{"id":9018,"date":"2023-09-01T06:48:33","date_gmt":"2023-09-01T04:48:33","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=9018"},"modified":"2026-06-20T14:42:01","modified_gmt":"2026-06-20T12:42:01","slug":"10-salaperaista-kryptidia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/","title":{"rendered":"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta"},"content":{"rendered":"

Kryptozoologian tutkimuskohteena ovat kryptidit eli el\u00e4imet, joiden olemassaolosta ei legendojen ja silminn\u00e4kij\u00e4havaintojen lis\u00e4ksi ole mit\u00e4\u00e4n tieteellisi\u00e4 todisteita.<\/p>\n

Kryptozoologia eli kryptoel\u00e4intede on pseudotiedett\u00e4, joka tutkii muun muassa Chupacabraa ja Loch Nessin hirvi\u00f6t\u00e4. Kryptidit voidaan jakaa kolmeen eri ryhm\u00e4\u00e4n: Taruolentoihin, joista on v\u00e4itettyj\u00e4 havaintoja, kuten Isojalka. Aikoja sitten sukupuuttoon<\/a> kuolleisiin el\u00e4imiin, joista ilmoitetaan silminn\u00e4kij\u00e4havaintoja, kuten australialainen pussihukka. Sek\u00e4 el\u00e4imiin, joita on n\u00e4hty sellaisella maantieteellisell\u00e4 alueella, jossa niit\u00e4 ei pit\u00e4isi esiinty\u00e4, esimerkiksi Ruokolahden leijona.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> valitsi t\u00e4lle listalle el\u00e4imi\u00e4, jotka kuuluvat ensimm\u00e4iseen kategoriaan, mutta pienell\u00e4 twistill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kymmenen mysteerist\u00e4 taruolentoa paljastuivatkin aikoinaan ihan oikeiksi el\u00e4imiksi.<\/p>\n

Vesinokkael\u00e4in<\/h2>\n
\"\"

Kuva: New South Walesin osavaltion kirjaston kokoelma<\/a><\/p><\/div>\n

Vesinokkael\u00e4int\u00e4 katsoessa on suhteellisen helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi sit\u00e4 joskus pidettiin vilkkaan mielikuvituksen tuotteena. Sill\u00e4 on turkki, ankan nokka, majavan h\u00e4nt\u00e4 ja r\u00e4pyl\u00e4m\u00e4iset jalat. Se on muniva ja myrkyllinen<\/a> nis\u00e4k\u00e4s.\u00a0<\/p>\n

Kun eurooppalaiset tutkimusmatkailijat t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t Australiassa ensimm\u00e4isen kerran kyseiseen el\u00e4imeen, oli ihmetys melkoinen. Uutta mannerta tutkimassa olleet luonnontieteilij\u00e4t l\u00e4hettiv\u00e4t vesinokkael\u00e4imest\u00e4 vuonna 1798 piirroksia ja jopa vuotia Englantiin, mutta ne julistettiin kotimaan kollegojen toimesta huijaukseksi.<\/p>\n

Erikoisen otuksen olemassaoloa ep\u00e4iltiin viel\u00e4 siin\u00e4kin vaiheessa, kun brittibiologi George Shaw<\/strong> sai k\u00e4siins\u00e4 t\u00e4ytetyn yksil\u00f6n, ja kirjoitti l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4 tieteellisen artikkelin<\/a> (yll\u00e4oleva piirros). Tiedeyhteis\u00f6 ei ollut vakuuttunut, vaan uskoi vakaasti, ett\u00e4 el\u00e4in oli kiinalaisten el\u00e4intent\u00e4ytt\u00e4jien taidokkaasti kasaan parsima vitsi. He olivat nimitt\u00e4in jo kerran aiemmin onnistuneet huijaamaan brittej\u00e4 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ”t\u00e4ytetyn merenneidon” tutkittavaksi. Englantilaiset el\u00e4intieteilij\u00e4t eiv\u00e4t halunneet joutua taas naurunalaisiksi.<\/p>\n

