{"id":9065,"date":"2020-09-15T12:21:11","date_gmt":"2020-09-15T09:21:11","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=9065"},"modified":"2025-08-27T15:37:50","modified_gmt":"2025-08-27T13:37:50","slug":"top-10-suomalaiset-keksinnot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/","title":{"rendered":"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain"},"content":{"rendered":"

Mitk\u00e4 ovat Top 10 suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t tai ovat menestyneet maailmalla? T\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4set toteamaan, ett\u00e4 kyll\u00e4 Suomessakin osataan.<\/p>\n

Vaikka liikaa meteli\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 suomalaisista keksinn\u00f6ist\u00e4 ei pidet\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n pienell\u00e4 pohjoisen valtiolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 asema monellakin eri sektorilla maailmalla. Suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t maailmalla, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina niin mediaseksikk\u00e4it\u00e4, mutta usein siis sit\u00e4kin merkityksellisempi\u00e4.<\/p>\n

Itse asiassa Suomessa on luotu paljon sellaisia asioita, jotka ovat osa ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 arkea: ihmiset ymp\u00e4ri maailman ovat pitk\u00e4\u00e4n kommunikoineet kesken\u00e4\u00e4n tekstiviestein, internet-selainten merkityksest\u00e4 tuskin tarvitsee edes kertoa sen enemp\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme ovesta sis\u00e4\u00e4n sek\u00e4 huolehtiaksemme turvallisuudesta meid\u00e4n on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti erilaisia lukkoja ja avaimia.<\/p>\n

Monilta osin n\u00e4it\u00e4 kaikkia edell\u00e4 mainittuja asioita yhdist\u00e4\u00e4 suomalaisuus.<\/p>\n

Uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aivan l\u00e4hivuosina t\u00e4lle listalle voitaisiin iske\u00e4 my\u00f6s alkoholijuoma lonkero, sill\u00e4 suomalaiskolmikko Sakari Manninen<\/strong>, Ere Partanen<\/strong> & Mikael Taipale<\/strong> on vienyt t\u00e4m\u00e4n Suomen tietynlaisen kansallisjuoman Yhdysvaltoihin. Siell\u00e4 se on kovalla vauhdilla alkanut ottaa jalansijaa – muun muassa lukuisat julkkikset ovat l\u00e4hteneet osakkaiksi yritykseen ja talouslehti Forbesin kaltaiset julkaisut ovat nostaneet juoman esille – joten t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4llaiselle Parhaat suomalaiskeksinn\u00f6t -listalle p\u00e4\u00e4tyminen on vain ajan kysymys.<\/p>\n

Viel\u00e4 ei ole kuitenkaan suomalaisen lonkeron aika, vaan seuraavassa Listafriikki<\/a> esittelee t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 menestyneet suomalaiset keksinn\u00f6t ja heitett\u00e4k\u00f6\u00f6t t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 tarkennuksena se, etteiv\u00e4t muun muassa Nokia ja Angry Birds ole varsinaisia keksint\u00f6j\u00e4, jos joku ihmettelee, miksi ne loistavat poissaolollaan t\u00e4ll\u00e4 listalla.<\/p>\n

Tekstiviestit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Eirik Solheim | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Nykyisin tekstiviestien k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt, kiitos erilaisten viestint\u00e4applikaatioiden, kuten WhatsAppin. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, ett\u00e4 WhatsAppin kaltaiset applikaatiot ovat l\u00e4hteneet ik\u00e4\u00e4n kuin liikenteeseen tekstiviesteist\u00e4: ne ajavat tismalleen saman asian – ainoa ero l\u00f6ytyy siit\u00e4, ett\u00e4 viestien l\u00e4hett\u00e4minen on n\u00e4iden kanavien kautta ilmaista, kunhan sinulta vain l\u00f6ytyy toimiva internet-yhteys.<\/p>\n

Mutta mist\u00e4 sitten tekstiviestit ovat saaneet alkunsa? Itse asiassa Suomesta.<\/p>\n

