{"id":8005,"date":"2025-10-01T21:45:17","date_gmt":"2025-10-01T19:45:17","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=8005"},"modified":"2025-10-01T19:16:17","modified_gmt":"2025-10-01T17:16:17","slug":"10-erikoiset-suojeluspyhimykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-erikoiset-suojeluspyhimykset\/","title":{"rendered":"Krapula, internet, pettymyksen tuottavat lapset: 10 erikoista asiaa, joilla on suojeluspyhimykset"},"content":{"rendered":"

Suojeluspyhimykset ovat niit\u00e4, joiden puoleen voi Jumalan ja Jeesuksen sijaan k\u00e4\u00e4nty\u00e4, kun kyse on jostain hyvin spesifisest\u00e4 rukouksen aiheesta. Aihe voi olla my\u00f6s hyvin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja jopa huvittava!<\/p>\r\n

Katolinen kirkko ei ole halunnut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sattuman varaan, joten l\u00e4hes kaikelle mahdolliselle l\u00f6ytyy pyhimys. Mik\u00e4 tahansa ongelma onkin, aina l\u00f6ytyy marttyyrikuoleman kohdannut, harras kristitty, joka on valmiina vastaanottamaan rukouksen, ja vastaamaan siihen parhaaksi katsomallaan tavalla.<\/p>\r\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt kymmenen erikoista asiaa, joilla on suojeluspyhimykset, mutta jotka eiv\u00e4t ihan ensimm\u00e4isen\u00e4 tulisi mieleen, kun rukouksen aiheita miettii.<\/p>\r\n

Internet<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Bartolom\u00e9 Esteban Murillo | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vuonna 1997 paavi Johannes Paavali II<\/strong> julisti Isidorus Sevillalaisen<\/strong>\u00a0Internetin suojeluspyhimykseksi<\/a>, ja nimitys, vaikkakin erikoinen, oli oikein osuva.<\/p>\r\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ja teologina ty\u00f6skennellytt\u00e4 Isidorus on pidetty ”antiikin maailman viimeisen\u00e4 oppineena”, jonka el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 oli tallentaa paperille kaikki mahdollinen. Latinaksi kirjoitettu, vuonna 636 julkaistu kirja oli tuhannen vuoden ajan t\u00e4rkein tietosanakirja, joka maailmasta l\u00f6ytyi. Kirjasta sai vastauksen kaikkeen mahdolliseen, mit\u00e4 ikin\u00e4 mieleen tulikaan kysy\u00e4.<\/p>\r\n

Se oli kuin entisaikojen Internet.<\/p>\r\n

Pyhimykseksi julistamisen aikaan katolisessa kirkossa rukoiltiin, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Isidorus johdattaisi ihmisten k\u00e4det ja silm\u00e4t vain sellaisiin Internetin kolkkiin, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t Jumalaa.\u00a0<\/p>\r\n

Ei ole tainnut menn\u00e4 ihan suunnitellusti.<\/p>\r\n

Veripankit<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Pyh\u00e4 Januarius<\/strong> oli noin vuonna 305 marttyyrikuoleman kokenut italialainen piispa, joka tunnetaan parhaiten veri-ihmeest\u00e4. Januariuksen verta saatiin h\u00e4nen teloituksensa aikana talteen, ja sit\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Napolin katedraalissa lasiampullissa. Kolme kertaa vuodessa (syyskuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joulukuun 16. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja toukokuun ensimm\u00e4ist\u00e4 sunnuntaita edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lauantaina) suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 saapuu katedraaliin seuraamaan kuivuneen veren nesteytymist\u00e4.<\/p>\r\n

Jos ampullin aine ei muutu juoksevaksi, tiet\u00e4\u00e4 se pahaa onnea. Useimmiten Napolin kardinaali kuitenkin saa ampullia liikuttelemalla sis\u00e4ll\u00f6n nestem\u00e4iseksi, ja skeptikoilla on toki monia teorioita onnistumisen syist\u00e4. Katolinen kirkko ei ole suostunut antamaan ”verta” analysoitavaksi. Heid\u00e4n omien tutkimustensa mukaan seoksesta on l\u00f6ytynyt hemoglobiinia.<\/p>\r\n