Shaw kirjoitti artikkelissaan, ettei tarkan tutkimisen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n meinannut uskoa omia silmi\u00e4\u00e4n; ehk\u00e4 h\u00e4n yritti varovaisella analyysill\u00e4 pelastaa kasvojaan, jos vesinokkael\u00e4in olisikin osoittautunut pilaksi. H\u00e4n yritti kiskoa ”liimattua” nokkaa irti ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ompeleita, mutta kaikki n\u00e4ytti olevan aitoa. Shawn artikkelin j\u00e4lkeen meni kuitenkin viel\u00e4 jonkin aikaa ennen kuin vesinokkael\u00e4in hyv\u00e4ksyttiin ihka oikeaksi el\u00e4inlajiksi.<\/p>\n

Okapi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Mit\u00e4 saadaan, kun yhdistet\u00e4\u00e4n seepra, kirahvi ja aasi? No tietenkin okapi!<\/p>\n

Antiikin Egyptist\u00e4 l\u00f6ytyneiss\u00e4 merkinn\u00f6iss\u00e4 on ollut kuvailuja kummallisesta el\u00e4imest\u00e4, joka vaikutti olevan sekoitus muutamaa muuta el\u00e4int\u00e4. Sen lis\u00e4ksi keskiafrikkalaiset heimot kertoivat tarinoita samanlaisesta, omituisesta otuksesta. Vastaanotto ei ollut h\u00e4\u00e4vi, sill\u00e4 eurooppalaiset el\u00e4intieteilij\u00e4t nimesiv\u00e4t kertomusten el\u00e4imen ”Afrikan yksisarviseksi” pit\u00e4en sit\u00e4 yht\u00e4 todellisena kuin kaimaansa.\u00a0<\/p>\n

Vaikka l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4t kertoivat n\u00e4hneens\u00e4 okapeja omin silmin, ja toivat nahkoja tutkittaviksi, olivat biologit kovap\u00e4isi\u00e4 ja pitiv\u00e4t el\u00e4int\u00e4 kolmen eri lajin yhteensulaumana. (Perinn\u00f6llisyyden mekanismit eiv\u00e4t olleet tuolloin viel\u00e4 selvill\u00e4.) Isoksi, savannilla el\u00e4v\u00e4ksi el\u00e4imeksi okapi pysyi taruolentona k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti vuosisatojen ajan.<\/p>\n

Kaikki muuttui vuonna 1901, kun el\u00e4intieteilij\u00e4 ja Ugandan brittil\u00e4inen kuvern\u00f6\u00f6ri Sir Harry Johnston<\/strong> sai k\u00e4siins\u00e4 okapin p\u00e4\u00e4kallon ja osittain raidallisen nahan, ja p\u00e4\u00e4tti h\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n kokonaista, mieluiten el\u00e4v\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4. Paikallisten avulla teht\u00e4v\u00e4 tuli suoritettua ja okapi ravisti myyttisyyden harteiltaan.<\/p>\n

J\u00e4ttil\u00e4iskalmari<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pierre Denys de Montfort | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Okapin ohella kryptozoologian ehk\u00e4 kuuluisin todelliseksi el\u00e4imeksi paljastunut taruolento on Kraken. Tai siis j\u00e4ttil\u00e4iskalmari.\u00a0<\/p>\n

Laivoja murkaavasta ja merimiehi\u00e4 sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 monilonkeroisesta hirvi\u00f6st\u00e4 on kerrottu tarinoita niin Karibialla, antiikin Kreikassa, keskiaikaisessa Euroopassa kuin Skandinaavisessa mytologiassakin. Tunnetuin on varmasti viimeisimp\u00e4\u00e4n kuuluva, pohjoisilla vesill\u00e4 kokonaisia laivoja hotkinut Kraken.<\/p>\n

Viel\u00e4 aivan 1800-luvun lopulla t\u00e4m\u00e4 legendaarinen merihirvi\u00f6 oli luonnontieteilij\u00f6iden mielest\u00e4 yht\u00e4 todellinen olento kuin merenneidot. L\u00f6ytyi kuitenkin niit\u00e4kin, jotka uivat vastavirtaan. Tanskalainen tutkija Johan Streensup oli jo vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 alkanut kirjaamaan yl\u00f6s kaikki Krakenista tehdyt havainnot ja kiersi tutkimassa rannoilta l\u00f6ytyneit\u00e4 valtavien mustekalojen ruumiita. H\u00e4n jopa antoi j\u00e4ttil\u00e4iskalmarille tieteellisen nimen, Architeuthis<\/em>, mutta kollegat viis veisasivat; heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n tarinat olivat h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4.\u00a0<\/p>\n