Tekstiviestien er\u00e4\u00e4nlaisena is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suomalaista Matti Makkosta<\/strong>, joka on toiminut useissa eri telealan yrityksiss\u00e4 johtoteht\u00e4viss\u00e4, kuten esimerkiksi Telell\u00e4, Nokia Networkilla ja Finnet Oy:ll\u00e4. Makkonen syntyi vuonna 1952 Suomussalmella ja valmistui 24-vuotiaana Oulun yliopistosta diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi erikoistuen s\u00e4hk\u00f6iseen tekniikan alaan. Makkonen palkattiin jo kesken opiskelujen Telecom Finlandille kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n puhelinviestint\u00e4palveluita (NMT).<\/p>\n

Tekstiviestej\u00e4 kyettiin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikanaan jo hakulaitteiden kautta, mutta luvassa oli jotain paljon parempaa, kun Makkonen tiimeineen suunnitteli GSM-verkkoa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n matkapuhelimen, joka kykeni l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vastaanottamaan tekstiviestej\u00e4. Virallisesti ensimm\u00e4inen tekstiviesti l\u00e4hetettiin vuonna 1992 tietokoneella, mutta oikeasti ensimm\u00e4isen tekstiviestin Makkonen l\u00e4hetti itse omien sanojensa mukaan joko vuonna 1995 tai 1996. H\u00e4n ei koskaan suostunut ottamaan kunniaa t\u00e4ysin itselleen, vaan h\u00e4n kertoi olleensa vain yksi idean<\/a> takana olleista henkil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2008 Makkonen sai arvostetun The Economist -lehden innovaatiopalkinnon tekstiviestipalvelun kehitt\u00e4misest\u00e4. Makkonen valitettavasti menehtyi vuonna 2015 vakavan sairauden seurauksena 63 vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Internet-selain<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Isabel R\u00f3denas | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oli kyseess\u00e4 sitten mik\u00e4 tahansa laite matkapuhelimesta tietokoneeseen, selataksemme sivustoja internetiss\u00e4 tarvitsemme me verkkoselaimen. Kaikkein tunnetuimpia verkkoselaimia ovat Internet Explorer, Mozilla Firefox, Google Chrome, Safari ja Opera: suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 sin\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4t t\u00e4t\u00e4 artikkelia lukiessasi jotain edell\u00e4 mainituista selaimista.<\/p>\n

World Wide Webin eli sen nettiosoitteista l\u00f6ytyv\u00e4n kolmen kirjaimen sarjan (WWW) kehitti vuonna 1990 Lontoosta kotoisin oleva Sir Tim Berners-Lee<\/strong>. H\u00e4n ei kuitenkaan kehitt\u00e4nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 verkkoselainta, vaan sen taustalla oli nelj\u00e4 suomalaista opiskelijaa, jotka kehittiv\u00e4t sen pro gradu -ty\u00f6n\u00e4\u00e4n kaksi vuotta internetin keksimisen j\u00e4lkeen eli vuonna 1992.<\/p>\n

Tuo suomalaisten kehitt\u00e4m\u00e4 selain tunnettiin nimell\u00e4 Erwise. Nelikko yritti hankkia rahoitusta ideaansa, jota my\u00f6s Berners-Lee julkisesti kehui, mutta he eiv\u00e4t saaneet ker\u00e4tty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti rahaa kasaan tehd\u00e4kseen siit\u00e4 oikeasti kansainv\u00e4lisen ilmi\u00f6n; kaikki potentiaali siihen oli olemassa, sill\u00e4 selaimen kehitt\u00e4neiden Kati Borgersin<\/strong> (ent. Suominen<\/a>), Kim Nybergin<\/strong>, Teemu Rantasen<\/strong> ja Kari Syd\u00e4nmaalakan<\/strong> k\u00e4denj\u00e4lki n\u00e4kyy edelleen nykyp\u00e4iv\u00e4n verkkoselaimissa.<\/p>\n