Siksi Pyh\u00e4 Januaris on maailman kaikkien veripankkien suojeluspyhimys.<\/p>\r\n

Asekauppiaat<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC0 1.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Legendan mukaan vuonna 306 kuollut Pyh\u00e4 Adrian<\/strong> toimi vartijana Nikomediassa, yhdess\u00e4 Rooman valtakunnan t\u00e4rkeimmist\u00e4 kaupungeista. Keisari Maximianuksen<\/strong> alaisuudessa pakanana tunnettu Adrian n\u00e4ki aitiopaikalta, miten kristittyj\u00e4 sorrettiin ja teloitettiin uskontonsa vuoksi, ja h\u00e4n oli vaikuttunut ryhm\u00e4n omistautuneisuudesta ja rohkeudesta.<\/p>\r\n

Niinp\u00e4 Adrian p\u00e4\u00e4tti my\u00f6s itse k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kristityksi, mutta h\u00e4net ehdittiin vangita ennen kastetta. Miest\u00e4 kidutettiin raa’asti ja ennen teloitusta h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 ja jalkansa katkaistiin alasimen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirveell\u00e4. Adrianin nuori vaimo, my\u00f6s pyhimykseksi julistettu, Natalia<\/strong> pelasti miehens\u00e4 irtileikatut k\u00e4det roviosta ja kuljetti ne haudattavaksi l\u00e4helle Konstantinopolia. Siell\u00e4 murheen murtama Natalia antoi my\u00f6s oman sielunsa Jumalalle.<\/p>\r\n

Pyh\u00e4 Adrian<\/a> on ruton, epilepsia, teurastajien, sotilaiden ja jostain kumman syyst\u00e4 my\u00f6s asekauppiaiden suojelupyhimys. H\u00e4net kuvataan usein aseistettuna ja alasin jalkojensa juuressa.<\/p>\r\n

Pettymyksen tuottavat lapset<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Biblioth\u00e8que municipale de Toulouse | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Prinsessa Klotilde<\/strong> oli burgundien kuninkaan tyt\u00e4r, joka is\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen naitettiin frankkien valtakunnan perustajalle Klodvig I:lle<\/strong>. Klotilde oli katolinen, ja h\u00e4nen suurena saavutuksenaan pidet\u00e4\u00e4n miehens\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mist\u00e4 kristinuskoon.<\/p>\r\n

Klotilden el\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4 ik\u00e4vyyksi\u00e4: h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 murhattiin ja h\u00e4nen poikansa tappoi kaksi veljens\u00e4 lasta. Klotilde ei ikin\u00e4, yrityksist\u00e4 huolimatta, kyennyt saamaan sopua aikaan jatkuvasti riitelevien poikiensa v\u00e4lille, kun he sotivat kuningaskunnan herruudesta is\u00e4ns\u00e4 kuoltua.<\/p>\r\n

Niinp\u00e4 Klotilde p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 on saanut tarpeekseen poikiensa touhuista; h\u00e4n pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa, ja muutti Toursiin. Siell\u00e4 h\u00e4n pyhitti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 k\u00f6yhien ja sairaiden auttamiselle. Klotilde julistettiin pyhimykseksi vuoden 544 kuolemansa j\u00e4lkeen ja h\u00e4net on haudattu miehens\u00e4 viereen pariisilaiseen kirkkoon, jonka he olivat yhdess\u00e4 perustaneet.<\/p>\r\n

Pyh\u00e4 Klotilde suojelee suurperheiden vanhempia, morsiamia, leski\u00e4 ja, oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mukaisesti, pettymyksen tuottavia lapsia. Kuinkahan moni vanhempi on jossain vaiheessa rukoillut t\u00e4t\u00e4 pyhimyst\u00e4!?<\/p>\r\n

Huoltamoty\u00f6ntekij\u00e4t<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Master of Balaam – Rijksmuseum Amsterdam | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pyh\u00e4 Eloy<\/strong> eteni oppipojasta sepp\u00e4mestariksi 600-luvun alun Ranskassa ja p\u00e4\u00e4tyi p\u00e4\u00e4sep\u00e4ksi kuningas Klotar II:n<\/strong> alaiseen rahapajaan. H\u00e4n antoi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti almuja k\u00f6yhille ja eli hurskasta el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s maksoi lunnaita orjista, jotta n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t vapaaksi.<\/p>\r\n