1870-luvulla ep\u00e4ilij\u00e4t hiljeniv\u00e4t, kun lukuisia raatoja l\u00f6ytyi rantautuneena Kanadan it\u00e4rannikolta. J\u00e4ttil\u00e4iskalmari olikin totta!\u00a0<\/p>\n

Se ei kuitenkaan l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n avannut merten syvyyksiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4n mustekalan salaisuuksia, sill\u00e4 sen tutkiminen luontaisessa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on osoittautunut l\u00e4hes mahdottomaksi. Havainnot el\u00e4vist\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4iskalmareista ovat hyvin harvinaisia ja vasta vuonna 2004 japanilainen tutkimusryhm\u00e4 onnistui saamaan valokuvia meren pimeydess\u00e4 lipuvasta j\u00e4tist\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Suurimmillaan j\u00e4ttil\u00e4iskalmarit voivat kasvaa 13 metrin mittaisiksi (tai kuka tiet\u00e4\u00e4 miten isoiksi), mutta ne ovat silti vasta toiseksi suurin (tunnettu) mustekalalaji. Kolossikalmari on todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4kin massiivisempi.<\/p>\n

K\u00e4ytin sanaa ”todenn\u00e4k\u00f6isesti” siksi, ett\u00e4 sill\u00e4 on viel\u00e4 hallussaan pala Krakenin mystisyytt\u00e4. Kolossikalmari tunnetaan vain muutamista n\u00e4ytteist\u00e4, mutta sen valtava koko on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kaskelottien ihoon j\u00e4\u00e4neist\u00e4 pyyntilonkeroiden imukuppien j\u00e4ljist\u00e4.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4pl\u00e4vatsahuuhkaja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: PJeganathan<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Srilankalaisessa kansanperinteess\u00e4 kerrotaan tarinaa harvoin n\u00e4hdyst\u00e4 paholaislintu Ulamasta, joka on tunnettu l\u00e4hinn\u00e4 selk\u00e4piit\u00e4 karmivasta ulvonnastaan. Sen veret seisauttava huhuilu kuulostaa vaikeroivalta naiselta, ja paikallisille Ulama on enne kuolemasta.<\/p>\n

Legendan mukaan Sri Lankassa eli aikoinaan mustasukkainen mies, joka ep\u00e4ili lapsensa isyytt\u00e4. H\u00e4n tappoi vaimonsa ja vauvansa, ja tarina kertoo \u00e4idin hengen asuvan paholaislinnussa, jonka kautta t\u00e4m\u00e4n tuskanhuudot kaikuvat metsiss\u00e4 ikuisesti.<\/p>\n

Vuosisatojen ajan Ulama pysyi tieteelle tuntemattomana ja sen y\u00f6lliset \u00e4\u00e4ntelyt pistettiin taikauskon piikkiin. Vuonna 2001 t\u00e4pl\u00e4vatsahuuhkajan todettiin sopivan hyyt\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4ntelyns\u00e4 ja paholaisen sarvia muistuttavien korvatupsujensa kanssa Ulaman kuvaukseen.\u00a0<\/p>\n

Vaikka paholaislinnun ”oikeasta henkil\u00f6llisyydest\u00e4” ei olla viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin yht\u00e4 mielt\u00e4, on t\u00e4pl\u00e4vatsahuuhkaja varteenotettavin vaihtoehto Ulaman legendan syntymiselle.<\/p>\n

Komodonvaraani<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Charles J Sharp<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Kun joukko helmenkalastajia 1900-luvun alussa kertoi tarinaa indonesialaisilla Lesser Sunda -saarilla n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n hirvi\u00f6m\u00e4isist\u00e4 ”maakrokotiileista”, ei kukaan ottanut heit\u00e4 tosissaan. Massiiviset liskothan olivat kuolleet kymmeni\u00e4 miljoonia vuosia sitten sukupuuttoon. Siit\u00e4kin huolimatta jaavalainen Buitenzorgin el\u00e4intieteellinen museo l\u00e4hetti retkikunnan saarille, ja totuus Komodon ”lohik\u00e4\u00e4rmeist\u00e4” selvisi.<\/p>\n