Jos joku olisi hoksannut sen potentiaalin, joka edell\u00e4 mainitun nelikon keksinn\u00f6ss\u00e4 oli, tunnettaisiin heid\u00e4t satavarmasti ymp\u00e4ri maailman – he, kun ratkaisivat World Wide Webin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyneen ongelman, jonka kanssa Berners-Lee oli taistellut pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Abloy-lukot<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Lukkoja valmistavia yrityksi\u00e4 on luonnollisesti olemassa monenlaisia, mutta samaan aikaan ne nojaavat erilaisiin toimintaperiaatteisiin eli patenteissa sek\u00e4 toiminta- ja valmistustavoissa on eroa. Suomessa syntynyt Abloy ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut ensimm\u00e4inen lukko markkinoilla, mutta edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 se oli siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Abloyn lukko oli saadessaan alkunsa vuonna 1907 ainoa lukko, joka ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollut tiirikoitavissa – kiitos sen erilaisen toimintaperiaatteen, joka mahdollisti miljardeja erilaisia yhdistelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 perustui siihen, ettei Abloyn lukoissa k\u00e4ytetty jousia, vaan haittalevyj\u00e4.<\/p>\n

Idean takana oli suomalainen Emil Henriksson<\/strong>, ammatiltaan konttorikonemekaanikko<\/a> ja keksij\u00e4, joka oivalsi kassakonetta korjatessaan, ett\u00e4 samaa ideaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lukoissa. H\u00e4n sai keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n vakuutettua oikeanlaiset ihmiset, toisin sanoen sijoittajat, ja ideasta kehittyi nopeasti yritys.<\/p>\n

Abloy on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maailman suurin lukkojen valmistaja, mik\u00e4 k\u00e4y ilmi yrityksen omien englanninkielisten verkkosivujen kautta. Nykyisin Abloy ei ole kuitenkaan suomalainen, vaan se on ruotsalaisomistuksessa ja vuodesta 1996 l\u00e4htien yritys on tunnettu nimell\u00e4 Assa Abloy. Kuluvan vuoden hein\u00e4kuussa Assa Abloyn markkina-arvon arvioitiin olevan noin 21,57 miljardia euroa.<\/p>\n

Ksylitoli<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Marko Ollonqvist<\/p><\/div>\n

Jokainen suomalainen on satavarmasti jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt ksylitolia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 tuotteita, kuten vaikka yll\u00e4 olevassa kuvassa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kotimaista Jenkki-ksylitolipurukumia. Itse n\u00e4in ulkomailla viimeiset kaksi vuotta asuneena yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 asioista, joita kauppareissulta nappasin mukaani oli ksylitolia<\/a> sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 purkkapussi, koska ulkomailla asuessa ksylitolia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n purukumin l\u00f6yt\u00e4minen oli melkoinen haaste.<\/p>\n

Sek\u00e4 Suomi ett\u00e4 Yhdysvallat olivat 1970-luvulla l\u00e4hestulkoon yht\u00e4lailla l\u00e4pimurtoa siin\u00e4, miten jo 1800-luvulla luonnosta havaittu ksylitoli, jolla on paljon hy\u00f6dyllisi\u00e4 ainesosia ihmisten suun terveydelle, saadaan purkan muotoon. Suomi pesi niukasti j\u00e4ttim\u00e4isen Pohjois-Amerikan valtion ja n\u00e4in ollen Suomesta tuli ksylitolin teolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4 kehitt\u00e4nyt maa.<\/p>\n

Ksylitolipurkan<\/a> kehityksest\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 Suomen Turkua ja siell\u00e4 sijaitsevaa yliopistoa: Suomen entinen p\u00e4\u00e4kaupunki saa nimitt\u00e4in kunnian olla se paikka, jossa ksylitolin havaittiin ehk\u00e4isev\u00e4n kariesta ja nyky\u00e4\u00e4n sen tiedet\u00e4\u00e4n muun muassa est\u00e4v\u00e4n hampaiden reikiintymist\u00e4 aiheuttavien bakteerien toimintaa.<\/p>\n

AIV-rehu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Angelina Litvin | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

AIV-rehu on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 itsen\u00e4isen Suomen t\u00e4rkein keksint\u00f6. Eik\u00e4 v\u00e4hiten sen vuoksi, ett\u00e4 kemisti Artturi Ilmari Virtanen<\/strong> voitti sen ansiosta kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.<\/p>\n

Ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n Valiolla Virtanen keskittyi tutkimuksessaan muun muassa biologiseen typen sidontaan ja siihen, miten happamuus vaikuttaa biologisiin ilmi\u00f6ihin. Vuonna 1928 h\u00e4n huomasi kokeissaan yhdess\u00e4 assistenttinsa Henning Karstr\u00f6min\u00a0<\/strong>kanssa, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 happoliuosta rehumassaan, saatiin sen haitalliset bakteeri- ja entsyymitoiminnot pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 tekniikalla tuorerehua voitiin s\u00e4il\u00f6\u00e4 ja sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 lehmille my\u00f6s talvella, mik\u00e4 lis\u00e4si merkitt\u00e4v\u00e4sti maidontuotantoa. AIV-rehu<\/a> my\u00f6s paransi maidon laatua ja makua, sill\u00e4 happo poisti nurmen maun.<\/p>\n

AIV-s\u00e4il\u00f6nt\u00e4menetelm\u00e4 levisi my\u00f6s ulkomaille, mik\u00e4 oli tuolloin ep\u00e4tavallista suomalaisille keksinn\u00f6ille. Ennen AIV-rehua Virtanen kehitti maailmalla my\u00f6s mainetta niitt\u00e4neen AIV-suolan, joka mahdollisti nopeasti h\u00e4rskiintyv\u00e4n voin s\u00e4il\u00f6misen jopa useiksi vuosiksi. Voi oli t\u00e4rke\u00e4 suomalainen vientituote, mutta se muuttui nopeasti \u00f6ljyiseksi ja pahanhajuiseksi. AIV-suola poisti n\u00e4m\u00e4 ongelmat. Virtasen tekem\u00e4 tutkimusty\u00f6 vaikutti my\u00f6s suuresti siihen, ett\u00e4 ruokasuolaan alettiin lis\u00e4m\u00e4\u00e4n jodia, mill\u00e4 sel\u00e4tettiin aikanaan yleinen kansantauti, suurentunut kilpirauhanen.<\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00e4 Virtasen keksinn\u00f6t siihen loppuneet; t\u00e4ll\u00e4kin listalla on tulossa viel\u00e4 yksi, ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 keksint\u00f6.<\/p>\n

Nyht\u00f6kaura<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/p><\/div>\n

Idea nyht\u00f6kaurasta syntyi lentokoneessa. Muotoilija Maija Itkonen<\/strong> oli syksyll\u00e4 2014 yl\u00e4ilmoissa Atlantin yll\u00e4, kun h\u00e4n luki yhdysvaltalaislehdest\u00e4 artikkelin lihan korvaavista proteiinivalmisteista. Otsikko julisti ilosanomaa: Vihdoin ”keinoliha” oli saatu maistumaan kanalta. Itkonen ei kasvissy\u00f6j\u00e4n\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miksi lihan maku oli niin ehdoton vaatimus onnistuneelle tuotteelle.<\/p>\n

Itkonen alkoi tosissaan mietti\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n voisi asialle tehd\u00e4, ja p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4lk\u00e4hti kotimainen kaura ja vanha yst\u00e4v\u00e4 Reetta Kivel\u00e4<\/strong>, kauraa tutkinut elintarviketieteiden tohtori. Kivel\u00e4 alkoi Itkosen innostuksen ja painostuksenkin ansiosta tutkimaan idean toteuttamiskelpoisuutta, vaikka aluksi olikin skeptinen kauran soveltumisesta proteiinivalmisteeksi nimenomaan maun ja rakenteen suhteen.<\/p>\n

Kehitysty\u00f6 laboratoriossa tuotti kuitenkin tulosta ja pian Kivel\u00e4 ja Itkonen olivat jo laittaneet pystyyn Gold&Green Foods -yrityksen. Vuonna 2016 lanseerattiin kaurasta, pavuista ja herneest\u00e4 valmistettu kasviproteiini, joka yll\u00e4tti niin kehitt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 kuin j\u00e4lleenmyyj\u00e4ns\u00e4kin suosiollaan: Nyht\u00f6kaura<\/a> katosi kauppojen hyllyilt\u00e4 sit\u00e4 mukaa, kun sit\u00e4 sinne lis\u00e4ttiin.<\/p>\n

