{"id":7855,"date":"2023-09-15T19:40:43","date_gmt":"2023-09-15T17:40:43","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=7855"},"modified":"2025-02-10T15:01:08","modified_gmt":"2025-02-10T13:01:08","slug":"10-outoa-tapausta-joukkohysteriaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-outoa-tapausta-joukkohysteriaa\/","title":{"rendered":"Maukuvia nunnia ja katoavia pippeleit\u00e4: 8 joukkohysterian aiheuttamaa kummallista epidemiaa"},"content":{"rendered":"

Joukkohysteria on todellinen psykologinen ilmi\u00f6, joka on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Sen voi laukaista moni tekij\u00e4, mutta silti epidemioiden yleisyys jaksaa kummastuttaa.<\/p>\r\n

Poliittinen ep\u00e4vakaus, stressi, pelko tuntemattomasta tai sosiaalisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n hakeminen ovat kaikki syit\u00e4, jotka ovat historian saatossa saaneet ihmiset k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n j\u00e4rjenvastaisesti.<\/p>\r\n

Joukkohysteria saa usein alkunsa vain yhdest\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4, jolta se levi\u00e4\u00e4 kulovalkean tavoin ensin l\u00e4himpiin ihmisiin ja lopulta laajemmalle yhteis\u00f6\u00f6n.\u00a0<\/p>\r\n

Tarpeeksi stressaava tilanne voi laukaista harhakuvitelman tai jopa fyysisi\u00e4 oireita, jotka tarttuvat muihin. N\u00e4iss\u00e4 epidemioissa tokikaan mik\u00e4\u00e4n ei varsinaisesti tartu, vaan aivojen ja kehon yhteispelill\u00e4 oireita voi tulla ilman konkreettista syyt\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si nyt kahdeksan outoa joukkohysteriatapausta, joihin kuuluu kaikkea eriskummallisesta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 kuvitteellisiin sairauksiin.<\/p>\r\n

Maukuvat nunnat<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Ane Hinds | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Keskiajalla monet nuoret tyt\u00f6t laitettiin vanhempiensa toimesta nunnaluostareihin. Pakotettu selibaatti, k\u00f6yhyys ja el\u00e4m\u00e4n askeettisuus olivat kova paikka niille, jotka eiv\u00e4t olleet omasta tahdostaan asiaan vihkiytyneet. Ei siis kumma, ett\u00e4 luostariin lukitseminen sai aikaan erikoista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\r\n

Vuonna 1491 suuressa ranskalaisessa luostarissa er\u00e4s nunna rupesi jostain selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 maukumaan kuin kissa. Ei aikaakaan, kun kanssasisaret yhtyiv\u00e4t \u00e4\u00e4ntelyyn. Tilanne \u00e4ityi niin pahaksi, ett\u00e4 l\u00e4heisen kyl\u00e4n asukkaat hermostuivat ja joukko sotilaita m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin luostarin ovelle vahtiin. Nunnat lopettivat maukumisen, kun heit\u00e4 uhattiin ruoskinnalla.<\/p>\r\n

Epidemia levisi muihinkin alueen nunnaluostareihin, joskin matkittava el\u00e4in vaihtui paikasta riippuen muun muassa koiriin ja lintuihin. My\u00f6s toisten nunnien puremista esiintyi samaisen joukkohysterian aikana.<\/p>\r\n

Epidemian syyt\u00e4 ei tuolloin tarvinnut mietti\u00e4 sen tarkemmin: nunnat olivat selv\u00e4sti paholaisen riivaamia. Todellisuudessa joukkohysterian aiheutti kuitenkin paljon todenn\u00e4k\u00f6isemmin ik\u00e4vien elinolosuhteiden aikaan saama ahdistuneisuus kuin paholainen.<\/p>\r\n

Nauruepidemia<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Trevor Cole | Unsplash<\/p><\/div>\r\n

Nauru on parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 -sanonta ei ihan pid\u00e4 paikkaansa, kun mietit\u00e4\u00e4n Tanganjikassa, nykyisess\u00e4 Tansaniassa, vuonna 1962 puhjennutta epidemiaa. Kolme sis\u00e4oppilaitoksen tytt\u00f6oppilasta rupesi kuin tyhj\u00e4st\u00e4 nauramaan hillitsem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti<\/a>. Nauru tarttui muihinkin koululaisiin ja kohta 95 oppilasta nauroi ilman mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4. He eiv\u00e4t kyenneet lopettamaan, vaikka opettajat uhkailivat fyysisell\u00e4 kurittamisella.<\/p>\r\n

