{"id":7503,"date":"2024-03-02T22:45:05","date_gmt":"2024-03-02T20:45:05","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=7503"},"modified":"2024-03-03T22:35:00","modified_gmt":"2024-03-03T20:35:00","slug":"rakastettujen-satujen-alkuperat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/rakastettujen-satujen-alkuperat\/","title":{"rendered":"Kauheat alkuper\u00e4istarinat rakastettujen satujen takana \u2013 N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t sovellu lasten iltasaduiksi!"},"content":{"rendered":"

Rakastettujen satujen alkuper\u00e4iset versiot ovat t\u00e4ynn\u00e4 v\u00e4kivaltaa, tappamista ja raiskauksia. Hieman eri kaliiberia kuin ne, joita meille on iltasaduiksi luettu.<\/p>\r\n

Monet n\u00e4ist\u00e4 listan saduista ovat muuntuneet Disneyn animaatioelokuviksi ja sit\u00e4 kautta lapsien, ja miksei aikuistenkin, rakastamiksi tarinoiksi.<\/p>\r\n

Satujen alkuper\u00e4t ovat kuitenkin t\u00e4ysin lapsille soveltumattomia. Tai jokainen voi toki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse. Y\u00f6unet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4iden tarinoiden j\u00e4lkeen itsekullakin v\u00e4liin. Paha ei aina saa palkkaansa eiv\u00e4tk\u00e4 prinssit ja prinsessat saa onnellisia loppuja. Ja v\u00e4liin mahtuu ties mit\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n

Listafriikki<\/a> vie lukijansa nyt satujen maailmaan, mutta kuten jo todettua, hyvin erilaiseen kuin se, mihin olemme tottuneet.<\/p>\r\n

Prinsessa Ruusunen<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Gustave Dor\u00e9 | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Satu Prinsessa Ruususesta on ikivanha tarina, joka on saanut kirjoittajasta riippuen monta erilaista versiota. Se julkaistiin ensimm\u00e4isen kerran kirjallisessa muodossa vuonna 1634, italialaisen kirjailijan Giambattista Basilen<\/strong> kuoleman j\u00e4lkeen. 1800-luvulla Jacob<\/strong> ja Wilhelm Grimm<\/strong>\u00a0tekiv\u00e4t sadusta oman versionsa, joka oli Basilen kirjoittamaa tarinaa kevyempi, ja josta Disney muokkasi oman rakastetun klassikkonsa. Hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 nyt seuraa v\u00e4h\u00e4n erilainen Prinsessa Ruusunen.<\/p>\r\n

Basilen Ruususessa pellavan tikku vaivuttaa Talia-nimisen nuoren naisen ikiuneen, mutta paikalle ei saavu pelastava prinssi vaan sattumalta ohikulkeva kuningas. H\u00e4n kiipe\u00e4\u00e4 tikapuilla Talian huoneeseen ja yritt\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 nukkuvan kaunokaisen \u2013 turhaan.<\/p>\r\n

Kuningas tekee, mink\u00e4 parhaaksi n\u00e4kee: raiskaa tajuttoman Talian ja poistuu paikalta. Talia tulee raskaaksi ja synnytt\u00e4\u00e4 unissaan kaksoset, joista toinen imee \u00e4itins\u00e4 sormesta tikun irti. Kun tikku on poissa, Talia her\u00e4\u00e4, kuningas tulee takaisin ja kaksikko rakastuu.<\/p>\r\n

Ongelmana on kuitenkin kuninkaan vaimo, joka ei innostu aviomiehens\u00e4 suhteesta. H\u00e4n suunnittelee keitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kaksoset ja sy\u00f6tt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ne kuninkaalle. Talian h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 polttaa roviolla. Suunnitelmat menev\u00e4t kuitenkin m\u00f6nk\u00e4\u00e4n ja kuningatar p\u00e4\u00e4tyy itse liekkeihin.<\/p>\r\n

Talia, kuningas ja heid\u00e4n lapsensa eliv\u00e4t onnellisina el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka. Raiskauksesta sun muusta huolimatta.<\/p>\r\n

Pinokkio<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Enrico Mazzanti | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Italialaisen Carlo Collodin<\/strong> vuonna 1883 kirjoittama tarina Pinokkiosta ei ole yht\u00e4 l\u00e4mminhenkinen kuin Disneyn versio vuodelta 1940.\u00a0<\/p>\r\n

Kun Geppetto veist\u00e4\u00e4 Pinokkion puhuvasta puusta, karkaa t\u00e4m\u00e4 heti k\u00e4velem\u00e4\u00e4n opittuaan. Poliisi nappaa ilkikurisen pojan, jota luullaan pahoinpidellyksi ja Geppetto p\u00e4\u00e4tyy vankilaan.<\/p>\r\n