Nykyisin nyht\u00f6kauraa on myynniss\u00e4 suurkeitti\u00f6tuotteena lukuisissa Euroopan maissa, ja pikkuhiljaa se raivaa tiet\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4hitt\u00e4iskauppoihin. Vuonna 2019 nyht\u00f6kauran maailmanvalloitus laajeni Pohjois-Amerikan valtaville markkinoille, kun ammattikeitti\u00f6jakelija Sysco otti sen valikoimiinsa.<\/p>\n

Sykemittari<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Hyvin monen kuntoilijan perusvarusteisiin lukeutuu sykemittari. Vanha perinteisempi malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rinnan ymp\u00e4rille laitettavan sykevy\u00f6n ja kellon, jotka yhteistuumin kertovat sinulle, miten kovassa rasituksessa kehosi on.<\/p>\n

Itse asiassa sykemittarin pit\u00e4isi ehdottomasti olla osa jokaisen suomalaisen kuntoiluvarustusta, sill\u00e4 meist\u00e4 jokainen voi kantaa sit\u00e4 ylpeydell\u00e4: kyseess\u00e4 on nimitt\u00e4in suomalaisen professorin, Seppo S\u00e4yn\u00e4j\u00e4kankaan<\/strong>, 1970-luvulla kehittelem\u00e4 keksint\u00f6, jolle my\u00f6nnettiin patentti vuonna 1975. Reipas kaksi vuotta sitten menehtynyt S\u00e4yn\u00e4j\u00e4kangas, joka oli ammatiltaan elektroniikan professori, on sattumoisin my\u00f6s maailmalla tunnetun Polarin perustaja.<\/p>\n

Mukana sykemittarin keksinn\u00e4ss\u00e4 oli my\u00f6s selv\u00e4sti harvemmin t\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 mainittava Pertti Sankilampi<\/strong>. Idea sykemittarista ja Polarista l\u00e4hti nimitt\u00e4in liikenteeseen kaksikon tapaamisesta Kempeleell\u00e4 ja tuon tapaamispaikan l\u00e4heisyydest\u00e4 l\u00f6ytyy osuvasti nime\u00e4 Sykepolku<\/a> kantava tie. Seitsem\u00e4n paralympiakultaa omalla hiihtourallaan voittanut Sankilampi oli hiihtovalmentajana mitannut valmennettaviensa sykkeit\u00e4 k\u00e4sin, ja kun kaksikko tapasi toisensa lenkkipolulla, siit\u00e4 se idea sitten l\u00e4hti.<\/p>\n

Linux<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Moni on varmasti kuullut Applen tai Microsoftin k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmist\u00e4, vaan miten mahtaa olla Listafriikin lukijoiden kohdalla Linuxin laita?<\/p>\n

Olit sitten kuullut Linuxista tai et, niin joka tapauksessa kyseess\u00e4 on kansainv\u00e4lisesti eritt\u00e4in hyvin tunnettu k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 – viel\u00e4p\u00e4 ilmainen sellainen. Mutta miten tunnettu? No, sanotaanko nyt n\u00e4in, ett\u00e4 toimintansa Linux-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perustavat muun muassa sellaiset yritykset kuin Google, Facebook, IBM, Amazon, Samsung ja Microsoft. Kyll\u00e4, luit my\u00f6s viimeisen yrityksen oikein – my\u00f6s Microsoft luottaa osassa tuotteistaan t\u00e4h\u00e4n Linus Torvaldsin<\/strong> keksint\u00f6\u00f6n. Jos satut omistamaan Android-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n puhelimen, on siin\u00e4 kenties k\u00e4dess\u00e4si olevassa laitteessa melkoinen ripaus suomalaisuutta mukana.<\/p>\n

Torvalds keksi Linux-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n vuonna 1992, ollessaan tietotekniikan opiskelija Helsingin yliopistossa. H\u00e4n oli ostanut itselleen tietokoneen, jonka k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei ollut tyytyv\u00e4inen. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tilata ulkomailta Minix-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n, mutta t\u00e4m\u00e4n odottaminen vei niin pitk\u00e4n aikaa, ja oli saapuessaan tietynlainen pettymys Torvaldsille, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti alkaa kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin oman k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n: n\u00e4in syntyi Linux – Parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t -listalla eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paikkansa ansaitseva k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Biohajoava istute<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Siin\u00e4, miss\u00e4 vaikkapa auto tai tietokone ovat aina silloin t\u00e4ll\u00f6in vailla korjausta, n\u00e4in on my\u00f6s ihmisten kohdalla – oli sitten kyse hampaasta tai vaikkapa nivelrikosta.<\/p>\n