Vuonna 642 Eloysta tuli Flandersin piispa, ja 20 vuoden ajan h\u00e4n k\u00e4\u00e4nnytti paikallisia pakanoita sankoin joukoin kristinuskoon. Eloy oli my\u00f6s taitava kengityssepp\u00e4 ja h\u00e4nen kerrotaan pystyneen ihmetekoihin. Legendan mukaan Eloy oli kengitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hevosta, jonka h\u00e4n uskoi olevan riivattu. Niinp\u00e4 h\u00e4n leikkasi hevoselta jalan irti, kengitti kavion el\u00e4imen seisoessa rauhallisena vieress\u00e4 ja liitti jalan saumattomasti takaisin.<\/p>\r\n

Pyh\u00e4 Eloy on kultaseppien, kengitt\u00e4jien, kaikkien metallity\u00f6ntekij\u00f6iden sek\u00e4 karjan ja hevosten suojeluspyhimys. Kun hevoset vaihtuivat autoihin ja hevostallit huoltoasemiin, laajennettiin my\u00f6s Eloyn repertuaaria kattamaan ja antamaan suojelusta huoltamoty\u00f6ntekij\u00f6ille. H\u00e4n on eritt\u00e4in suosittu pyhimys suojeltaviensa joukossa.<\/p>\r\n

Imetys<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: CPClegg<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Miten voi olla mahdollista, ett\u00e4 imetyksen pyhimys on mies?\u00a0<\/p>\r\n

No, niin kuitenkin on. Tarinan mukaan Pyh\u00e4 Giles<\/strong> oli ateenalaisen kuningasperheen poika, joka kuitenkin antoi kaikki rikkautensa k\u00f6yhille. H\u00e4nest\u00e4 tuli erakkona asuva ihmeidentekij\u00e4.<\/p>\r\n

Giles ei erityisemmin viihtynyt uskollisten seuraajiensa kanssa, joten h\u00e4n pakeni kirjaimellisesti vuorille Etel\u00e4-Ranskaan. H\u00e4n l\u00f6ysi piilossa olevan luolan, jonka suuaukon edess\u00e4 kasvava piikik\u00e4s puska teki kulkemisesta kuitenkin hankalaa. Niinp\u00e4 Jumala antoi Gilesille peuran, jonka maitoa h\u00e4n pystyi luolan turvassa juomaan.\u00a0<\/p>\r\n

Er\u00e4\u00e4n ik\u00e4v\u00e4n tapahtumaketjun seurauksena mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ollut kuningas yritti ampua Gilesin maitopeuran, mutta osuikin nuolellaan vahingossa mieheen. Tapauksen johdosta Gilesin piilopaikka selvisi, mutta hyvityksen\u00e4 kuningas rakensi erakoituneelle ihmemiehelle oman luostarin.\u00a0<\/p>\r\n

Giles k\u00e4rsi vuoden 710 kuolemaansa saakka nuolen aiheuttamasta vammasta, ja luostarista tulikin ”kerj\u00e4l\u00e4isten ja rampojen” kokoontumispaikka.\u00a0<\/p>\r\n

Pyhimykseksi julistamisen j\u00e4lkeen Gilesist\u00e4 tuli juuri rampojen, lapsuuden traumoista k\u00e4rsivien, Edinburghin, masentuneiden ja, kermana kakun p\u00e4\u00e4ll\u00e4, imetyksen suojeluspyhimys.<\/p>\r\n

Perhosentoukkia inhoavat<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | Free Art License 1.3<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pyh\u00e4 Magnus<\/strong> eli Saksassa, F\u00fcssenin kaupungissa, jossa Lech-joen varrella on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Sant Mangstritt (Pyh\u00e4n Magnuksen jalanj\u00e4lki<\/em>); paikka, johon Magnus rakensi luostarin<\/a> ollessaan k\u00e4\u00e4nnytysretkill\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Moneen Magnuksen legendaan liittyy el\u00e4imi\u00e4. Kempteniss\u00e4 h\u00e4n pelasti kaupungin k\u00e4\u00e4rmeiden aiheuttamalta vitsaukselta. F\u00fcssenniss\u00e4 h\u00e4n joutui karkottamaan lohik\u00e4\u00e4rmeen, koska se majaili alueella, johon luostari oli tarkoitus pystytt\u00e4\u00e4. Toisen tarinan mukaan Magnus s\u00e4\u00e4sti nuoren lohik\u00e4\u00e4rmeen, joka auttoi paikallisia maanviljelij\u00f6it\u00e4 mets\u00e4st\u00e4en rottia, hiiri\u00e4 ja muita satoa tuhoavia kiusankappaleita.<\/p>\r\n

