Antiikin ihailijoiden propagandaa<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/paavi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nVuoden 476 j\u00e4lkeen lukuisat germaaniset kansat alkoivat valloittaa Rooman valtakunnan l\u00e4ntisi\u00e4 alueita, Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa, sys\u00e4ten tielt\u00e4\u00e4n antiikin aikaisia perinteit\u00e4.<\/p>\n
Koska iso osa keskiajan kirjallisuudesta on Roomaa ihailleiden pappien tai historioitsijoiden tuotoksia, ovat opukset antaneet varsin negatiivisen kuvan uudesta aikakaudesta.<\/p>\n
Pime\u00e4 keskiaika on Francesco Petrarcan<\/strong>, italialaisen kirjailijan 1330-luvulla keksim\u00e4 termi. Petrarcan mielipaha johtui paljolti siit\u00e4, ett\u00e4 latinankielist\u00e4 kirjallisuutta oli varhaisella keskiajalla ilmestynyt niin kovin v\u00e4h\u00e4n. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n antiikin Rooman ja Kreikan kulttuurit olivat ihmiskunnan suurin saavutus, eik\u00e4 niit\u00e4 seurannut aikakausi tarjonnut merkitt\u00e4vi\u00e4 tieteellisi\u00e4 edistysaskelia tai varteenotettavaa taidetta. Se oli Petrarcan ja h\u00e4nen kanssaan samanmielisten ajatuksissa vain synkk\u00e4 ja kaoottinen ajanjakso. Vaikka eiv\u00e4t silloin olleet el\u00e4neetk\u00e4\u00e4n.<\/p>\nK\u00e4sityst\u00e4 vain vahvistivat 1500-luvulla protestanttiset uskonpuhdistajat, jotka kritisoivat muutenkin keskiajalla hallitsevassa asemassa ollutta katolista kirkkoa, sek\u00e4 1700-luvulla valistusaatteen kannattajat, jotka ylenkatsoivat aiempien aikakausien saavutuksia.<\/p>\n
Bysantin valtakunnan kulta-aika<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/bysantti.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nRooma oli jo aivan 300-luvun lopulla hajonnut l\u00e4ntiseen ja it\u00e4iseen osaan, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen muodosti kukoistavan Bysantin valtakunnan. Se eli kulta-aikojaan juuri pahamaineisella, pime\u00e4ll\u00e4 keskiajalla.\u00a0<\/p>\n
Keskiaikaisen Bysantin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n alkaneen 500-luvun alkupuolella, keisari Justinianuksen<\/strong> (kuvassa hovinsa kanssa) aikana, jolloin muun muassa Roomassa kehitetyn oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n lait koottiin ja kirjattiin suureksi Corpus Juris Civilis<\/em> -lakikokoelmaksi. Justinianuksen aikana rakennettiin Konstantinopoliin (nykyisen Istanbulin alueelle) my\u00f6s bysanttilaisen arkkitehtuurin suurin taidonn\u00e4yte, Hagia Sofia<\/a>, joka on aikojen saatossa palvellut niin katolisena kuin ortodoksisena kirkkona, museona sek\u00e4 moskeijana.\u00a0<\/p>\nLukutaitoisten osuus Bysantissa oli suuri, jopa maaseudulla oli tarjolla peruskoulutusta ja korkeampikin koulutus oli monien saatavilla. Valtakunnassa julkaistiin lukuisat m\u00e4\u00e4r\u00e4t kirjoja, muun muassa runokokoelmia ja tietosanakirjoja.<\/p>\n
Vaikka Bysantissa ei varsinaisesti tehty maailmaa mullistavia keksint\u00f6j\u00e4, pidettiin siell\u00e4 huoli historian, kulttuurin ja jo olemassa olevan tiedon tallentamisesta ja suojelemisesta tulevia sukupolvia varten.<\/p>\n
Karolinginen renessanssi<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/minuskeli.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nKaronlinginen renessanssi, jota ei sovi sekoittaa my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n renessanssin aikaan, oli frankkien kuninkaaksi vuonna 768 nousseen Kaarle Suuren<\/strong> aikakautena, ja hieman sen j\u00e4lkeen, vallinnut kukoistuskausi. Tuolloin otettiin suuria edistysaskeleita muun muassa kirjallisuuden, oikeustieteen, taiteen ja arkkitehtuurin aloilla.