Itse asiassa nivelrikkojen kohdalla ihmiset ovat historian saatossa joutuneet l\u00e4hes j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n kuulemaan huonoja uutisia, jotka ovat liittyneet siihen, ettei asia ole korjattavissa oikein mill\u00e4\u00e4n, koska kyse on rustossa olevasta vauriosta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin muuttui biohajoavan istutteen my\u00f6t\u00e4. Biohajoavista polymeereist\u00e4 valmistettu huopaharsolta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 istute asetetaan t\u00e4hystysleikkauksessa siihen ongelmapaikkaan, johon uutta rustoa on saatava kasvamaan. Rustonalaisesta luusta istutteeseen tulee verta ja sen mukana kantasoluja, jolloin uutta rustokudosta l\u00e4htee muodostumaan. Teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 suoritettuaan istute sulaa nesteeksi, kadoten kehosta vuodessa tai kahdessa.<\/p>\n

Biohajoava istute on bioteknologiayhti\u00f6 Askel Healthcaren kehitt\u00e4m\u00e4 innovaatio, jota on jo onnistuneesti k\u00e4ytetty esimerkiksi hevosilla ja koirilla<\/a>. Kliiniset kokeet vaativat aikaa ja ennen kaikkea rahaa, mutta ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sill\u00e4 voidaan auttaa my\u00f6s nivelrikosta k\u00e4rsivi\u00e4 ihmisi\u00e4. Vaikka nivelrikkoa ei pystyt\u00e4 kokonaan korjaamaan, voidaan istutteella ehk\u00e4ist\u00e4 sen levi\u00e4mist\u00e4 ja isompia vaurioita, jotka voivat pahimmillaan johtaa tekonivelen tarpeeseen.<\/p>\n

Molotovin cocktail<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Till Kraus | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Molotovin cocktailista eli muun muassa sodissa k\u00e4ytetyst\u00e4 aseesta ei uskoisi ihan heti nimen perusteella, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on suomalainen keksint\u00f6: sen sijaan sen yhdist\u00e4isi, tai ainakin allekirjoittanut on n\u00e4in aiemmin tehnyt, it\u00e4isen\u00e4 naapurinamme toimivaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Itse asiassa Ven\u00e4j\u00e4 sai tuta t\u00e4m\u00e4n suomalaisen keksinn\u00f6n talvisodan<\/a> aikana, kun suomalaiset hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t kohti tulleiden panssarivaunujen kimppuun k\u00e4tt\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4 ja tulessa olleita lasisia pulloja k\u00e4siss\u00e4\u00e4n. Keksint\u00f6 syntyi, kun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen kaikista mahdollisista puolustukseen tarkoitetuista aseista oli valtaisa pula. Joku voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi on sit\u00e4, mit\u00e4 se nykyisin on Molotovin cocktailien ansiosta, sill\u00e4 ilman niit\u00e4 raja saattaisi olla ihan jossain muualla.<\/p>\n

Polttopulloja oli k\u00e4ytetty jo aiemmin 1930-luvun aikana Etel\u00e4-Euroopan sodissa, mutta varsinaisesti Molotovin cocktail syntyi Suomessa. Eik\u00e4 kyseess\u00e4 ole todellakaan mik\u00e4\u00e4n kunnianosoitus tuohon aikaan Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministerin\u00e4 toimineelle Vjat\u0161eslav Molotoville<\/strong>, vaan p\u00e4invastoin – Molotovin cocktaileja k\u00e4ytettiin h\u00e4nen sotilaitaan vastaan sotimiseen. Mutta itse asiassa Molotovin cocktail keksittiin vain joitain viikkoja ennen talvisodan k\u00e4ynnistymist\u00e4, kun kemian Nobelin palkinnon voittanut A.I. Virtanen<\/strong> ja Alvar Wilska<\/strong> ennakoivat sodan syttyv\u00e4n varsin pian.<\/p>\n