Ollessaan k\u00e4velyll\u00e4 luostarin l\u00e4hell\u00e4 sijainneessa mets\u00e4ss\u00e4, Magnus kohtasi karhun, joka paljasti h\u00e4nelle rautamalmiesiintym\u00e4n. Karhu puolestaan sai Magnukselta kakkua. Yst\u00e4vykset kulkivat yht\u00e4 matkaa luostarille, jossa pyhimys ker\u00e4si mukaansa muutaman munkin (ei leivonnaisia) ja ty\u00f6kaluja, ja karhu osoitti useita malmiesiintymi\u00e4 l\u00e4hist\u00f6n vuorilla. N\u00e4in alkoi yksi Baijerin alueen tuottoisimmista teollisuudenaloista.<\/p>\r\n

Pyh\u00e4 Magnus on karjan suojelija, ja h\u00e4nt\u00e4 on hyv\u00e4 rukoilla silloin, jos haluaa eroon silm\u00e4sairauksista tai pelk\u00e4\u00e4 rakeita. H\u00e4n on my\u00f6s suojeluspyhimys niille, jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 perhosentoukista.<\/p>\r\n

Ilotulitteet<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pyh\u00e4 Barbara<\/strong> syntyi 200-luvulla Syyriassa pakanalliseen perheeseen. Barbaran is\u00e4 oli Dioscorus<\/strong>, varakas leskimies, joka halusi suojella kuvankaunista tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n ulkopuoliselta maailmalta, joten h\u00e4n lukitsi t\u00e4m\u00e4n torniin. Vankeudessa Barbara l\u00f6ysi kristinuskon<\/a> jumalallisten kokemusten kautta.<\/p>\r\n

Barbara rukoili Jeesukselta apua, ja auttava k\u00e4si ojentuikin tornin hajottavan salaman muodossa. Tytt\u00f6 p\u00e4\u00e4si karkuun, mutta siit\u00e4k\u00f6s Dioscorus tulistui. Barbara pakeni er\u00e4maahan toisen kristityn tyt\u00f6n, Julianan<\/strong>, kanssa, mutta is\u00e4n l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t takaa-ajajat saavuttivat heid\u00e4t nopeasti. Molempia pahoinpideltiin raa’asti, mutta kumpikaan ei kielt\u00e4nyt uskoaan.<\/p>\r\n

Barbara turvautui j\u00e4lleen rukoukseen, mutta se oli jo my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. Is\u00e4 oli saapunut paikalle ja mestasi tytt\u00e4rens\u00e4 miekalla. Paha sai kuitenkin palkkansa, kun Dioscorus koki loppunsa Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n salaman uhrina.<\/p>\r\n

Taivaasta iskev\u00e4n tulen sanotaan olevan Pyh\u00e4n Barbaran vallassa, joten on ihan luonnollista, ett\u00e4 h\u00e4net on valittu tykist\u00f6jen, kaivosty\u00f6l\u00e4isten, aseseppien ja kaikkien niiden, jotka ovat r\u00e4j\u00e4hteiden kanssa tekemisiss\u00e4, suojeluspyhimykseksi. H\u00e4nt\u00e4 voi rukoilla pahalla ukonilmalla, ja aina kun on ampumassa ilotulitteita.<\/p>\r\n

Kaikki mahdollinen<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pyh\u00e4 Katariina Aleksandrialainen<\/strong> eli legendan mukaan 200-luvun lopulla ja k\u00e4rsi marttyyrikuoleman vuonna 305. H\u00e4n on yksi suosituimmista, varhaisista pyhimyksist\u00e4<\/a>.\u00a0<\/p>\r\n