<\/p>\nKaarle Suuri k\u00e4vi taisteluita muita kansoja vastaan Euroopan joka kolkassa kasvattaen valtakuntaansa. Frankit olivat ensimm\u00e4inen germaaninen kansa, joka harjoitti kristinuskoa, ja Kaarle Suuri otti eritt\u00e4in vakavasti kirkon sanoman levitt\u00e4misen. Vuonna 800 paavi Leo III<\/strong> kruunasi h\u00e4net kuvaannollisesti Rooman keisariksi ja my\u00f6hemmin kuningas on julistettu pyhimykseksi<\/a>.<\/p>\nKaarle Suuri ymm\u00e4rsi kirkon merkityksen, mutta halusi pit\u00e4\u00e4 sen my\u00f6s erill\u00e4\u00e4n valtiosta. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si vanhoja latinankielisi\u00e4 tekstej\u00e4 s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi, uudisti l\u00e4nsieurooppalaista koululaitosta ja edisti roomalaistyylisen arkkitehtuurin uutta tulemista.\u00a0<\/p>\n
Karonlingisen aikakauden ehk\u00e4 suurin yksitt\u00e4inen perint\u00f6 on karolinginen minuskeli eli pienaakkoset. Uutta siin\u00e4 olivat esimerkiksi v\u00e4limerkit, sanav\u00e4lit ja edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n py\u00f6re\u00e4mpi, l\u00e4hes kursiivimainen muoto; se mullisti kirjoittamisen helppoudellaan ja nopeudellaan. Karonlinginen minuskeli on toiminut perustana niille pienille kirjaimille, joita mekin nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4mme.\u00a0<\/p>\n
Suuria edistysaskeleita tieteess\u00e4 ja matematiikassa<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/algebra.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nYksi pime\u00e4\u00e4n keskiaikaan liittyvist\u00e4 suurimmista myyteist\u00e4 on se, ett\u00e4 kirkko teki kaikkensa est\u00e4\u00e4kseen luonnontieteiden harjoittamisen. Opettavaisia ruumiinavauksia tai kudosten leikkely\u00e4 ei saanut suorittaa. Tieteen edistyminen tyss\u00e4si totaalisesti vuoteen 476.<\/p>\n
N\u00e4ille v\u00e4itteille ei kuitenkaan ole pit\u00e4vi\u00e4 todisteita, sill\u00e4 vaikka tieteellinen kehitys varhaisen keskiajan aikana olisikin L\u00e4nsi-Euroopassa ollut verkkaista, sit\u00e4 kuitenkin tapahtui ja tutkimus loi pysyv\u00e4n pohjan tulevaisuuden edistysaskelille. Ennemminkin oli niin, ett\u00e4 tutkimusta (vaikkakin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4) tehtiin nimenomaan kirkon alaisuudessa ja luostareissa.<\/p>\n
Vaikka l\u00e4nness\u00e4 ei paahdettu t\u00e4ytt\u00e4 h\u00f6yry\u00e4 eteenp\u00e4in, oli tilanne aivan toinen id\u00e4ss\u00e4. Islamilainen maailma otti valtavia harppauksia luonnontieteiden ja matematiikan saralla saaden pohjaa tutkimuksiinsa kreikkalaisista ja muista antiikin ajan teksteist\u00e4, joita suurissa m\u00e4\u00e4rin k\u00e4\u00e4nnettiin arabiaksi.\u00a0<\/p>\n
Persialaista, 800-luvulla vaikuttanutta, t\u00e4htitieteilij\u00e4\u00e4 ja matemaatikkoa al-Khwarizmia<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n algebran is\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen vuonna 1145 latinaksi k\u00e4\u00e4nnetty Lyhyt algebran laskuoppi -kirjansa (Al-kit\u0101b al-mukhta\u1e63ar f\u012b \u1e25is\u0101b al-\u011fabr wa\u2019l-muq\u0101bala) <\/i>toimi 1500-luvulle saakka algebran perusoppikirjana Euroopassa. Yll\u00e4olevassa kuvassa on sivu kirjasta. Se sis\u00e4lsi kokonaislukujen laskus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ensimm\u00e4isen ja toisen asteen yht\u00e4l\u00f6it\u00e4, sek\u00e4 neli\u00f6juuria k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 matematiikkaa ett\u00e4 pinta-alalaskuja.<\/p>\nYliopistot syntyiv\u00e4t<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/yliopisto.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\nHistorian ensimm\u00e4inen yliopisto perustettiin Bolognaan, Italiaan, vuonna 1088, juuri varhaisen keskiajan p\u00e4\u00e4ttymisen vaiheille. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin ansaitsee paikan listalla, sill\u00e4 perusta nykyaikaisellekin yliopistolaitokselle luotiin aiempien vuosisatojen aikana korkeakoulutusta tarjoavissa luostari- ja katedraalikouluissa.\u00a0<\/p>\n
