{"id":7108,"date":"2024-06-09T22:15:38","date_gmt":"2024-06-09T20:15:38","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=7108"},"modified":"2024-06-09T22:18:54","modified_gmt":"2024-06-09T20:18:54","slug":"tavallisten-esineiden-tarinat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/tavallisten-esineiden-tarinat\/","title":{"rendered":"Haarukkaa vastustettiin, koska se yhdistettiin paholaiseen: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tarinaa tavallisten esineiden taustalla"},"content":{"rendered":"

K\u00e4yt\u00e4mme monia esineit\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in miettim\u00e4tt\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten ne ovat alunperin k\u00e4siimme p\u00e4\u00e4tyneet.<\/p>\r\n

En\u00e4\u00e4 ei tarvitse mietti\u00e4, sill\u00e4 Listafriikki<\/a> kertoo nyt kymmenen arkip\u00e4iv\u00e4isen esineen mielenkiintoisen tarinan. Alkuper\u00e4 on saattanut olla aivan jotain muuta kuin sit\u00e4, miten esinett\u00e4 nykyisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u2013 kuten korkokeng\u00e4t \u2013 tai sitten esine on k\u00e4ynyt l\u00e4pi valtavan kehityskaaren ja muodonmuutoksen \u2013 kuten lautasliina tai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa taikina!?<\/p>\r\n

Haarukka<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Haarukka on alunperin L\u00e4hi-id\u00e4n alueelta ja Bysantin valtakunnasta muualle levinnyt ruokailuv\u00e4line. Veitsi\u00e4 ja lusikoita on k\u00e4ytetty huomattavasti kauemmin.\u00a0<\/p>\r\n

Bysantin valtakunnan keisareiden Basileios II:n<\/strong> ja Konstantinos VIII:n<\/strong> veljentyt\u00e4r Maria Argyropoulina<\/strong> meni vuonna 1004 naimisiin Venetsian herttuan kanssa. H\u00e4n toi h\u00e4ihins\u00e4 mukanaan rasiallisen kolmihaaraisia, kultaisia haarukoita, joita sitten juhlaillallisella k\u00e4ytettiin. Venetsialaiset olivat ilmeisen j\u00e4rkyttyneit\u00e4 oudoista v\u00e4lineist\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Kun Argyropoulina, h\u00e4nen aviomiehens\u00e4 ja poikansa sairastuivat ja kuolivat paiseruttoon vain kolme vuotta my\u00f6hemmin, syytettiin tragediasta naisen hienostelevia tapoja, muun muassa haarukan ja hajuveden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Puoli vuosisataa my\u00f6hemmin munkki ja kardinaali Peter Damian<\/strong> julisti kuolemien olleen jumalan rangaistus. Ja niin haarukan matka Euroopassa p\u00e4\u00e4ttyi seuraaviksi nelj\u00e4ksisadaksi vuodeksi.<\/p>\r\n

Mik\u00e4 venetsialaisten ongelma sitten oli? No tietenkin kaikki uusi ja erilainen, mutta etenkin haarukoiden kolme piikki\u00e4. Ne muistuttivat syv\u00e4sti katolisia ihmisi\u00e4 atraimista, joiden kolme piikki\u00e4 yhdistettiin pakanajumala Poseidoniin ja tietysti my\u00f6s Paholaiseen. Osittain siksi nykyajan haarukoissa on nelj\u00e4 piikki\u00e4.<\/p>\r\n

Ikuinen tuli<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: St\u00e9phane Juban | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vaikka moderneissakin kodeissa on varaavia takkoja, jotka l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t taloja pimein\u00e4 ja kylmin\u00e4 talvina, ovat tulisijat nyky\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin sisustuselementtej\u00e4 ja katseenvangitsijoita.<\/p>\r\n

Mutta tuhansien vuosien ajan, ennen kaasua ja s\u00e4hk\u00f6\u00e4, tulisijat olivat kaikkein keskeisin osa kotia. Tuli tarjosi l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja valoa, niin kuin se tekee edelleen, mutta aiemmin el\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4ysin siit\u00e4 riippuvaista.\u00a0<\/p>\r\n

