteen seuraamiseen. Mit\u00e4 suurempi et\u00e4isyys solmujen v\u00e4lill\u00e4 oli, sit\u00e4 enemm\u00e4n varastossa oli perunoita.<\/p>\r\n

Aurinkokello<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: David Stanley<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Machu Picchun yksitt\u00e4inen p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyys (jos sellainen on valittava) on ehdottomasti Intihuatana-kivi. Se on noin vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nkorkeudelle ulottuva, jykev\u00e4 lohkare, jonka keskell\u00e4 on suippo uloke. Kiven tarkoituksesta ei ole tietenk\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, mutta sen sijainti ja asema antavat paljon viitteit\u00e4.<\/p>\r\n

Keskell\u00e4 kohoavan korkeamman kiven kulmat osoittavat nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ilmansuuntaan. Kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan aurinko luo varjon sen pohjois-it\u00e4-reunalle ja talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan vastakkaiselle puolelle.\u00a0<\/p>\r\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti inkat k\u00e4yttiv\u00e4t kive\u00e4 apunaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4kseen oikean ajankohdan eri hy\u00f6tykasvien kylv\u00f6lle ja sadonkorjuulle. Intihuatana on mahdollisesti ollut my\u00f6s uhrikivi ja t\u00e4rke\u00e4 seremoniapaikka, sill\u00e4 se on asetettu korkealle, l\u00e4helle palvottua Aurinkoa.\u00a0<\/p>\r\n

Inkoilla oli samanlaisia kivi\u00e4 useissa kaupungeissa, mutta vain kaksi s\u00e4ilyi konkistadorien hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 ehjin\u00e4. Toinen tietysti salaisuudeksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 Machu Picchussa.<\/p>\r\n

Mutta tuholta ei sek\u00e4\u00e4n kivi ole v\u00e4lttynyt, sill\u00e4 vuonna 2000 raunioilla oltiin kuvaamassa olutmainosta, kun nostokurki kaatui sen p\u00e4\u00e4lle murskaten yhden kulman palasiksi. Sanomattakin lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikenlainen kaupallinen kuvaaminen raunioilla on nyky\u00e4\u00e4n ehdottomasti kielletty\u00e4.<\/p>\r\n

T\u00e4htitieteilij\u00e4t<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Inkat olivat tunnettuja taivaankappaleiden tutkimisestaan. Inkavaltakunnan p\u00e4\u00e4kaupungin Cuscon uskotaan olleen rakennettu s\u00e4teitt\u00e4isesti j\u00e4ljitellen auringon s\u00e4teit\u00e4 ja joitakin t\u00e4htikuvioita. Inkat k\u00e4yttiv\u00e4t auringon lis\u00e4ksi hyv\u00e4kseen t\u00e4htien liikkeit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4kseen, koska oli hyv\u00e4 aika kylv\u00e4\u00e4 ja korjata sato.\u00a0<\/p>\r\n

Machu Picchussa on kaksi allasta, joiden pinnalta heijastuvien t\u00e4htikuvioiden liikkeit\u00e4 voitiin seurata. Inkat tunnistivat Venuksen ja uskoivat sen olevan palvomansa Auringon palvelija, joka v\u00e4lill\u00e4 tulee esiin ensin ja v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4, mutta pysyy aina is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\r\n

Inkat rakensivat lukuisia observatorioita, muun muassa kokonaan kullalla p\u00e4\u00e4llystetyn Qorikanchan, joka sijaitsi p\u00e4\u00e4kaupunki Cuscossa noin 40 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Machu Picchusta. Espanjalaiset valloittajat luonnollisesti tuhosivat sen kokonaan. Auringolle pyhitetty temppeli hajotettiin ja sen tilalle rakennettiin puretuista materiaaleista kristillinen katedraali. Alkuper\u00e4isest\u00e4 temppelist\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain perustukset.<\/p>\r\n

Viel\u00e4 huomio inkojen taidokkaasta arkkitehtuurista: Kun maanj\u00e4ristys tuhosi muun osan kirkosta, s\u00e4ilyiv\u00e4t perustukset horjumatta paikallaan.<\/p>\r\n

Viljelyterassit<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Simon Schwyter | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Mit\u00e4 Machu Picchusta tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen? No tietenkin ne viljelyterassit<\/a>. Vaikka yli 700 terassia ovatkin yleisen k\u00e4sityksen mukaan olleet ainoastaan viljelyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ovat ne my\u00f6s olennainen syy siihen, ett\u00e4 Machu Picchu on edelleen, vuosisatojen j\u00e4lkeenkin paikallaan. Lumivy\u00f6ryt tai rankkasateet eiv\u00e4t ole onnistuneet huuhtomaan kaupunkia alas.\u00a0<\/p>\r\n

Terassit oli suunniteltu niin, ett\u00e4 ne imev\u00e4t veden ja valuttavat sen turvallisesti maaper\u00e4\u00e4n. Terassirakentaminen tarjosi kasveille my\u00f6s enemm\u00e4n auringonvaloa, ja graniitista tehdyt sein\u00e4m\u00e4t imiv\u00e4t ja varastoivat itseens\u00e4 p\u00e4ivisin tarpeeksi l\u00e4mp\u00f6energiaa, joten ne pysyiv\u00e4t l\u00e4mpimin\u00e4 l\u00e4pi viileiden \u00f6iden. N\u00e4in kasvien juuret pysyiv\u00e4t hengiss\u00e4 ja kasvukautta pystyttiin jatkamaan paljon normaalia pidemm\u00e4lle.\u00a0<\/p>\r\n