Toisilla kontrolloimaton hysteria kesti muutaman tunnin, kun taas toisilla se jatkui jopa kaksi viikkoa. Nauruun liittyi my\u00f6s itkukohtauksia, kovia kipuja ja py\u00f6rtyily\u00e4. Koulu jouduttiin lopulta sulkemaan.<\/p>\r\n

Kummallisemmaksi tapauksen teki se, ett\u00e4 hysteria levisi muihinkin yhteis\u00f6ihin, ja useita kuukausia kest\u00e4nyt epidemia tartutti naurun yli tuhanteen ihmiseen l\u00e4heisiss\u00e4 kyliss\u00e4. My\u00f6s nelj\u00e4toista muuta koulua laittoi v\u00e4liaikaisesti ovensa kiinni, koska nauramisesta ei vain tullut loppua.<\/p>\r\n

Epidemian syyksi on ajateltu ep\u00e4vakaita aikoja: maa oli juuri itsen\u00e4istynyt ja lapsilla oli suuria paineita p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 koulussa paremman tulevaisuuden toivossa. Ahdistuneisuus laukaisi stressireaktion, joka levisi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin mittoihin. Nauru todella tarttuu!<\/p>\r\n

Tanssimania<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pieter Brueghel the Elder | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Maailman historian kovimmatkaan reivit eiv\u00e4t ved\u00e4 vertoja sille, mit\u00e4 ranskalaisessa Strasbourgin kaupungissa k\u00e4ytiin l\u00e4pi vuonna 1518.<\/p>\r\n

Tanssirutoksikin nimitetty joukkohysteria<\/a> iski hein\u00e4kuussa, kun yhden naisen tanssijalka alkoi vipattaa ja lopulta yli 400 ihmist\u00e4 oli kaduilla joraamassa. Katubileisiin osallistujat tanssivat useita p\u00e4iv\u00e4 lakkaamatta, kunnes lakosivat maahan uupuneina ja osa valitettavasti tanssi itsens\u00e4 hengilt\u00e4. Tanssimania kesti yhteens\u00e4 kuukauden p\u00e4iv\u00e4t ja ker\u00e4si jatkuvasti uusia osallistujia.<\/p>\r\n

Tuon ajan l\u00e4\u00e4k\u00e4rit arvelivat loputtoman tanssin syyksi ”ylikuumentuneen veren”, joka sekoitti kaupunkilaisten aivoja. My\u00f6hemmin aiheuttajaksi on veikattu vehn\u00e4peltoja piinannutta sienitautia, torajyv\u00e4\u00e4, joka olisi p\u00e4\u00e4tynyt strasbourgilaisten ruokap\u00f6ytiin. Torajyv\u00e4 tuottaa psykoaktiivista ergotamiinia, joka vaikuttaa hieman samalla tavalla kuin LSD.\u00a0<\/p>\r\n

Toisaalta kaupungissa oli meneill\u00e4\u00e4n ik\u00e4v\u00e4t ajat, kun sato oli kehno v\u00e4h\u00e4isten sateiden vuoksi. Lis\u00e4ksi Eurooppaa piinasivat monet uudet kulkutaudit ja uskonnolliset konfliktit olivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Monet uskoivat vakaasti, ett\u00e4 huono vuosi oli jumalan rangaistus, joten ilmassa oli kaikki merkit henkiselle romahdukselle.<\/p>\r\n

Joukkohysteriaa vai kaikkien aikojen trippi?\u00a0<\/p>\r\n

Tauti saippuasarjasta<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Televis\u00e3o Independente | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vuonna 2006 yli 300 portugalilaista koululaista sai kuin tyhj\u00e4st\u00e4 kummallisia oireita: huimausta, hengitysvaikeuksia ja ihottumaa. Outoa sairautta todettiin vain ja ainoastaan lapsilla, ja sit\u00e4 esiintyi lukuisissa kouluissa ymp\u00e4ri maata.<\/p>\r\n

”Taudin” aiheuttajaksi ei lopulta paljastunut vaarallinen patogeeni tai kemikaalivuoto kuten ensin ep\u00e4iltiin, vaan syyllinen oli teini-ik\u00e4isille suunnattu saippuasarja Morangos com A\u00e7\u00facar<\/em>. Muutama p\u00e4iv\u00e4 ennen epidemian alkamista televisiossa oli n\u00e4ytetty jakso, jossa tuntematon virus iskee koulun oppilaisiin.\u00a0<\/p>\r\n