Yliopistoissa opetettiin taiteita, lakia, l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 ja tietenkin teologiaa, sill\u00e4 kirkko oli kaikessa l\u00e4sn\u00e4. Opetuksen rakenne perustui tietenkin antiikin Kreikan sivistykseen, mutta sai vahvasti vaikutteita my\u00f6s kukoistavasta islamilaisesta koululaitoksesta.<\/p>\n
Vaikka kirkko oli t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa yliopistojen perustamisessa, oli oppilaitosten tavoitteena vapautua kaikkea opetusta hallinneen katolisen kirkon kotrollista. Yliopistot olivat opiskelijoiden ja opettajien yhteisi\u00e4 projekteja, ja muun muassa Bolognassa opiskelija etsiv\u00e4t ja palkkasivat mieleisens\u00e4 opettajat.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4 oli mit\u00e4 mainioin<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/lampotila-1.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Robert A. Rohde, edit Dilaudid<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\nKun puhutaan pime\u00e4st\u00e4 keskiajasta, niin silloinhan ei varsinaisesti viitata s\u00e4\u00e4h\u00e4n tai ajanjakson ”valoisuuteen”. Mutta viihdeteollisuuden ansiosta tai paremminkin syyst\u00e4 varhainen keskiaika n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein sateisena, lumisena, myrskyisen\u00e4 ja, noh, pime\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Todellisuudessa varhaisella keskiajalla, noin 600-luvulta alkaen, koko Pohjois-Eurooppa oli l\u00e4mpenem\u00e4ss\u00e4, joten olosuhteet olivat kaikkea muuta kuin ik\u00e4v\u00e4t. Ajanjakson loppupuolella my\u00f6s pohjoisella Atlantilla alkoi olla suopeamman ilmaston vuoksi liikett\u00e4, kun meri pysyi sulana pidempi\u00e4 aikoja, ja kukoistuskauttaan el\u00e4neet viikingit seilasivat Gr\u00f6nlantiin ja lopulta Kanadan rannikolle saakka.\u00a0<\/p>\n
Etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Euroopassa aurinkoisuus ja l\u00e4mp\u00f6 pidensiv\u00e4t satokautta, mik\u00e4 osaltaan tarjosi mahdollisuuden maanviljelystekniikoiden kehittymiseen.<\/p>\n
Valtavat edistysaskeleet maanviljelyksess\u00e4<\/h2>\n
Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Vuoden 476 j\u00e4lkeen lukuisat germaaniset kansat alkoivat valloittaa Rooman valtakunnan l\u00e4ntisi\u00e4 alueita, Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa, sys\u00e4ten tielt\u00e4\u00e4n antiikin aikaisia perinteit\u00e4.<\/p>\n Koska iso osa keskiajan kirjallisuudesta on Roomaa ihailleiden pappien tai historioitsijoiden tuotoksia, ovat opukset antaneet varsin negatiivisen kuvan uudesta aikakaudesta.<\/p>\n Pime\u00e4 keskiaika on Francesco Petrarcan<\/strong>, italialaisen kirjailijan 1330-luvulla keksim\u00e4 termi. Petrarcan mielipaha johtui paljolti siit\u00e4, ett\u00e4 latinankielist\u00e4 kirjallisuutta oli varhaisella keskiajalla ilmestynyt niin kovin v\u00e4h\u00e4n. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n antiikin Rooman ja Kreikan kulttuurit olivat ihmiskunnan suurin saavutus, eik\u00e4 niit\u00e4 seurannut aikakausi tarjonnut merkitt\u00e4vi\u00e4 tieteellisi\u00e4 edistysaskelia tai varteenotettavaa taidetta. Se oli Petrarcan ja h\u00e4nen kanssaan samanmielisten ajatuksissa vain synkk\u00e4 ja kaoottinen ajanjakso. Vaikka eiv\u00e4t silloin olleet el\u00e4neetk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n K\u00e4sityst\u00e4 vain vahvistivat 1500-luvulla protestanttiset uskonpuhdistajat, jotka kritisoivat muutenkin keskiajalla hallitsevassa asemassa ollutta katolista kirkkoa, sek\u00e4 1700-luvulla valistusaatteen kannattajat, jotka ylenkatsoivat aiempien aikakausien saavutuksia.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Rooma oli jo aivan 300-luvun lopulla hajonnut l\u00e4ntiseen ja it\u00e4iseen osaan, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen muodosti kukoistavan Bysantin valtakunnan. Se eli kulta-aikojaan juuri pahamaineisella, pime\u00e4ll\u00e4 keskiajalla.