Kun Pinokkio palaa kotiinsa, on Samu Sirkka siell\u00e4 varoittamassa h\u00e4nt\u00e4 houkutuksista ja kehottaa olemaan kuuliaisempi. Pinokkiota ei kiinnosta, vaan h\u00e4n heitt\u00e4\u00e4 sirkkaa vasaralla kohtalokkain seurauksin.<\/p>\r\n

Geppetto vapautuu vankilasta ja vaatii Pinokkiota menem\u00e4\u00e4n kouluun. Kapinoiva poika myy koulukirjansa menn\u00e4kseen katsomaan marionettiteatteria. Jossain vaiheessa Pinokkion veriviholliset kettu ja kissa yritt\u00e4v\u00e4t hirtt\u00e4\u00e4 h\u00e4net, mutta haltijan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 haukka pelastaa pojan tukehtumiselta. Disneyn piirretyst\u00e4 tutut aasiksi muuttumiset ja nen\u00e4n kasvamiset ovat toki my\u00f6s mukana alkuper\u00e4isess\u00e4 sadussa.<\/p>\r\n

Tarina kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyy onnellisesti, kun Pinokkio pelastaa Geppetton kauhistuttavan hain vatsasta, ryhdist\u00e4ytyy kaikkien seikkailujensa j\u00e4lkeen ja muuttuu oikeaksi pojaksi.<\/p>\r\n

Lumikki ja seitsem\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6t\u00e4<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Franz J\u00fcttner | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Grimmin veljesten tarina Lumikista on paljon synkempi kuin Disneyn versio; t\u00e4m\u00e4 trendi on teille lukijoille jo tainnut tulla selv\u00e4ksi. Siin\u00e4 ilke\u00e4 kuningatar, Lumikin \u00e4itipuoli, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n viem\u00e4\u00e4n kauniin prinsessan syv\u00e4lle mets\u00e4\u00e4n, tappamaan h\u00e4net ja tuomaan h\u00e4nen maksansa ja keuhkonsa mukanaan.\u00a0<\/p>\r\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 kuitenkin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 Lumikin hengen ja vie kuningattarelle tappamansa villisian sis\u00e4elimet. Ne kuningatar keitt\u00e4\u00e4 suolaliemess\u00e4 ja sy\u00f6 hyv\u00e4ll\u00e4 ruokahalulla.<\/p>\r\n

My\u00f6hemmin kuningattarelle selvi\u00e4\u00e4 taikapeilin v\u00e4lityksell\u00e4, ett\u00e4 Lumikki onkin hengiss\u00e4, ja h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 kahdesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4t. Ep\u00e4onnistuneiden salamurhayritysten j\u00e4lkeen kuvaan astuu meid\u00e4n kaikkien tuntema tarina myrkytetyst\u00e4 omenasta, seitsem\u00e4st\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6st\u00e4 ja lasisesta arkusta. Lopulta Lumikki p\u00e4\u00e4tyy yhteen uljaan prinssin kanssa ja h\u00e4ihin on kutsuttuna kaikki muut paitsi ilke\u00e4 kuningatar, joka j\u00e4lleen kuvittelee p\u00e4\u00e4sseens\u00e4 tyt\u00e4rpuolestaan eroon.<\/p>\r\n

Kuningatar kuitenkin saapuu h\u00e4\u00e4juhlaan kuokkimaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan, kuka taikapeilin ”maassa kaunehimmaksi” julistama morsian on. Rangaistuksena kaikesta vehkeilyst\u00e4 kuningatar pakotetaan laittamaan jalkaansa tulikuumat rautakeng\u00e4t ja tanssimaan kuolemaansa saakka. Aikamoinen loppuillan kohokohta!<\/p>\r\n

Pieni merenneito<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Sharon Ang | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pieni merenneito on tanskalaisen Hans Christian Andersenin<\/strong> kirjoittama, vuonna 1837 julkaistu, synkk\u00e4 tarina mahdottomasta rakkaudesta. Sadussa ollaan tunnelmaltaan melko kaukana Disneyn vuoden 1989 sovituksesta: Merenel\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t laula ”Aalloilla siis”, eik\u00e4 Ariel saa prinssi\u00e4 tai onnellista loppua.<\/p>\r\n

