Kallein myyty kirja<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/codex_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nCodex Leicester on Leonardo da Vincin<\/strong> 72-sivuinen, vuonna 1510 julkaistu kokoelma tieteellisi\u00e4 kirjoituksia. Pellavapaperista tehdyille irtolehdille kirjoitettu k\u00e4sikirjoitus nidottiin kirjaksi jossain vaiheessa 1800-lukua. Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 da Vincin havaintoja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta, muun muassa veden liikkeest\u00e4, fossiileista ja Kuun valaisevuudesta. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 da Vincin tieteellisen\u00e4 tuotoksena. Kuten monet muutkin herran tekstit, my\u00f6s Codex Leicesterin<\/a> sanat on kirjoitettu luettavaksi oikealta vasemmalle.<\/p>\nK\u00e4sikirjoitus on kulkenut omistajalta toiselle, ja vuonna 1994 kirjan osti huutokaupasta itselleen liikemies Bill Gates<\/strong>. H\u00e4n maksoi siit\u00e4 30,8 miljoonaa dollaria eli noin 26 miljoonaa euroa. Ostettuaan teoksen h\u00e4n skannasi sen tietokoneelleen ja julkaisi joitakin da Vincin piirroksia n\u00e4yt\u00f6ns\u00e4\u00e4st\u00e4jiksi Windows 98 Plus:lle.\u00a0<\/p>\nGatesin Codex Leicesterist\u00e4 pulittama summa on suurin, mit\u00e4 mist\u00e4\u00e4n kirjasta on koskaan maksettu.<\/p>\n
Robotti-sanan alkuper\u00e4<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/robotti_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Erik Stein | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nOletko koskaan miettinyt, mist\u00e4 sana robotti on saanut alkunsa<\/a>? En min\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta nytp\u00e4 selvi\u00e4\u00e4.<\/p>\nT\u0161ekkil\u00e4isen, 1900-luvun alussa vaikuttaneen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan, Karel \u010capekin<\/strong> teoksessa R.U.R (Rossumin Universaalit Robotit) esiteltiin ensimm\u00e4isen kerran sana robotti. Se on johdettu t\u0161ekinkielisest\u00e4 robotnik<\/em>-sanasta, joka tarkoittaa pakkoty\u00f6t\u00e4.\u00a0<\/p>\n\u010capek k\u00e4ytti robottia kuvaamaan massatuotettuja humanoideja, jotka olivat t\u00e4ysin tunteettomia ja kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 muodostamaan omia ajatuksia. Kirjailija ei kuitenkaan itse keksinyt sanaa, vaan kirjeess\u00e4\u00e4n Oxford English Dictionary -sanakirjalle h\u00e4n antoi kunnian uudesta sanasta taiteilijaveljelleen Josefille.<\/p>\n
Robotti on omaksuttu vuonna 1920 julkaistun kirjan j\u00e4lkeen l\u00e4hes kaikkiin kieliin hyvin samanlaisessa kirjoitusasussa.<\/p>\n
Maailman pisin kirjan nimi<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/kirja_luu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nIntialaisen Vityala Yethindran<\/strong> kirjoittama, ja Kirgisiassa maaliskuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2019 julkaistu, kirja pit\u00e4\u00e4 hallussaan maailman pisimm\u00e4n nimen titteli\u00e4.\u00a0<\/p>\nNimess\u00e4 on 26 021 kirjainta ja 3 777 sanaa.<\/p>\n
Syy koko etukannen peitt\u00e4v\u00e4\u00e4n nimeen on siin\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelija Yethindra p\u00e4\u00e4tti listata kaikki kirjassa mainitut el\u00e4inlajit, ja kysy\u00e4 yli viisikymment\u00e4 kysymyst\u00e4, joihin kirjan sis\u00e4lt\u00f6 antaa vastauksen.\u00a0<\/p>\n