\u00a0<\/p>\n Keskiaikaisen Bysantin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n alkaneen 500-luvun alkupuolella, keisari Justinianuksen<\/strong> (kuvassa hovinsa kanssa) aikana, jolloin muun muassa Roomassa kehitetyn oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n lait koottiin ja kirjattiin suureksi Corpus Juris Civilis<\/em> -lakikokoelmaksi. Justinianuksen aikana rakennettiin Konstantinopoliin (nykyisen Istanbulin alueelle) my\u00f6s bysanttilaisen arkkitehtuurin suurin taidonn\u00e4yte, Hagia Sofia<\/a>, joka on aikojen saatossa palvellut niin katolisena kuin ortodoksisena kirkkona, museona sek\u00e4 moskeijana.\u00a0<\/p>\n Lukutaitoisten osuus Bysantissa oli suuri, jopa maaseudulla oli tarjolla peruskoulutusta ja korkeampikin koulutus oli monien saatavilla. Valtakunnassa julkaistiin lukuisat m\u00e4\u00e4r\u00e4t kirjoja, muun muassa runokokoelmia ja tietosanakirjoja.<\/p>\n Vaikka Bysantissa ei varsinaisesti tehty maailmaa mullistavia keksint\u00f6j\u00e4, pidettiin siell\u00e4 huoli historian, kulttuurin ja jo olemassa olevan tiedon tallentamisesta ja suojelemisesta tulevia sukupolvia varten.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Karonlinginen renessanssi, jota ei sovi sekoittaa my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n renessanssin aikaan, oli frankkien kuninkaaksi vuonna 768 nousseen Kaarle Suuren<\/strong> aikakautena, ja hieman sen j\u00e4lkeen, vallinnut kukoistuskausi. Tuolloin otettiin suuria edistysaskeleita muun muassa kirjallisuuden, oikeustieteen, taiteen ja arkkitehtuurin aloilla.<\/p>\n Kaarle Suuri k\u00e4vi taisteluita muita kansoja vastaan Euroopan joka kolkassa kasvattaen valtakuntaansa. Frankit olivat ensimm\u00e4inen germaaninen kansa, joka harjoitti kristinuskoa, ja Kaarle Suuri otti eritt\u00e4in vakavasti kirkon sanoman levitt\u00e4misen. Vuonna 800 paavi Leo III<\/strong> kruunasi h\u00e4net kuvaannollisesti Rooman keisariksi ja my\u00f6hemmin kuningas on julistettu pyhimykseksi<\/a>.<\/p>\n Kaarle Suuri ymm\u00e4rsi kirkon merkityksen, mutta halusi pit\u00e4\u00e4 sen my\u00f6s erill\u00e4\u00e4n valtiosta. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si vanhoja latinankielisi\u00e4 tekstej\u00e4 s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi, uudisti l\u00e4nsieurooppalaista koululaitosta ja edisti roomalaistyylisen arkkitehtuurin uutta tulemista.\u00a0<\/p>\n Karonlingisen aikakauden ehk\u00e4 suurin yksitt\u00e4inen perint\u00f6 on karolinginen minuskeli eli pienaakkoset. Uutta siin\u00e4 olivat esimerkiksi v\u00e4limerkit, sanav\u00e4lit ja edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n py\u00f6re\u00e4mpi, l\u00e4hes kursiivimainen muoto; se mullisti kirjoittamisen helppoudellaan ja nopeudellaan. Karonlinginen minuskeli on toiminut perustana niille pienille kirjaimille, joita mekin nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4mme.\u00a0<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Yksi pime\u00e4\u00e4n keskiaikaan liittyvist\u00e4 suurimmista myyteist\u00e4 on se, ett\u00e4 kirkko teki kaikkensa est\u00e4\u00e4kseen luonnontieteiden harjoittamisen. Opettavaisia ruumiinavauksia tai kudosten leikkely\u00e4 ei saanut suorittaa. Tieteen edistyminen tyss\u00e4si totaalisesti vuoteen 476.<\/p>\n N\u00e4ille v\u00e4itteille ei kuitenkaan ole pit\u00e4vi\u00e4 todisteita, sill\u00e4 vaikka tieteellinen kehitys varhaisen keskiajan aikana olisikin L\u00e4nsi-Euroopassa ollut verkkaista, sit\u00e4 kuitenkin tapahtui ja tutkimus loi pysyv\u00e4n pohjan tulevaisuuden edistysaskelille. Ennemminkin oli niin, ett\u00e4 tutkimusta (vaikkakin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4) tehtiin nimenomaan kirkon alaisuudessa ja luostareissa.