Varaanit painuivat kuitenkin vuosien ajaksi unholaan, kun ensimm\u00e4inen maailmansota vy\u00f6ryi Tyynellemerelle.\u00a0<\/p>\n

Vuonna 1926 yhdysvaltalainen tutkimusmatkailijaryhm\u00e4 matkasi Indonesian saaristoon ja vahvisti, ett\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4t huhut Komodolla ja sen l\u00e4hisaarilla el\u00e4vist\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4isist\u00e4 liskoista pitiv\u00e4t paikkansa. L\u00f6yt\u00f6retken johtaja William Douglas Burden<\/strong> vei sek\u00e4 t\u00e4ytettyj\u00e4 ett\u00e4 kaksi el\u00e4v\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 kotimaahansa, jotta ep\u00e4ilij\u00f6ille saatiin jauhot suuhun. Komodonvaraanit kasvavat 2-3 metri\u00e4 pitkiksi ja ne voivat painaa jopa 150 kiloa.<\/p>\n

Komodonvaraani voi helposti tappaa ihmisen ja jopa samalla saarella endeemisen\u00e4 asuvan vesipuhvelin. Valtavan kokonsa ja pelottavien kynsiens\u00e4 lis\u00e4ksi liskolla on myrkyllinen purema<\/a>, joka lamauttaa saaliin ja est\u00e4\u00e4 sen veren hyytymisen.<\/p>\n

Elokuvantekij\u00e4 Merian C. Cooper<\/strong> oli Burdenin, vuoden 1926 tutkimusmatkan johtajan, yst\u00e4v\u00e4, ja h\u00e4n k\u00e4ytti maailman suurimpien liskojen l\u00f6ytymist\u00e4 inspiraationa tehdess\u00e4\u00e4n vuoden 1933 King Kong -elokuvaansa.\u00a0<\/p>\n

Gorilla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thomas Fuhrmann<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Sek\u00e4 It\u00e4-Afrikan paikalliset kansat ett\u00e4 l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4t kertoivat vuosisatojen ajan tarinoita ihmist\u00e4 muistuttavista, valtavan kokoisista ja karvaisista olennoista<\/a>, jotka nappasivat ja s\u00f6iv\u00e4t ihmisi\u00e4. Kukaan ei voinut niille mit\u00e4\u00e4n; sen verran voimakkaita ja raivon vallassa ne olivat.<\/p>\n

Perim\u00e4tiedossa myyttiset olennot tunnetaan monilla nimill\u00e4, kuten ngila, ngagi ja enge-ena. Me tunnemme ne nyky\u00e4\u00e4n gorilloina. 1500-luvulla englantilainen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4 Andrew Battel<\/strong> kertoi ihmism\u00e4isen apinan vierailleen h\u00e4nen leirinuotiollaan, ja vuonna 1860 ranskalainen Paul Du Chaillu<\/strong> raportoi v\u00e4kivaltaisista ja verenhimoisista, mets\u00e4ss\u00e4 vaanivista hirvi\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Legendat ja muutamat satunnaiset silminn\u00e4kij\u00e4havainnot niputettiin samaan kastiin: Apinamies on pelkk\u00e4\u00e4 satua.<\/p>\n

Vuonna 1902 saksalainen kapteeni Robert von Beringe<\/strong> ampui t\u00e4llaisen otuksen Virungan alueella Ruandassa ja vei sen mukanaan Eurooppaan. Uusi ihmisapinalaji, Gorilla gorilla beringei<\/em>, oli l\u00f6ytynyt, joskin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niit\u00e4 on luonnossa j\u00e4ljell\u00e4 vain muutamia satoja. Olisiko ollut parempi j\u00e4\u00e4d\u00e4 pelkoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi satuhahmoksi?<\/p>\n