Kirja k\u00e4sittelee syd\u00e4nt\u00e4 ja sen toimintaa, ja alkaa n\u00e4in: ”The Historical Development of the Heart..<\/em>.” . T\u00e4m\u00e4n linkin kautta<\/a> voit halutessasi k\u00e4yd\u00e4 lukemassa koko nimen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 en sit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suoraan liitt\u00e4nyt.<\/p>\nBibliosmia<\/em>, Abibliofobia ja tsundoku<\/em><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/kirjakasa.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Florencia Viadana | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\nJapanin kieless\u00e4 on Meiji-kaudelta (1868-1912) per\u00e4isin oleva termi tsundoku<\/em>, jossa on yhdistetty kaksi eri sanaa: tsunde-oku<\/em>, eli tavaroiden kasaaminen valmiiksi my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 varten, ja dokusho<\/em>, eli kirjojen lukeminen. Tsundoku<\/em> tarkoittaa kirjoja, jotka ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kotona kasoihin<\/a>, ja joita ei koskaan tule luettua. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi Marie Kondolla<\/strong> riitt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4!?<\/p>\nEnglannin kieless\u00e4 on sana bibliosmia<\/em>, joka kuvaa vanhojen kirjojen hyv\u00e4\u00e4 tuoksua. Termi on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen l\u00e4hinn\u00e4 silloin, jos kyseisest\u00e4 aromista sattuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. E-kirjat eiv\u00e4t huou bibliosmiaa<\/em>, mutta antikvariaatit ja kirjastot ovat vanhojen kirjojen hajua rakastavien paratiiseja.<\/p>\nKirjat aiheuttavat my\u00f6s pelkotiloja: bibliofobia on kirjojen pelkoa tai vihaa. Abibliofobia taas on pelko siit\u00e4, ett\u00e4 luettava loppuu kesken. Kaikkia j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 k\u00e4rsivi\u00e4 lohduttaa ehk\u00e4 hieman se, ett\u00e4 eri kirjoja on julkaistu historian saatossa satoja miljoonia: vuosittain noin 2,2 miljoonaa uutta teosta<\/a> n\u00e4kee p\u00e4iv\u00e4nvalon.<\/p>\nMaailman pienin ja suurin kirja<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/pieni.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Simon Fraser University<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\nMaailman suurin kirja<\/a> on kooltaan 5 metri\u00e4 x 8,06 metri\u00e4, ja se painaa noin 1500 kiloa. Sivuja siin\u00e4 on kuitenkin vain 429. Yli 50 ihmist\u00e4 oli kasaamassa ”This is Prophet Mohamed” -kirjaa, joka julkistettiin yleis\u00f6lle Dubaissa helmikuun 27. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2012.<\/p>\nKirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kohokohtia profeetta Muhammedin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 kertomuksia islaminuskon positiivisesta vaikutuksesta maailmaan.<\/p>\n
Kaikkien aikojen pienin kirja on valmistettu Simon Fraser -yliopistossa Kanadassa ja sen tekeminen maksoi noin 13 000 euroa. Kolmekymmensivuinen kirja on kaiverrettu kristallisoituneelle piille k\u00e4ytt\u00e4en ions\u00e4teit\u00e4.<\/p>\n