<\/p>\n Vaikka l\u00e4nness\u00e4 ei paahdettu t\u00e4ytt\u00e4 h\u00f6yry\u00e4 eteenp\u00e4in, oli tilanne aivan toinen id\u00e4ss\u00e4. Islamilainen maailma otti valtavia harppauksia luonnontieteiden ja matematiikan saralla saaden pohjaa tutkimuksiinsa kreikkalaisista ja muista antiikin ajan teksteist\u00e4, joita suurissa m\u00e4\u00e4rin k\u00e4\u00e4nnettiin arabiaksi.\u00a0<\/p>\n Persialaista, 800-luvulla vaikuttanutta, t\u00e4htitieteilij\u00e4\u00e4 ja matemaatikkoa al-Khwarizmia<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n algebran is\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen vuonna 1145 latinaksi k\u00e4\u00e4nnetty Lyhyt algebran laskuoppi -kirjansa (Al-kit\u0101b al-mukhta\u1e63ar f\u012b \u1e25is\u0101b al-\u011fabr wa\u2019l-muq\u0101bala) <\/i>toimi 1500-luvulle saakka algebran perusoppikirjana Euroopassa. Yll\u00e4olevassa kuvassa on sivu kirjasta. Se sis\u00e4lsi kokonaislukujen laskus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ensimm\u00e4isen ja toisen asteen yht\u00e4l\u00f6it\u00e4, sek\u00e4 neli\u00f6juuria k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 matematiikkaa ett\u00e4 pinta-alalaskuja.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Historian ensimm\u00e4inen yliopisto perustettiin Bolognaan, Italiaan, vuonna 1088, juuri varhaisen keskiajan p\u00e4\u00e4ttymisen vaiheille. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin ansaitsee paikan listalla, sill\u00e4 perusta nykyaikaisellekin yliopistolaitokselle luotiin aiempien vuosisatojen aikana korkeakoulutusta tarjoavissa luostari- ja katedraalikouluissa.\u00a0<\/p>\n Yliopistoissa opetettiin taiteita, lakia, l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 ja tietenkin teologiaa, sill\u00e4 kirkko oli kaikessa l\u00e4sn\u00e4. Opetuksen rakenne perustui tietenkin antiikin Kreikan sivistykseen, mutta sai vahvasti vaikutteita my\u00f6s kukoistavasta islamilaisesta koululaitoksesta.<\/p>\n Vaikka kirkko oli t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa yliopistojen perustamisessa, oli oppilaitosten tavoitteena vapautua kaikkea opetusta hallinneen katolisen kirkon kotrollista. Yliopistot olivat opiskelijoiden ja opettajien yhteisi\u00e4 projekteja, ja muun muassa Bolognassa opiskelija etsiv\u00e4t ja palkkasivat mieleisens\u00e4 opettajat.<\/p>\n Kuva: Robert A. Rohde, edit Dilaudid<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n Kun puhutaan pime\u00e4st\u00e4 keskiajasta, niin silloinhan ei varsinaisesti viitata s\u00e4\u00e4h\u00e4n tai ajanjakson ”valoisuuteen”. Mutta viihdeteollisuuden ansiosta tai paremminkin syyst\u00e4 varhainen keskiaika n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein sateisena, lumisena, myrskyisen\u00e4 ja, noh, pime\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/p>\n Todellisuudessa varhaisella keskiajalla, noin 600-luvulta alkaen, koko Pohjois-Eurooppa oli l\u00e4mpenem\u00e4ss\u00e4, joten olosuhteet olivat kaikkea muuta kuin ik\u00e4v\u00e4t. Ajanjakson loppupuolella my\u00f6s pohjoisella Atlantilla alkoi olla suopeamman ilmaston vuoksi liikett\u00e4, kun meri pysyi sulana pidempi\u00e4 aikoja, ja kukoistuskauttaan el\u00e4neet viikingit seilasivat Gr\u00f6nlantiin ja lopulta Kanadan rannikolle saakka.\u00a0<\/p>\n Etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Euroopassa aurinkoisuus ja l\u00e4mp\u00f6 pidensiv\u00e4t satokautta, mik\u00e4 osaltaan tarjosi mahdollisuuden maanviljelystekniikoiden kehittymiseen.<\/p>\nBysantin valtakunnan kulta-aika<\/h2>\n
Karolinginen renessanssi<\/h2>\n
Suuria edistysaskeleita tieteess\u00e4 ja matematiikassa<\/h2>\n
Yliopistot syntyiv\u00e4t<\/h2>\n
S\u00e4\u00e4 oli mit\u00e4 mainioin<\/h2>\n
Valtavat edistysaskeleet maanviljelyksess\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/hevoset.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")