Kenguru<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Menn\u00e4\u00e4n viel\u00e4 toistamiseen Australiaan, sill\u00e4 sen el\u00e4imist\u00f6 eroaa niin kovasti muusta maailmasta, etteiv\u00e4t ensimm\u00e4iset maahan saapuneet eurooppalaiset voineet uskoa silmi\u00e4\u00e4n kummallisia olentoja n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n<\/a>.\u00a0<\/p>\n

Kenguruista raportoitiin vanhalle mantereelle seuraavasti: ”N\u00e4iden olentojen p\u00e4\u00e4t ovat kuin peuroilla, ne seisovat pystyss\u00e4 kuin ihmiset ja hyppiv\u00e4t kuin sammakot. Joillakin yksil\u00f6ill\u00e4 on kaksi p\u00e4\u00e4t\u00e4: toinen harteilla ja toinen vatsassa.”.<\/p>\n

Voiko Euroopassa kuvausta lukeneita kollegoita oikeasti syytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 he v\u00e4heksyiv\u00e4t ja pilkkasivat merten takana samoavia l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00f6it\u00e4? Suhtautuminen kuitenkin muuttui 1770-luvulla, kun yksi t\u00e4ytetty kenguru tuotiin Englantiin n\u00e4ytteille.\u00a0<\/p>\n

Airokala<\/h2>\n
\"\"

Kuva: David Starr Jordan | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Merik\u00e4\u00e4rme tai -lohik\u00e4\u00e4rme on vuosisatojen ajan ollut yksi kiehtovimmista tarunomaisista el\u00e4imist\u00e4. Merihirvi\u00f6 saattoi kietoa pitk\u00e4n kehonsa veneen ymp\u00e4rille ja sy\u00f6d\u00e4 koko miehist\u00f6n. Silminn\u00e4kij\u00e4havaintoja hirvitt\u00e4vist\u00e4, vedess\u00e4 lymy\u00e4vist\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isk\u00e4\u00e4rmeist\u00e4 on kerrottu ymp\u00e4ri maailman aina 1900-luvun alkuun saakka. Legendoja suunnattomista merik\u00e4\u00e4rmeist\u00e4 esiintyy kansantarinoissa Atlantin molemmin puolin.\u00a0<\/p>\n

Kryptozoologiaan perehtyneet ovat yritt\u00e4neet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ”syyllisen” lukuisille merik\u00e4\u00e4rmehavainnoille, ja monia eri lajeja on esitetty potentiaalisena pelottelijana. Nykyisin kuitenkin uskotaan, ett\u00e4 monet silminn\u00e4kij\u00e4havainnot perustuvat hyvin syv\u00e4ll\u00e4 meress\u00e4 el\u00e4viin airokaloihin.<\/p>\n

Airokalat kasvavat useimmiten hieman alle 10 metrin mittaisiksi, mutta suurin rannalle huuhtoutunut yksil\u00f6 on ollut 17 metri\u00e4 pitk\u00e4. Koska ne el\u00e4v\u00e4t syviss\u00e4 vesiss\u00e4, saatiin ensimm\u00e4inen el\u00e4v\u00e4 airokala videolle vasta vuonna 2010<\/a>. Siihen asti n\u00e4m\u00e4 j\u00e4tit oli tunnettu vain pinnalla kelluneista tai rannalle huuhtoutuneista kuolleista yksil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Dingiso<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/p><\/div>\n

Papua-Uudessa-Guineassa el\u00e4v\u00e4n Moni-kansan uskomuksissa sademetsien siimeksess\u00e4 asuu Bondegezou (suom. metsien mies), jonka sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4\u00e4 esi-isien henki. Legendan mukaan mustavalkoturkkinen, pient\u00e4 ihmist\u00e4 muistuttava Bondegezou el\u00e4\u00e4 enimm\u00e4kseen puissa, mutta laskeutuu v\u00e4lill\u00e4 maahan kahdelle jalalle. Kohdatessa se vihelt\u00e4\u00e4 ja nostaa k\u00e4tens\u00e4 pystyyn tervehti\u00e4kseen hengenheimolaisiaan.\u00a0<\/p>\n