Kooltaan kirja on 70 mikrometri\u00e4 x 100 mikrometri\u00e4<\/a>. Koko konkretisoituu, kun miettii, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen hius on paksuudeltaan noin 70 mikrometri\u00e4. ”Teeny Ted from Turnip Town” -lastenkirjan on kirjoittanut Malcolm Chaplin<\/strong>, ja sen julkaisi vuonna 2007 h\u00e4nen veljens\u00e4 Robert Chaplin<\/strong>. Varsinaisessa valmistusprojektissa apuna toimivat fyysikot Li Yang<\/strong> ja Karen Kavanagh <\/strong>(kuvassa). Kirjalla on oma ISBN-tunnuksensa, ISBN-978-1-894897-17-4, mutta sen lukemiseen tarvitsee pyyhk\u00e4isyelektronimikroskoopin. Kirja on toki my\u00f6hemmin julkaistu my\u00f6s normaalikokoisena.<\/p>\nAlexandrian suuri kirjasto<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/alexandria.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nMuinaisen Egyptin mahtavassa Alexandriassa oli yksi antiikin ajan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kirjastoista, joka hankki aineistonsa hieman kyseenalaisin keinoin<\/a>.<\/p>\nKorkeimpien arvioiden mukaan jopa 400 000 niteen kirjasto perustettiin pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua vilkkaan sataman l\u00e4heisyyteen. Kirjakokoelma sai t\u00e4ytett\u00e4 aina, kun vieraat laivat saapuivat kaupunkiin.<\/p>\n
Vierailijoiden oli annettava kaikki kirjansa kirjastolle, jossa ne sitten kopioitiin. Kyseenalaista t\u00e4st\u00e4 toimintatavasta teki se, ett\u00e4 alkuper\u00e4iset teokset j\u00e4tettiin Alexandrian kirjastoon ja kopioidut versiot annettiin takaisin omistajille. Lain mukaan kirjojen omistajien tuli saada korvaus menetyksist\u00e4\u00e4n, mutta n\u00e4in ei kuitenkaan usein ollut.<\/p>\n
Suurin kirjaston my\u00f6h\u00e4stymismaksu<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/kirjasto_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nMarraskuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2003 yhdysvaltalainen Emily Canellos-Simms<\/strong> sai ep\u00e4suotuisan kunnian, kun h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Guinnessin maailmanenn\u00e4tys kaikkien aikojen suurimmasta kirjaston my\u00f6h\u00e4stymismaksusta<\/a>.<\/p>\nCanellos-Simms l\u00f6ysi \u00e4itins\u00e4 ullakolta lasten runokirjan ”Days and Deeds”, joka olisi pit\u00e4nyt palauttaa Kewaneen julkiseen kirjastoon huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1955. Kirja oli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 reippaat 47 vuotta.<\/p>\n
Kuuliaisena kansalaisena Canellos-Simms palautti kirjan heti l\u00f6ytymisen j\u00e4lkeen ja kahden sentin p\u00e4iv\u00e4sakolla h\u00e4nelle tuli my\u00f6h\u00e4stymismaksuja 345,14 dollaria eli hieman p\u00e4\u00e4lle 290 euroa.\u00a0<\/p>\n
Kirjoista huolehtivat lepakot<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/lepakot_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Cl\u00e9ment Falize | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\nPortugalilaisessa Coimbran yliopiston kirjastossa on kummallisia lemmikkej\u00e4: lepakoita.<\/p>\n
Biblioteca Joaninassa lepakot nukkuvat p\u00e4ivisin kirjahyllyjen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta auringon laskiessa ne l\u00e4htev\u00e4t saalistamaan. Ja siin\u00e4 syy, miksi lepakot saavat rauhassa pit\u00e4\u00e4 majaansa yli 300 vuotta vanhassa kirjastossa; ne nimitt\u00e4in sy\u00f6v\u00e4t hy\u00f6nteisi\u00e4, jotka aiheuttavat kirjoille tuhoa<\/a>. Mets\u00e4styshetken j\u00e4lkeen ne suuntaavat avonaisista ikkunoista ulos etsim\u00e4\u00e4n juotavaa.<\/p>\nJoka ilta kirjastonhoitajat levitt\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnalta lahjaksi saadut vuodat 1700-luvulta per\u00e4isin olevien kallisarvoisten p\u00f6ytien p\u00e4\u00e4lle, ja aamuisin nahat puristellaan ja lattiat siivotaan lent\u00e4vien apulaisten j\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Perinne on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo reilut sata vuotta.<\/p>\n