Andersenin tarinassa merenneidot saavat nousta pintaan t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 15 vuotta, ja tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, kutsutaan h\u00e4nt\u00e4 selvyyden vuoksi Arieliksi, n\u00e4kee ensimm\u00e4isell\u00e4 kerrallaan komean prinssin ja pelastaa t\u00e4m\u00e4n hukkumiselta. Rakastunut Ariel kuulee iso\u00e4idilt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun ihmiset kuolevat, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t he iankaikkiseen taivaaseen, mutta merenneidot sen sijaan muuttuvat meren vaahdoksi.<\/p>\r\n

Rakkaudentuskissa piehtaroiva merenneito l\u00e4htee tapaamaan merinoitaa, joka lupaa antaa Arielille jalat sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 antaa vastineena \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja kielens\u00e4. Kaiken kukkuraksi jokainen askel tuntuisi silt\u00e4, kuin lukuisat veitset uppoaisivat jalkapohjiin eik\u00e4 h\u00e4n liioin voisi ikin\u00e4 palata merenneidoksi. Prinssin olisi my\u00f6s rakastuttava Arieliin, tai t\u00e4m\u00e4 muuttuisi sieluttomaksi vaahdoksi, jos prinssi jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 astuisi avioon jonkun muun kanssa.<\/p>\r\n

Arielin mielest\u00e4 diili oli reilu.<\/p>\r\n

Asiat eiv\u00e4t kuitenkaan mene suunnitellusti ja henkil\u00f6llisyyksiss\u00e4 sekoillut prinssi menee naimisiin toisen naisen kanssa. Murheen murtama Ariel saa viel\u00e4 mahdollisuuden pelastaa itsens\u00e4, kunhan tappaa prinssin ja vuodattaa t\u00e4m\u00e4n verta jaloilleen. Siihen h\u00e4n ei suostu, vaan tappaa itsens\u00e4 ja muuttuu vaahdoksi. Ep\u00e4itsekkyytens\u00e4 vuoksi h\u00e4n kuitenkin saa mahdollisuuden tehd\u00e4 300 vuoden ajan hyvi\u00e4 asioita henkiolentona, ja ehk\u00e4 siten p\u00e4\u00e4st\u00e4 lopulta taivaaseen.<\/p>\r\n

Topi ja Tessu<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Topi ja Tessu on monien rakastama Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1981. Se pohjautuu Daniel P. Mannixin<\/strong> vuonna 1967 julkaistuun romaaniin nimelt\u00e4\u00e4n Kettu ja koira<\/em>.<\/p>\r\n

Kirjassa Topi-kettu kasvaa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n perheen kanssa, mutta kun luonto alkaa kutsua, karkaa se omistajaltaan vapauteen. Topi palaa kuitenkin silloin t\u00e4ll\u00f6in kiusaamaan perheen koiria ja esittelee mets\u00e4ss\u00e4 oppimiaan taitoja. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n paras ajokoira p\u00e4\u00e4see ketjustaan irti ja ajaa Topia takaa l\u00e4hell\u00e4 rautatiekiskoja. Topi v\u00e4ist\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4n junan, mutta koira j\u00e4\u00e4 alle.<\/p>\r\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ottaa el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4kseen kostamisen ja Topin nappaamisen. Pakkomielteiseksi yltyv\u00e4 saalistus ei tuota tulosta, vaikka ammutuiksi joutuvat Topin kaksi poikuetta ja lopulta my\u00f6s sen kumppani.<\/p>\r\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ratkeaa ryypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja menett\u00e4\u00e4 kaikki muut koiransa paitsi Tessun. Mies p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 myrkytt\u00e4\u00e4 kettuja, mutta kun paikallinen lapsi joutuu aineen uhriksi, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 h\u00e4n valtavan operaation Topin nappaamiseksi.<\/p>\r\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ei ikin\u00e4 onnistu Topia ampumaan, mutta lopulta kettu kuolee uupumukseen Tessu-koiran ajettua sit\u00e4 v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 takaa. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen ja mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 alkoholisoituu entisest\u00e4\u00e4n. Kirja p\u00e4\u00e4ttyy siihen, kun mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 valmistautuu ampumaan k\u00e4tt\u00e4\u00e4n luottavaisena nuolevan Tessun.<\/p>\r\n

Aika paljon saa juonta venytt\u00e4\u00e4 siihen tarinaan, jossa ketunpoikasesta ja koiranpennusta tulee ikuisesti parhaat yst\u00e4v\u00e4t.<\/p>\r\n

Punahilkka<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Gustave Dor\u00e9 | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Punahilkka on 1100-luvulta per\u00e4isin oleva eurooppalainen kansantarina, joka teki l\u00e4pimurtonsa ranskalaisen kirjailijan Charles Perraultin<\/strong> satukokoelmassa vuonna 1697. Perrault oli ensimm\u00e4inen, joka puki p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n punaiseen hilkkaan.<\/p>\r\n