Tutkimuksissa on my\u00f6s todettu, ett\u00e4 vaikka terasseilla oli tehokas ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen veden poistoj\u00e4rjestelm\u00e4, pystyv\u00e4t ne sitomaan kosteutta jopa kuuden kuukauden ajan, jolloin \u00e4killinen kuivuuskaan ei p\u00e4\u00e4ssyt tuhoamaan peruna- ja maissisatoa.<\/p>\r\n

Aikainen lintu madon nappaa<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pieni matkavinkki niille, jotka suunnittelevat Peruun ja Machu Picchuun reissaamista.<\/p>\r\n

Joka p\u00e4iv\u00e4, paljon ennen auringonnousua, Machu Picchuun matkaavat turistit jonottavat bussiasemalla ollakseen ensimm\u00e4isten paikalle menij\u00f6iden joukossa. Syy on se, ett\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in vain 400 henkil\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4see kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n Huayna Picchu -vuorenhuipulle. Huayna Picchu on se hieman sarvikuonon sarvea muistuttava huippu, joka n\u00e4kyy l\u00e4hes kaikissa Machi Picchusa otetuissa kuvissa.\u00a0<\/p>\r\n

Vaikka n\u00e4kym\u00e4t Huayna Picchulta ovat henke\u00e4salpaavat, kannattaa kiipe\u00e4misen j\u00e4lkeen tehd\u00e4 muutakin, kuin ottaa muutama selfie.\u00a0<\/p>\r\n

Ihokarvoja nostattavaa kinttupolkua pitkin p\u00e4\u00e4see Huayna Picchun toiselle puolelle, josta l\u00f6ytyy luolaan rakennettu alttarimainen seremoniapaikka ja salainen temppeli, jonka kivien v\u00e4lisiss\u00e4 onkaloissa on arveltu s\u00e4ilytetyn muumioita.<\/p>\r\n

Miksi Machu Picchu hyl\u00e4ttiin?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Ira Gorelick | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Miksi inkat j\u00e4ttiv\u00e4t Machu Picchun? Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen kaupungin rakentaminen oli viel\u00e4 vaiheessa, kun se syyst\u00e4 tai toisesta hyl\u00e4ttiin. Kuten jo moneen kertaan on mainittu, espanjalaiset valloittajat tuhosivat 1500-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla l\u00e4hes kaiken alkuper\u00e4iskansojen valtakunnista, mutta korkealla vuoristossa sijainnut Machu Picchu pysyi piilossa ja turvassa t\u00e4ystuholta.<\/p>\r\n

Inkat olivat muutama vuosi ennen espanjalaisten miehityst\u00e4 k\u00e4yneet sis\u00e4llissotaa muiden heimojen kanssa, jolloin kaupunki oli jo kertaalleen j\u00e4tetty tyhjilleen. Rauhaa ei palaamisen j\u00e4lkeen kest\u00e4nyt kauaa, joten inkat saattoivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n kaupungin suojellakseen sit\u00e4 tai vain paetakseen espanjalaisten j\u00e4rjett\u00f6myytt\u00e4. Ehk\u00e4 he matkasivat Urubamba-jokea pitkin Amazonille saakka, sill\u00e4 monien sademets\u00e4n alueella asuvien ihmisten syntyper\u00e4 on voitu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Perun Andeille.<\/p>\r\n

\u00a0Suositun teorian mukaan Machu Picchun tyhjensi lopullisesti isorokkoepidemia, jonka soturit toivat pyh\u00e4\u00e4n kaupunkiin oltuaan tekemisiss\u00e4 eurooppalaisten kanssa.<\/p>\r\n

Alueelta l\u00f6ytyy jatkuvasti jotain uutta<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vaikka Machu Picchu ”l\u00f6ydettiin” yli sata vuotta sitten ja alueella on tehty mittavia arkeologisia tutkimuksia, paljastuu sielt\u00e4 jatkuvasti jotain uutta.<\/p>\r\n

Vuonna 2008 l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 kaivettiin esiin 80 hautaa, joista paljastui luurankojen lis\u00e4ksi esineit\u00e4 ja jopa vaatteita. L\u00f6yt\u00f6 oli merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 inkojen tekstiilej\u00e4 on l\u00f6ytynyt suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Sek\u00e4 ihmisten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ett\u00e4 kankaita oli kyseisess\u00e4 500 vuotta vanhassa hautapaikassa runsaasti.<\/p>\r\n

Jos Machu Picchun raunioilta k\u00e4velee yht\u00e4\u00e4n kauemmas, voi p\u00e4\u00e4polusta n\u00e4hd\u00e4 haarautuvan useita pieni\u00e4 polkuja tihe\u00e4\u00e4n lehv\u00e4st\u00f6\u00f6n. Koska vuoristossa kasvavat pilvimets\u00e4t kasvavat kosteissa olosuhteissa hurjaa vauhtia, ei kukaan tied\u00e4 mit\u00e4 kaikkea alueelta voikaan l\u00f6yty\u00e4; pienet polut voivat johtaa viel\u00e4 piilossa oleville rakennuksille. Esimerkiksi vuonna 2011 yleis\u00f6lle avattiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi hiljattain l\u00f6ydetty ja kunnostettu osio viljelyterasseja.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\r\n