Kirjastonhoitajien mukaan erityisesti sateisina p\u00e4ivin\u00e4 lepakot sirkuttavat ja kiljuvat jossain kirjapinojen keskell\u00e4. Niist\u00e4 on tullut my\u00f6s jonkinasteinen turistin\u00e4ht\u00e4vyys.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen e-kirja<\/h2>\n
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Codex Leicester on Leonardo da Vincin<\/strong> 72-sivuinen, vuonna 1510 julkaistu kokoelma tieteellisi\u00e4 kirjoituksia. Pellavapaperista tehdyille irtolehdille kirjoitettu k\u00e4sikirjoitus nidottiin kirjaksi jossain vaiheessa 1800-lukua. Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 da Vincin havaintoja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta, muun muassa veden liikkeest\u00e4, fossiileista ja Kuun valaisevuudesta. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 da Vincin tieteellisen\u00e4 tuotoksena. Kuten monet muutkin herran tekstit, my\u00f6s Codex Leicesterin<\/a> sanat on kirjoitettu luettavaksi oikealta vasemmalle.<\/p>\n K\u00e4sikirjoitus on kulkenut omistajalta toiselle, ja vuonna 1994 kirjan osti huutokaupasta itselleen liikemies Bill Gates<\/strong>. H\u00e4n maksoi siit\u00e4 30,8 miljoonaa dollaria eli noin 26 miljoonaa euroa. Ostettuaan teoksen h\u00e4n skannasi sen tietokoneelleen ja julkaisi joitakin da Vincin piirroksia n\u00e4yt\u00f6ns\u00e4\u00e4st\u00e4jiksi Windows 98 Plus:lle.\u00a0<\/p>\n Gatesin Codex Leicesterist\u00e4 pulittama summa on suurin, mit\u00e4 mist\u00e4\u00e4n kirjasta on koskaan maksettu.<\/p>\n Kuva: Erik Stein | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Oletko koskaan miettinyt, mist\u00e4 sana robotti on saanut alkunsa<\/a>? En min\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta nytp\u00e4 selvi\u00e4\u00e4.<\/p>\n T\u0161ekkil\u00e4isen, 1900-luvun alussa vaikuttaneen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan, Karel \u010capekin<\/strong> teoksessa R.U.R (Rossumin Universaalit Robotit) esiteltiin ensimm\u00e4isen kerran sana robotti. Se on johdettu t\u0161ekinkielisest\u00e4 robotnik<\/em>-sanasta, joka tarkoittaa pakkoty\u00f6t\u00e4.\u00a0<\/p>\n \u010capek k\u00e4ytti robottia kuvaamaan massatuotettuja humanoideja, jotka olivat t\u00e4ysin tunteettomia ja kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 muodostamaan omia ajatuksia. Kirjailija ei kuitenkaan itse keksinyt sanaa, vaan kirjeess\u00e4\u00e4n Oxford English Dictionary -sanakirjalle h\u00e4n antoi kunnian uudesta sanasta taiteilijaveljelleen Josefille.<\/p>\n Robotti on omaksuttu vuonna 1920 julkaistun kirjan j\u00e4lkeen l\u00e4hes kaikkiin kieliin hyvin samanlaisessa kirjoitusasussa.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Intialaisen Vityala Yethindran<\/strong> kirjoittama, ja Kirgisiassa maaliskuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2019 julkaistu, kirja pit\u00e4\u00e4 hallussaan maailman pisimm\u00e4n nimen titteli\u00e4.\u00a0<\/p>\n Nimess\u00e4 on 26 021 kirjainta ja 3 777 sanaa.<\/p>\n Syy koko etukannen peitt\u00e4v\u00e4\u00e4n nimeen on siin\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelija Yethindra p\u00e4\u00e4tti listata kaikki kirjassa mainitut el\u00e4inlajit, ja kysy\u00e4 yli viisikymment\u00e4 kysymyst\u00e4, joihin kirjan sis\u00e4lt\u00f6 antaa vastauksen.\u00a0<\/p>\n Kirja k\u00e4sittelee syd\u00e4nt\u00e4 ja sen toimintaa, ja alkaa n\u00e4in: ”The Historical Development of the Heart..