Aiemmissa versioissa paha susi tappoi Punahilkan iso\u00e4idin, pilkkoi t\u00e4m\u00e4n paloiksi ja laski veren viinipulloon. Iso\u00e4iti\u00e4 imitoiden susi kehotti vierailulle tullutta Punahilkkaa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Tytt\u00f6 tietysti tottelee ja tekee illallisen mummonsa j\u00e4\u00e4nteist\u00e4. Sitten susi kehottaa tytt\u00f6\u00e4 riisuutumaan, polttamaan vaatteensa ja tulemaan kanssaan s\u00e4nkyyn. Kansantaru loppuu siihen, kun susi sy\u00f6 Punahilkan.<\/p>\r\n

Perraultin tarinassa tytt\u00f6 ei paista iso\u00e4itins\u00e4 lihasta pihvej\u00e4, mutta hypp\u00e4\u00e4 peiton alle viekkaan suden kanssa ja tarina p\u00e4\u00e4ttyy siihen, kun Punahilkka tulee suden sy\u00f6m\u00e4ksi. Kirjailija on kertonut, ett\u00e4 kirjoitti sadun nimenomaan varoittaakseen nuoria ja kauniita tytt\u00f6j\u00e4 kaikista oudoista saalistajista. Eik\u00e4 h\u00e4n viitannut el\u00e4imiin vaan helppoja ja luottavaisia uhreja vaaniviin ihmisiin.<\/p>\r\n

Tunnetuimmassa Punahilkka-sadussa, joka on Grimmin veljesten k\u00e4sialaa, tytt\u00f6 ja iso\u00e4iti pelastuvat, kun mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 leikkaa suden vatsan auki ja kokonaisena pysynyt kaksikko p\u00e4\u00e4see vapauteen.<\/p>\r\n

Tuhkimo<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jean-Antoine Laurent | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Satu Tuhkimosta on vanha kansantarina, jota on kerrottu ymp\u00e4ri maailman hieman eri versioina. Ensimm\u00e4inen kirjallinen tuotos on ajanlaskumme alkuvaiheilta, Kreikasta, ja toinen vanha versio on per\u00e4isin Kiinasta vuodelta 860.\u00a0<\/p>\r\n

Grimmin veljesten versio vuodelta 1812 on kuitenkin ehk\u00e4 tunnetuin. Siin\u00e4 tutustutaan ilke\u00e4\u00e4n \u00e4itipuoleen ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen raskaisiin sisarpuoliin eik\u00e4 Tuhkimon is\u00e4 piittaa tytt\u00e4rens\u00e4 kohtelusta tippaakaan.<\/p>\r\n

Haltijakummia Grimmin veljesten tarina ei tunne, vaan Tuhkimo esitt\u00e4\u00e4 toiveensa tanssiaisista \u00e4itins\u00e4 haudalla kasvavalle puulle. Kaunis puku ja lasikeng\u00e4t ilmestyv\u00e4t kuin tyhj\u00e4st\u00e4 ja tanssiaiset sujuvat hyvin puoliy\u00f6h\u00f6n asti.<\/p>\r\n

Kun prinssi kiert\u00e4\u00e4 testailemassa tippunutta jalkinetta kaikkien valtakunnan neitojen jalkoihin, p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4n toki my\u00f6s Tuhkimon perheen kotiovelle. Sisarpuolten jalat eiv\u00e4t kuitenkaan mahdu siroon kenk\u00e4\u00e4n, joten ensimm\u00e4inen heist\u00e4 leikkaa varpaansa pois. Prinssi l\u00e4htee viem\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 neitoa linnaansa, mutta pirulliset kyyhkyt laulavat huijauksesta ja paljastavat silvotut jalat. Toinen ilkeist\u00e4 sisarpuolista leikkaa itselt\u00e4\u00e4n kantap\u00e4\u00e4t ja taas prinssi luulee l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 mielitiettyns\u00e4. Linnut ovat kuitenkin j\u00e4lleen asialla.<\/p>\r\n

Kun Tuhkimo viimein kokeilee \u2013 tuossa vaiheessa jo ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 verta t\u00e4ynn\u00e4 olevaa \u2013 lasikenk\u00e4\u00e4, sopii se tietysti t\u00e4ydellisesti, ja pariskunta alkaa suunnitella h\u00e4it\u00e4\u00e4n. Juhlassa ilke\u00e4t sisarpuolet saavat viel\u00e4 kerran kokea prinssin kyyhkysten mahdin, kun ne nokkivat huijareilta silm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n