Kyseinen jakso oli saanut koululaiset uskomaan, ett\u00e4 ohjelmassa n\u00e4hty tappava virus oli nyt tarttunut heihin. He eiv\u00e4t keksineet oireita omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, vaan luulivat oikeasti sairastuneensa<\/a>, jolloin mieli teki keholle tepposet ja aiheutti fyysisi\u00e4 oireita.<\/p>\r\n

Meissenin t\u00e4rin\u00e4epidemia<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Lokakuussa 1905 Meissenin-kaupungissa, Saksassa, er\u00e4\u00e4n kolmetoistavuotiaan tyt\u00f6n k\u00e4det rupesivat kesken koulup\u00e4iv\u00e4n t\u00e4risem\u00e4\u00e4n ja nykim\u00e4\u00e4n hillitsem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Seuraavien kuukausien aikana samanlaisia tapauksia ilmeni lukuisia, ja seuraavan vuoden toukokuuhun menness\u00e4 237 koululaista ymp\u00e4ri maata k\u00e4rsi selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vapinasta.<\/p>\r\n

Epidemialle ei ensin l\u00f6ydetty mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4, mutta my\u00f6hemmin yhdist\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi nousi kirjoittaminen. Kaikilla k\u00e4sien t\u00e4rin\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsivill\u00e4 oireet olivat ilmenneet kirjoitusteht\u00e4vien parissa<\/a>, eik\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muulla tunnilla.<\/p>\r\n

Jokainen oireita saanut lapsi oli huippuoppilas, joten t\u00e4rin\u00e4n aiheutti todenn\u00e4k\u00f6isesti kahden asian summa: halu saada hyvi\u00e4 arvosanoja sek\u00e4 tieto muista tapauksista.<\/p>\r\n

Koululaisia hoidettiin ajankuvaan kuuluvasti s\u00e4hk\u00f6sokeilla, mutta oireet katosivat vasta sitten, kun lapsilla ei ollut paineita kirjoittamisesta. Toukokuun 1906 j\u00e4lkeen uusia tapauksia ei en\u00e4\u00e4 tullut.<\/p>\r\n

Halifaxin viilt\u00e4j\u00e4<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Marraskuussa vuonna 1938 englantilaisessa Halifaxin kaupungissa oltiin kauhun vallassa. Kaksi nuorta tytt\u00f6\u00e4 oli kertonut poliisille, ett\u00e4 joku outo mies oli k\u00e4ynyt heid\u00e4n kimppuunsa vasaran kanssa. Ainoaksi tuntomerkiksi tyt\u00f6t ilmoittivat kirkkaat soljet kengiss\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Pian poliisille alkoi tulla yh\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n ilmoituksia samanlaisista hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4, joissa aseena oli k\u00e4ytetty joko vasaraa tai veist\u00e4. Yleinen paniikki valtasi Halifaxin kadut ja kauppoja suljettiin. Tapauksia alkoi olla niin paljon, ett\u00e4 paikalliset viranomaiset joutuivat h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Scotland Yardin apuihin.<\/p>\r\n

Kun v\u00e4kivaltarikoksiin perehtyneet poliisit saapuivat Halifaxiin osallistumaan yhteen maan historian suurimmista ihmisjahdeista, alkoivat he hyvin pian ep\u00e4ill\u00e4 kertomusten todenmukaisuutta. Uhrien vammat nimitt\u00e4in vaikuttivat itseaiheutetuilta ja ei aikaakaan, kun l\u00e4hes kaikki my\u00f6nsiv\u00e4t keksineens\u00e4 koko hy\u00f6kk\u00e4yksen.\u00a0<\/p>\r\n

Viranomaiset tulivat siihen tulokseen, ett\u00e4 v\u00e4itteet hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 oli esitetty huomiota ja s\u00e4\u00e4li\u00e4 hakien. Miss\u00e4\u00e4n vaiheessa Halifaxissa ei ollut liikkunut kirkassolkista hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4, mutta lehtien palstoille p\u00e4\u00e4seminen oli saanut ihmiset innostumaan ja keksim\u00e4\u00e4n kokemuksia. Toisaalta jotkut pitiv\u00e4t kynsin hampain kiinni alkuper\u00e4isest\u00e4 tarinastaan ja uskoivat joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi.<\/p>\r\n