<\/em>.” . T\u00e4m\u00e4n linkin kautta<\/a> voit halutessasi k\u00e4yd\u00e4 lukemassa koko nimen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 en sit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suoraan liitt\u00e4nyt.<\/p>\n Kuva: Florencia Viadana | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Japanin kieless\u00e4 on Meiji-kaudelta (1868-1912) per\u00e4isin oleva termi tsundoku<\/em>, jossa on yhdistetty kaksi eri sanaa: tsunde-oku<\/em>, eli tavaroiden kasaaminen valmiiksi my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 varten, ja dokusho<\/em>, eli kirjojen lukeminen. Tsundoku<\/em> tarkoittaa kirjoja, jotka ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kotona kasoihin<\/a>, ja joita ei koskaan tule luettua. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi Marie Kondolla<\/strong> riitt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4!?<\/p>\n Englannin kieless\u00e4 on sana bibliosmia<\/em>, joka kuvaa vanhojen kirjojen hyv\u00e4\u00e4 tuoksua. Termi on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen l\u00e4hinn\u00e4 silloin, jos kyseisest\u00e4 aromista sattuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. E-kirjat eiv\u00e4t huou bibliosmiaa<\/em>, mutta antikvariaatit ja kirjastot ovat vanhojen kirjojen hajua rakastavien paratiiseja.<\/p>\n Kirjat aiheuttavat my\u00f6s pelkotiloja: bibliofobia on kirjojen pelkoa tai vihaa. Abibliofobia taas on pelko siit\u00e4, ett\u00e4 luettava loppuu kesken. Kaikkia j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 k\u00e4rsivi\u00e4 lohduttaa ehk\u00e4 hieman se, ett\u00e4 eri kirjoja on julkaistu historian saatossa satoja miljoonia: vuosittain noin 2,2 miljoonaa uutta teosta<\/a> n\u00e4kee p\u00e4iv\u00e4nvalon.<\/p>\n Kuva: Simon Fraser University<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n Maailman suurin kirja<\/a> on kooltaan 5 metri\u00e4 x 8,06 metri\u00e4, ja se painaa noin 1500 kiloa. Sivuja siin\u00e4 on kuitenkin vain 429. Yli 50 ihmist\u00e4 oli kasaamassa ”This is Prophet Mohamed” -kirjaa, joka julkistettiin yleis\u00f6lle Dubaissa helmikuun 27. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2012.<\/p>\n Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kohokohtia profeetta Muhammedin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 kertomuksia islaminuskon positiivisesta vaikutuksesta maailmaan.<\/p>\n Kaikkien aikojen pienin kirja on valmistettu Simon Fraser -yliopistossa Kanadassa ja sen tekeminen maksoi noin 13 000 euroa. Kolmekymmensivuinen kirja on kaiverrettu kristallisoituneelle piille k\u00e4ytt\u00e4en ions\u00e4teit\u00e4.<\/p>\n Kooltaan kirja on 70 mikrometri\u00e4 x 100 mikrometri\u00e4<\/a>. Koko konkretisoituu, kun miettii, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen hius on paksuudeltaan noin 70 mikrometri\u00e4. ”Teeny Ted from Turnip Town” -lastenkirjan on kirjoittanut Malcolm Chaplin<\/strong>, ja sen julkaisi vuonna 2007 h\u00e4nen veljens\u00e4 Robert Chaplin<\/strong>. Varsinaisessa valmistusprojektissa apuna toimivat fyysikot Li Yang<\/strong> ja Karen Kavanagh <\/strong>(kuvassa). Kirjalla on oma ISBN-tunnuksensa, ISBN-978-1-894897-17-4, mutta sen lukemiseen tarvitsee pyyhk\u00e4isyelektronimikroskoopin. Kirja on toki my\u00f6hemmin julkaistu my\u00f6s normaalikokoisena.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Muinaisen Egyptin mahtavassa Alexandriassa oli yksi antiikin ajan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kirjastoista, joka hankki aineistonsa hieman kyseenalaisin keinoin<\/a>.