Molotovin cocktail -nimeen voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 muun muassa elokuvissa, peleiss\u00e4 – toisin sanoen populaarikulttuurissa – ja luonnollisesti my\u00f6s historiankirjoissa.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2642\ufe0f Mik\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 on mielest\u00e4si suurin suomalainen keksint\u00f6?\u00a0<\/em><\/p>\n

Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f tai somekanavissamme j\u00e4ik\u00f6 listalta pois joku keksint\u00f6, joka olisi sille mielest\u00e4si ehdottomasti kuulunut<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mitk\u00e4 ovat Top 10 suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t tai ovat menestyneet maailmalla? T\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4set toteamaan, ett\u00e4 kyll\u00e4 Suomessakin osataan. Vaikka liikaa meteli\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 suomalaisista keksinn\u00f6ist\u00e4 ei pidet\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n pienell\u00e4 pohjoisen valtiolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 asema monellakin eri sektorilla maailmalla. Suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t maailmalla, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina niin mediaseksikk\u00e4it\u00e4, mutta usein […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":9081,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-9065","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vainsuomijutut"],"yoast_head":"\nTop 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mitk\u00e4 ovat Top 10 suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t tai ovat menestyneet maailmalla? T\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4set toteamaan, ett\u00e4 kyll\u00e4 Suomessakin osataan. Vaikka liikaa meteli\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 suomalaisista keksinn\u00f6ist\u00e4 ei pidet\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n pienell\u00e4 pohjoisen valtiolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 asema monellakin eri sektorilla maailmalla. Suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t maailmalla, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina niin mediaseksikk\u00e4it\u00e4, mutta usein […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-09-15T09:21:11+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-08-27T13:37:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@OllonqvistMarko\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\"},\"headline\":\"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain\",\"datePublished\":\"2020-09-15T09:21:11+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-27T13:37:50+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/\"},\"wordCount\":2356,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"#vainsuomijutut\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/\",\"name\":\"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-09-15T09:21:11+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-27T13:37:50+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki innovaatiot ovat kotimaista k\u00e4sialaa? Listafriikki esittelee nyt top 10 suomalaiset keksinn\u00f6t.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/top-10-suomalaiset-keksinnot\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\",\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Marko Ollonqvist\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/OllonqvistMarko\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/marko-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain - Listafriikki.com","og_description":"Mitk\u00e4 ovat Top 10 suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t tai ovat menestyneet maailmalla? T\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4set toteamaan, ett\u00e4 kyll\u00e4 Suomessakin osataan. Vaikka liikaa meteli\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 suomalaisista keksinn\u00f6ist\u00e4 ei pidet\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n pienell\u00e4 pohjoisen valtiolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 asema monellakin eri sektorilla maailmalla. Suomalaiset keksinn\u00f6t, jotka menestyv\u00e4t maailmalla, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina niin mediaseksikk\u00e4it\u00e4, mutta usein […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-09-15T09:21:11+00:00","article_modified_time":"2025-08-27T13:37:50+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Marko Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@OllonqvistMarko","twitter_misc":{"Written by":"Marko Ollonqvist","Estimated reading time":"12 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/"},"author":{"name":"Marko Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6"},"headline":"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain","datePublished":"2020-09-15T09:21:11+00:00","dateModified":"2025-08-27T13:37:50+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/"},"wordCount":2356,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["#vainsuomijutut"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/","name":"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-09-15T09:21:11+00:00","dateModified":"2025-08-27T13:37:50+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki innovaatiot ovat kotimaista k\u00e4sialaa? Listafriikki esittelee nyt top 10 suomalaiset keksinn\u00f6t."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/top-10-suomalaiset-keksinnot\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Top 10 parhaat suomalaiset keksinn\u00f6t kautta aikain"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6","name":"Marko Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","caption":"Marko Ollonqvist"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/OllonqvistMarko"],"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/marko-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/molotovin-cocktail_unsplash.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9065"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9065\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31071,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9065\/revisions\/31071"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9081"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}