Katariina opiskeli Rooman valtakunnassa tieteit\u00e4 ja filosofiaa, ja k\u00e4\u00e4ntyi opintojensa ohessa kristityksi. Keisari Maximus<\/strong> vangitsi Katariinan, joka selliss\u00e4 ollessaan k\u00e4\u00e4nnytti lukuisia muita vankeja ja vartijoita, jotka kohtasivat marttyyrikuoleman v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uskoon tulonsa j\u00e4lkeen.\u00a0<\/p>\r\n

Katariina tuomittiin roviolle, mutta tuli ei tarttunut h\u00e4neen. Kuolemattomasta kristityst\u00e4 kiinnostunut keisarinna Faustina<\/strong> meni tapaamaan Katariinaa vankilaan, ja kuinka ollakaan, my\u00f6s h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi kristityksi.<\/p>\r\n

Siin\u00e4 vaiheessa keisarille riitti, ja h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si Katariinan kuolemaan teilipy\u00f6r\u00e4ss\u00e4, jossa tuomittu sidottiin suurta k\u00e4rrynpy\u00f6r\u00e4\u00e4 muistuttavaan telineeseen ja py\u00f6r\u00e4n py\u00f6riess\u00e4 kaikki raajat murrettiin metallitangolla ly\u00f6den. Teilauspy\u00f6r\u00e4, joka tunnetaan my\u00f6s katariinanpy\u00f6r\u00e4n\u00e4, kuitenkin tuhoutui, kun nainen kosketti sit\u00e4. Sen j\u00e4lkeen Katariina menetti kaiken kaulasta yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\r\n

Pyh\u00e4n Katariinan ansioluettelo suojeluspyhimyksen\u00e4 on laaja. Suojelusta h\u00e4nelt\u00e4 voivat rukoilla naimattomat tyt\u00f6t, savenvalajat, opettajat, veitsenteroittajat, lakimiehet, kirjastonhoitajat, palvelijat, mekaanikot, hatuntekij\u00e4t, sairaanhoitajat, koululaiset, kirjurit, pikakirjoittajat, opiskelijat, nahkurit, teologit, Pariisin yliopisto, ompelijat, vaunusep\u00e4t, Filippiinit ja Kreikka. Vain muutamia mainitakseni.<\/p>\r\n

Joten jos mietitytt\u00e4\u00e4, kenen puoleen k\u00e4\u00e4nty\u00e4, niin Pyh\u00e4 Katariina on potentiaalinen vaihtoehto.<\/p>\r\n

Krapula<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Stefano Maria Legnani | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pyh\u00e4 Bibiana<\/strong> kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, jos joskus aamuisin on kostean illan j\u00e4lkeen hieman hapokas olo. H\u00e4n on nimitt\u00e4in krapulan suojeluspyhimys<\/a>!<\/p>\r\n

Bibiana eli 300-luvun Roomassa, jossa koko h\u00e4nen harras, kristitty perheens\u00e4 joutui vainojen tai marttyyrikuolemien uhreiksi. Kaunis Bibiana ei monista yrityksist\u00e4 huolimatta suostunut kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskoaan, joten h\u00e4n joutui ilke\u00e4n prostituoidun, Rufinan<\/strong>, k\u00e4siin, joka ensin yritti vietell\u00e4 h\u00e4net ja sitten pakottaa samalle alalle kuin itse oli. Bibiana ei antanut periksi.<\/p>\r\n

Turhautunut Rufina m\u00e4\u00e4r\u00e4si tyt\u00f6n kidutettavaksi, mutta Bibiana otti ”riemulla vastaan kaiken tuskan” ja kuoli marttyyrin\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Kun Bibiana haudattiin, kasvoi h\u00e4nen haudalleen ihmeellisi\u00e4 yrttej\u00e4, jotka hoitivat pahimmatkin p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryt ja heikotukset. Keskiajalla pyhiinvaeltajat raaputtivat Bibianan kunniaksi rakennetusta pyh\u00e4t\u00f6st\u00e4 tomua, joka toimi krapulaan aivan yht\u00e4 tehokkaasti kuin alkuper\u00e4iset yrititkin. Pyh\u00e4\u00e4 Bibianaa on nimitetty maailman hy\u00f6dyllisimm\u00e4ksi suojeluspyhimykseksi.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\r\n