<\/p>\n Korkeimpien arvioiden mukaan jopa 400 000 niteen kirjasto perustettiin pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua vilkkaan sataman l\u00e4heisyyteen. Kirjakokoelma sai t\u00e4ytett\u00e4 aina, kun vieraat laivat saapuivat kaupunkiin.<\/p>\n Vierailijoiden oli annettava kaikki kirjansa kirjastolle, jossa ne sitten kopioitiin. Kyseenalaista t\u00e4st\u00e4 toimintatavasta teki se, ett\u00e4 alkuper\u00e4iset teokset j\u00e4tettiin Alexandrian kirjastoon ja kopioidut versiot annettiin takaisin omistajille. Lain mukaan kirjojen omistajien tuli saada korvaus menetyksist\u00e4\u00e4n, mutta n\u00e4in ei kuitenkaan usein ollut.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Marraskuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2003 yhdysvaltalainen Emily Canellos-Simms<\/strong> sai ep\u00e4suotuisan kunnian, kun h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Guinnessin maailmanenn\u00e4tys kaikkien aikojen suurimmasta kirjaston my\u00f6h\u00e4stymismaksusta<\/a>.<\/p>\n Canellos-Simms l\u00f6ysi \u00e4itins\u00e4 ullakolta lasten runokirjan ”Days and Deeds”, joka olisi pit\u00e4nyt palauttaa Kewaneen julkiseen kirjastoon huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1955. Kirja oli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 reippaat 47 vuotta.<\/p>\n Kuuliaisena kansalaisena Canellos-Simms palautti kirjan heti l\u00f6ytymisen j\u00e4lkeen ja kahden sentin p\u00e4iv\u00e4sakolla h\u00e4nelle tuli my\u00f6h\u00e4stymismaksuja 345,14 dollaria eli hieman p\u00e4\u00e4lle 290 euroa.\u00a0<\/p>\n Kuva: Cl\u00e9ment Falize | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Portugalilaisessa Coimbran yliopiston kirjastossa on kummallisia lemmikkej\u00e4: lepakoita.<\/p>\n Biblioteca Joaninassa lepakot nukkuvat p\u00e4ivisin kirjahyllyjen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta auringon laskiessa ne l\u00e4htev\u00e4t saalistamaan. Ja siin\u00e4 syy, miksi lepakot saavat rauhassa pit\u00e4\u00e4 majaansa yli 300 vuotta vanhassa kirjastossa; ne nimitt\u00e4in sy\u00f6v\u00e4t hy\u00f6nteisi\u00e4, jotka aiheuttavat kirjoille tuhoa<\/a>. Mets\u00e4styshetken j\u00e4lkeen ne suuntaavat avonaisista ikkunoista ulos etsim\u00e4\u00e4n juotavaa.<\/p>\n Joka ilta kirjastonhoitajat levitt\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnalta lahjaksi saadut vuodat 1700-luvulta per\u00e4isin olevien kallisarvoisten p\u00f6ytien p\u00e4\u00e4lle, ja aamuisin nahat puristellaan ja lattiat siivotaan lent\u00e4vien apulaisten j\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Perinne on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo reilut sata vuotta.<\/p>\n Kirjastonhoitajien mukaan erityisesti sateisina p\u00e4ivin\u00e4 lepakot sirkuttavat ja kiljuvat jossain kirjapinojen keskell\u00e4. Niist\u00e4 on tullut my\u00f6s jonkinasteinen turistin\u00e4ht\u00e4vyys.<\/p>\nRobotti-sanan alkuper\u00e4<\/h2>\n
Maailman pisin kirjan nimi<\/h2>\n
Bibliosmia<\/em>, Abibliofobia ja tsundoku<\/em><\/h2>\n
Maailman pienin ja suurin kirja<\/h2>\n
Alexandrian suuri kirjasto<\/h2>\n
Suurin kirjaston my\u00f6h\u00e4stymismaksu<\/h2>\n
Kirjoista huolehtivat lepakot<\/h2>\n
Ensimm\u00e4inen e-kirja<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/kindle_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/a>