Oli kyseess\u00e4 sitten tiipii preerialla tai keskiaikainen kartano Pariisin liepeill\u00e4, asumukset rakennettiin avoimen tulisijan ymp\u00e4rille. Nuotio keskell\u00e4 kotia ja jatkuva savun hengitt\u00e4minen puutteellisella ilmanvaihdolla aiheuttivat toki terveysongelmia, mutta tulisija oli kodin syd\u00e4n, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 laitettiin ruokaa, sy\u00f6tiin, kerrottiin tarinoita ja nukuttiin.\u00a0<\/p>\r\n

Tuli oli sen verran t\u00e4rke\u00e4 osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen harvoin annettiin sammua kokonaan ja monissa taloissa samaa liekki\u00e4 pidettiinkin yll\u00e4 sukupolvesta toiseen jopa useiden vuosikymmenten ajan.<\/p>\r\n

Tyyny<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

On vaikea kuvitella, ett\u00e4 tyyny olisi jotain muuta kuin pehme\u00e4. Sit\u00e4 se kuitenkin on alunperin ollut, sill\u00e4 mukavuus ei ole ollut tyynyn alkuper\u00e4inen tarkoitus.<\/p>\r\n

Vanhimmat tunnetut tyynyt juontavat juurensa noin 4500 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, Egyptin kolmannen dynastian aikakaudelle. Tyynyt olivat kuin pieni\u00e4 lastenjakkaroita, joissa kaareva p\u00e4\u00e4tuki lep\u00e4si jalan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\r\n

Tyyny oli todellisuudessa tarkoitettu niskan alle tueksi, jotta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kampaukset eiv\u00e4t menisi y\u00f6n aikana pilalle. Mukavana lis\u00e4n\u00e4 tuli se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 oli irti lattiasta, jossa ry\u00f6mi jos jonkinlaisia hy\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\r\n

Unohda sike\u00e4t unet, tervetuloa niskas\u00e4ryt!<\/p>\r\n

Lautasliina<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jeremiah Lazo | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Antiikin Kreikassa asuneet spartalaiset olivat ensimm\u00e4isi\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t lautasliinoja. Toki se on melko lavea termi, sill\u00e4 kankaan sijaan he pyyhkiv\u00e4t sormensa taikinaan.<\/p>\r\n

Taikina jaettiin pieniksi paloiksi, rullattiin ja vaivattiin p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 sile\u00e4ksi. Sit\u00e4 py\u00f6rittelem\u00e4ll\u00e4 oli helppo saada rasvaiset sormet puhtaiksi, ja aterian lopuksi taikina heitettiin koirille.<\/p>\r\n

Jossain vaiheessa raaka taikina vaihtui paistettuun, toisin sanoen leip\u00e4\u00e4n, jolloin se toimi my\u00f6s ruokailuv\u00e4lineen\u00e4, sill\u00e4 Spartassa ei k\u00e4ytetty lusikoita tai haarukoita. Kaikki ruoka leikattiin valmistusvaiheessa sopivan kokoisiksi palasiksi.<\/p>\r\n

Myyntiautomaatti<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Myyntiautomaatteja on nyky\u00e4\u00e4n kaikkialla: kouluissa, kaduilla, kuntosaleilla ja ty\u00f6paikoilla. Ne vaikuttavat suhteellisen moderneilta keksinn\u00f6ilt\u00e4, sill\u00e4 automaattiin laitetaan rahaa tai kortti, ja kone tiputtaa halutun tuotteen luukusta ulos. Myyntiautomaatin idea on kuitenkin hyvin vanha; menn\u00e4\u00e4n antiikin Kreikkaan.<\/p>\r\n

Jokaisesta myyntiautomaatista tipahtavasta kokiksesta tai suklaapatukasta saamme kiitt\u00e4\u00e4 kreikkalaista matemaatikkoa ja mekaanikkoa Heron Aleksandrialaista<\/strong>, joka eli ajanlaskumme ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla.<\/p>\r\n

H\u00e4nen suunnittelemastaan automaatista ei kuitenkaan ostettu Snickersi\u00e4 tai energiajuomaa, vaan vihkivett\u00e4<\/a>. Kun kolikko ty\u00f6nnettiin sis\u00e4\u00e4n laitteeseen, aukesi venttiili v\u00e4liaikaisesti ja sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 vihkivett\u00e4 virtasi ostajan ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 systeemi esti kuvaannollisesti kallisarvoisen vihkiveden varastamisen, mik\u00e4 ilmeisesti oli tuohon aikaan yleinen juttu.<\/p>\r\n