Hullu kaasuttaja<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Mattoonin pikkukaupungissa pel\u00e4ttiin 1940-luvun alussa natsien kaasuiskuja. Sama tilanne oli toisen maailmansodan aikana koko Yhdysvalloissa. Oudot hajut saivat ihmiset s\u00e4ikkym\u00e4\u00e4n, ja juuri t\u00e4llainen tilanne aiheutti joukkohysterian Mattoonissa.<\/p>\r\n

Hulluksi kaasuttajaksi nimetty tuntematon henkil\u00f6 teki ensimm\u00e4isen iskunsa syyskuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1944 Kearnyn perheen taloon. \u00c4iti Aline Kearney<\/strong> oli kotona kahden tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa, kun h\u00e4n aisti kummallisen hajun. Kearney tunsi olonsa pahoinvoivaksi, eik\u00e4 kyennyt liikkumaan, vaikka yritti nousta yl\u00f6s.<\/p>\r\n

Kun paikallisessa sanomalehdess\u00e4 uutisoitiin oudosta hajusta ja Kearnyn reaktiosta siihen, alkoi kaasuttajan uhreja ilmaantua lis\u00e4\u00e4. Er\u00e4s nainen raportoi l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 eteisest\u00e4\u00e4n m\u00e4r\u00e4n liinan, johon koskeminen aiheutti lihasten halvaantumisen, huulten turpoamisen ja veren pulppuamisen ulos suusta.<\/p>\r\n

Vain parissa viikossa jopa viisikymment\u00e4 Mattoonilaista oli joutunut kaasuttajan uhriksi. Oireet vaihtelivat yskimisest\u00e4 ja oksentamisesta hetkellisiin halvaantumisiin. Kaikki kuitenkin tokenivat nopeasti.<\/p>\r\n

Silminn\u00e4kij\u00e4havaintojakin kaasuiskujen tekij\u00e4st\u00e4 oli, mutta ne vaihtelivat suuresti. Virallisissa tutkimuksissa todettiin, ett\u00e4 l\u00e4heisilt\u00e4 tehtailta ilmaan p\u00e4\u00e4sseet vaarattomat hajut olivat saaneet ihmiset hetkellisesti pakokauhun valtaan ja kuvittelemaan asioita. Lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isest\u00e4 ”iskusta” kirjoitettu sanomalehtiotsikko julisti Kearnyn perheen olleen ”ensimm\u00e4ine uhri”<\/a>, antaen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4 oli tulossa.<\/p>\r\n

Epidemia oli ohi kahdessa viikossa.<\/p>\r\n

Koro<\/em> – pelko katoavasta peniksest\u00e4<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Koro<\/em> on oikea, l\u00e4\u00e4ketieteellinen tila<\/a>, jossa mies pelk\u00e4\u00e4 siittimens\u00e4 kutistuvan tai katoavan kokonaan. Se on melko yleinen Afrikassa ja Aasiassa, ja aiheuttaa aina tasaisin v\u00e4liajoin joukkohysteriaa. On ihan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4 katoavat penikset saavat aikaan paniikin.<\/p>\r\n

Vuonna 1976 Thaimaassa koettiin tavallista mittavampi koroepidemia<\/a>, kun v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 350 miest\u00e4 uskoi siittimiens\u00e4 kutistuneen tai h\u00e4vinneen. Sairaalaan p\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4 todettiin ahdistusta, kutinaa alap\u00e4\u00e4ss\u00e4, pahoinvointia, py\u00f6rtyily\u00e4 ja kasvojen tunnottomuutta. Lis\u00e4ksi potilaat tietenkin ilmoittivat sukupuolielintens\u00e4 pienenemisest\u00e4 ja katoamisesta, mit\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t ”yll\u00e4tt\u00e4en” onnistuneet diagnosoimaan.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n

Epidemia sai todenn\u00e4k\u00f6isesti alkunsa, kun mediassa varoiteltiin vietnamilaisen ruoan ja tupakan vaikutuksista terveyteen ja lis\u00e4\u00e4ntymiskykyyn. Useat luulivat siittimiens\u00e4 vet\u00e4ytyneen sis\u00e4lle ja joukkohysteria oli valmis.\u00a0<\/p>\r\n

Koro<\/em> aiheuttaa usein satojen ja pahimmillaan jopa tuhansien ihmisten laajuisen epidemian, ja se on yksi yleisimmist\u00e4 joukkohysterian aiheuttajista nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n