Moni-kansan kertomusten mystist\u00e4 henkiolentoa<\/a> pidettiin ulkopuolisten l\u00e4nsimaalaisten keskuudessa pitk\u00e4\u00e4n vain osana heimon uskomuksia. Tarinaa ei biologien keskuudessa pahemmin huomioitu, kunnes 1980-luvulla joku l\u00e4hetti kyseisest\u00e4 olennosta kuvan Tim Flannerylle<\/strong>, australialaiselle el\u00e4intieteilij\u00e4lle, joka tunnisti el\u00e4imen nuoreksi puukenguruksi.<\/p>\n

Vuosia myohemmin Flannery oli kartoittamassa Moni-kansan elinalueen el\u00e4imist\u00f6\u00e4, kun h\u00e4n kohtasi Bondegezoun itse ja ymm\u00e4rsi sen olevankin aivan uusi laji. Dingiso-nimen saanut pussiel\u00e4in on luonnossa eritt\u00e4in harvinainen n\u00e4ky ja se saatiin videolle ensimm\u00e4isen kerran vasta vuonna 2009, kun BBC:n luontodokumenttiryhm\u00e4 Moni-oppaan avustamana l\u00f6ysi ”metsien miehen” l\u00e4hes kahden viikon etsimisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Floresin ihminen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ryan Somma<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Indonesialaisella Floresin saarella asuvan Nage-kansan vanhoissa kansantarinoissa kerrotaan oudosta, pienikokoisesta ihmisheimosta, Ebu Gogosta, jonka j\u00e4senet sieppasivat lapsia ja puhuivat mumisemalla. L\u00e4nsimaiset vierailijat pitiv\u00e4t kertomusta vain tarinana, jolla kurittomia lapsia peloteltiin.<\/p>\n

Tutkijat alkoivat kuitenkin ottaa paikallisten kertomukset tosissaan, kun saaren vaikeap\u00e4\u00e4syisist\u00e4 luolista l\u00f6ydettiin vuonna 2003 t\u00e4ysin uuden ihmislajin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Homo floresiensis<\/em><\/a> -nimen saaneet ihmiset olivat reilun metrin mittaisia, ja lajin uskotaan kuolleen sukupuuttoon hieman alle 50 000 vuotta sitten eli samoihin aikoihin, kun Homo sapiens<\/em> saavutti saman maailmankolkan.<\/p>\n

Ovatko Ebu Gogo<\/a> ja Homo floresiensis<\/em> sama asia? Voiko kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia sitten tapahtunut kohtaaminen kulkea perim\u00e4tiedossa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka? Puolustajia ja vastustajia riitt\u00e4\u00e4, mihin sin\u00e4 asetut?<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f tai somekanavissamme saivatko n\u00e4m\u00e4 sinut uskomaan, ett\u00e4 Loch Nessin hirvi\u00f6kin voi viel\u00e4 joskus osoittautua todeksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":9036,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-9018","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede"],"yoast_head":"\n10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-09-01T04:48:33+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-06-20T12:42:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta\",\"datePublished\":\"2023-09-01T04:48:33+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-20T12:42:01+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/\"},\"wordCount\":1889,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Tiede\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/\",\"name\":\"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2023-09-01T04:48:33+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-20T12:42:01+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Kryptidit ovat el\u00e4imi\u00e4, joita tutkii n\u00e4enn\u00e4istiede nimelt\u00e4\u00e4n krytozoologia. Mist\u00e4 oikein on kyse?\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-salaperaista-kryptidia\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta - Listafriikki.com","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2023-09-01T04:48:33+00:00","article_modified_time":"2026-06-20T12:42:01+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta","datePublished":"2023-09-01T04:48:33+00:00","dateModified":"2026-06-20T12:42:01+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/"},"wordCount":1889,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Tiede"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/","name":"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2023-09-01T04:48:33+00:00","dateModified":"2026-06-20T12:42:01+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Kryptidit ovat el\u00e4imi\u00e4, joita tutkii n\u00e4enn\u00e4istiede nimelt\u00e4\u00e4n krytozoologia. Mist\u00e4 oikein on kyse?"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-salaperaista-kryptidia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"10 salaper\u00e4ist\u00e4 kryptidi\u00e4, jotka olivatkin totta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/komodonvaraani.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9018","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9018"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9018\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32508,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9018\/revisions\/32508"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9018"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9018"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9018"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}