Piilolinssit<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Martin Slavoljubovski | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jokin silm\u00e4munan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva voisi muuttaa n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4, ei ole uusi, sill\u00e4 itse Leonardo da Vinci<\/strong> esitti jo vuonna 1508, ett\u00e4 ihmisen n\u00e4k\u00f6kyky muuttuu veden alla. Da Vincill\u00e4 oli ideoita vesipisaran ja linssin yhdist\u00e4misest\u00e4, mutta kului kuitenkin vuosisatoja ennen kuin oikeasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset piilolinssit<\/a> tulivat mahdollisiksi.\u00a0<\/p>\r\n

Vasta 1800-luvun lopulla lasin leikkaaminen oli kehittynyt niin hienostuneeksi, ett\u00e4 silm\u00e4\u00e4n laitettava palanen oli mahdollista valmistaa. Vuonna 1888 sveitsil\u00e4inen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Adolf Flick<\/strong> otti testiin ensimm\u00e4iset suoraan silm\u00e4\u00e4n laitettavat lasit. Ne olivat kuitenkin liian suuret ja k\u00f6mpel\u00f6t, ja peittiv\u00e4t koko silm\u00e4munan. Vain muutaman tunnin j\u00e4lkeen niiden pit\u00e4minen k\u00e4vi liian kivuliaaksi.<\/p>\r\n

Vuonna 1948 englantilainen optikko Kevin Tuohy<\/strong> rikkoi vahingossa linssin ulkoreunan ja p\u00e4\u00e4tti kokeilla pienemp\u00e4\u00e4, hajonnutta linssi\u00e4 omaan silm\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n huomasi nopeasti, ett\u00e4 lasi kiinnittyi sarveiskalvolle huomattavasti paremmin ja oli mukavampi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, joten pienist\u00e4 linsseist\u00e4 tuli standardimalli. My\u00f6hemmin linssit ovat tietysti kehittyneet ohuemmiksi, pehme\u00e4mmiksi ja materiaaliltaan vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4iseviksi.<\/p>\r\n

Juoksumatto<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Ryan De Hamer | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Oletko koskaan juoksumatolla ollessasi miettinyt, ett\u00e4 ”t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ytt\u00e4 kidutusta”? Jos, ja kun, n\u00e4in on, niin olet osunut naulan kantaan. Juoksumatot on alunperin kehitetty kidutusv\u00e4lineiksi.<\/p>\r\n

Historian ensimm\u00e4isen juoksumaton rakensi William Cubit<\/strong> vuonna 1818. Se oli puinen, kaiteilla varustettu py\u00f6r\u00e4, jota k\u00e4ytettiin rangaistuksena vankiloissa. Vangit joutuivat k\u00e4velem\u00e4\u00e4n paikallaan jopa 10 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\r\n

Jossain vaiheessa vankilanjohtajat tajusivat, ett\u00e4 juoksupy\u00f6r\u00e4t voisi liitt\u00e4\u00e4 muihin laitteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 py\u00f6rimisest\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 energiaa esimerkiksi viljan jauhamiseen ja veden pumppaamiseen. Ei aikaakaan kun py\u00f6r\u00e4t levisiv\u00e4t jokaiseen brittil\u00e4iseen vankilaan.<\/p>\r\n

1900-luvun vaihteessa nousi kuitenkin kansanliike, joka ajoi kiduttavien py\u00f6rien poistamista vankeinhoitolaitoksista. Juoksumattojen n\u00e4htiin olevan aivan liian julma rangaistus kaikkein pahimmillekin rikollisille.<\/p>\r\n

Mietip\u00e4 sit\u00e4 seuraavan kerran, kun otat salilla alkul\u00e4mp\u00f6j\u00e4!<\/p>\r\n

Paperiset nen\u00e4liinat<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pitk\u00e4\u00e4n nen\u00e4liinat olivat kankaisia, taskuun tai hihaan tungettavia r\u00e4ttej\u00e4. Ennen kuin paperiset nen\u00e4liinat tulivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n niist\u00e4mis- tai suun pyyhkimistarkoituksessa, oli niill\u00e4 t\u00e4ysin erilainen k\u00e4ytt\u00f6kohde.<\/p>\r\n

Kasvopaperit ja nen\u00e4liinat kehitettiin ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana kaasunaamareiden suodattimiksi. Kimberly-Clark -yhti\u00f6, joka keksi ohuet, biohajoavasta selluloosasta valmistetut paperit, kertoo niiden olleen puuvillaa huomattavasti parempi vaihtoehto sek\u00e4 kaasunaamareihin virtaavan ilman suodattamiseen ett\u00e4 haavojen sitomiseen.<\/p>\r\n

Lukot ja avaimet<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Walter Bichler | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Ennen lukkoja ja avaimia t\u00e4rkeit\u00e4 sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntej\u00e4 ja kohteita suojelivat vartijat. Osa heist\u00e4 j\u00e4i jo yli 4000 vuotta sitten ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi, kun ensimm\u00e4iset tunnetut lukot<\/a> n\u00e4kiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4nvalon Egyptiss\u00e4. Tutkijat uskovat, ett\u00e4 jonkinlaisia lukkoja on ollut jo ennen tuotakin.<\/p>\r\n

Egyptil\u00e4iset lukot olivat siit\u00e4 erityisi\u00e4, ett\u00e4 kaikki, avain mukaan lukien, oli tehty puusta. Mutta perustekniikka oli samanlainen kuin nykyajan lukoissakin. Ensimm\u00e4iset metalliset lukot ovat per\u00e4isin antiikin Roomasta.<\/p>\r\n

Suurin ero t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lukkoihin olivat avaimet, sill\u00e4 tuolloin ne olivat jopa puolen metrin mittaisia, painavia kapistuksia. Avaimia ei liiemmin tarvinnut etsi\u00e4 taskusta tai k\u00e4silaukusta. Avainten suuri koko hankaloitti my\u00f6s lukkojen tiirikointia.<\/p>\r\n

Vaikka Raamatussa moni asia onkin ilmaistu kuvaannollisesti, pit\u00e4\u00e4 profeetta Jesajan<\/strong> julistus ”Daavidin huoneen avain on h\u00e4nen olallaan” t\u00e4ysin kirjaimellisesti paikkansa.<\/p>\r\n

Korkokeng\u00e4t<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Zeke Bolden | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Korkokeng\u00e4t, nuo naisellisuuden perikuva. Vaikka korkkareita nyky\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4nkin vain muodin vuoksi ja esteettisist\u00e4 syist\u00e4, on niiden alkuper\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi ja v\u00e4hemm\u00e4n hohdokas.<\/p>\r\n

Korolliset keng\u00e4t saivat alkunsa keskiajalla, jolloin niit\u00e4 pidettiin ”oikeiden” kenkien suojina<\/a>. Kadut olivat t\u00e4ynn\u00e4 roskaa ja viem\u00e4rij\u00e4tteit\u00e4, joten puusta veistetyt, kenkien p\u00e4\u00e4lle vedett\u00e4v\u00e4t, lis\u00e4osat s\u00e4\u00e4stiv\u00e4t oikeat asusteet kaikelta kuralta.<\/p>\r\n

Korkeat korot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset my\u00f6s ratsastaessa, sill\u00e4 jalat pysyiv\u00e4t tukevasti jalustimilla erillisen kannan ansiosta. Malli on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 cowboy-saappaissa.<\/p>\r\n

1400-luvulle tultaessa korkeakorkoiset keng\u00e4t olivat jo nousseet aristokraattien suosioon, mutta niit\u00e4 pitiv\u00e4t vain ja ainoastaan miehet, jotka halusivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pidemmilt\u00e4 ja mahtavammilta. Trendi levisi my\u00f6s ylh\u00e4is\u00f6n naisille, ja jossain vaiheessa mahdollisimman korkeat korot olivat statussymboli. Mit\u00e4 korkeammat korot, sit\u00e4 pidempi puvun helma.<\/p>\r\n

Pidempi puvun helma taas tarkoitti enemm\u00e4n kangasta, mik\u00e4 puolestaan kertoi vauraudesta. Muotivillitys meni tietenkin liian pitk\u00e4lle, kun jopa 50 sentin korotuksilla k\u00e4vell\u00e4 yritt\u00e4neet naiset joutuivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palvelijattariaan kainalosauvoina.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n