Eik\u00e4 Ailan kohdalla puhuta mist\u00e4 tahansa myrskyst\u00e4, vaan sen on ennustettu olevan koko vuoden 2020 pahin myrsky Suomessa. Forecan<\/a> mukaan pahimmillaan tuulenpuuskat ovat olleet per\u00e4ti 35,3 metri\u00e4 sekunnissa, sateet ovat olleet rajuja, aallot pahimmillaan jopa yli yhdeks\u00e4nmetrisi\u00e4 eik\u00e4 tuhoilta ole voitu v\u00e4ltty\u00e4.<\/p>\r\n Aiheen ajankohtaisuuden my\u00f6t\u00e4 k\u00e4ymme seuraavalla listalla l\u00e4pi Suomen historian pahimmat myrskyt. Iso osa niist\u00e4 keskittyy 2010-luvulle, mik\u00e4 kertoo osaltaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden voimistumisesta, mutta on sit\u00e4 historian saatossa aiemminkin jouduttu melkoisten myrskytuulien ja tuhojen keskelle.<\/p>\r\n Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Jouluun valmistautuminen sai vuonna 2013 ik\u00e4v\u00e4n k\u00e4\u00e4nteen monessa suomalaisessa taloudessa, kun joulukuun 13. p\u00e4iv\u00e4n aamuy\u00f6n\u00e4 l\u00e4hes koko Suomea riepotteli yksi Suomen historian rajuimmista myrskyist\u00e4. Seijaksi nimetty myrsky katkaisi s\u00e4hk\u00f6t yli 200 000 taloudelta, joista l\u00e4hes puolet Lounais-Suomessa.\u00a0<\/p>\r\n T\u00e4ss\u00e4 talvimyrskyss\u00e4 tuulet nousivat Suomen mittakaavalla ep\u00e4tavallisen korkeiksi: Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 29,8 metri\u00e4 sekunnissa puhaltanut tuulenpuuska ja Rauman edustalla mitattiin merialueiden kovin puuska, 36,8 metri\u00e4 sekunnissa.\u00a0<\/p>\r\n Poikkeuksellisen Seija-myrskyst\u00e4 teki sen korkea keskituulten nopeus, joka kertoo rajuudesta ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin yksitt\u00e4iset ja ohimenev\u00e4t puuskat. Kaskisissa kymmenen minuutin keskituulennopeus<\/a> nousi 30,7 metriin sekunnissa; siit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 kovin pitk\u00e4 matka olisi ollut hirmumyrskyn lukemiin, jonka rajana pidet\u00e4\u00e4n 33 m\/s.<\/p>\r\n Mets\u00e4\u00e4 tuhoutui arvioiden mukaan useiden miljoonien eurojen arvosta; eniten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seija ty\u00f6llisti my\u00f6s VR:\u00e4\u00e4, kun nelj\u00e4 eri rataa oli poikki kaatuneiden puiden vuoksi.<\/p>\r\n Kuva: Stephen Cruickshank | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Vuosi 2019 aloitettiin Suomessa hirmumyrskyn lukemiin (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 33 metri\u00e4 sekunnissa) kaikkein voimakkaimpien puuskien osalta ylt\u00e4neen Aapeli-myrskyn saattelemana.<\/p>\r\n Tuolloin elettiin tarkalleen ottaen tammikuun toista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja Aapeli<\/a> laittoi heti Suomen historian kovimpia myrskylukemia uusiksi: merialueilla keskiarvollinen tuulennopeus oli per\u00e4ti 32,5 metri\u00e4 sekunnissa, mik\u00e4 on siis kaikkien aikojen suurin mitattu keskituulennopeus Suomessa, rikkoen vuosien 1971, 1975 ja 1995 Suomen enn\u00e4tyksen; keskiarvo j\u00e4i ainoastaan puoli metri\u00e4 sekunnissa siit\u00e4, ett\u00e4 Aapeli oltaisiin luokiteltu virallisesti Suomen historian ensimm\u00e4iseksi hirmumyrskyksi. Pahimmillaan tuulenpuuskat olivat 41,6 metri\u00e4 sekunnissa. My\u00f6s aallot olivat myrskyn mukaisia, sill\u00e4 merialueilla mitattiin jopa 14 metrin korkuisia aaltoja.<\/p>\r\n Kaikkein kovinta tuhoa Aapeli-myrsky aiheutti Ahvenanmaalla, jossa se kaatoi per\u00e4ti kymmenen prosenttia koko maakunnan metsist\u00e4, mik\u00e4 pinta-alallisesti tarkoitti l\u00e4hes miljoonaa kuutiometri\u00e4.<\/a> M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti mitattuna kaikkein kuvaavinta on se, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen yhden y\u00f6n aikana mets\u00e4\u00e4 kaatui yht\u00e4 paljon kuin normaaleissa olosuhteissa viiden vuoden aikana. Korjaus- ja raivaust\u00f6iss\u00e4 ei auttanut tippaakaan se, ett\u00e4 pahimmillaan lunta satoi kyseisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 alueellisesti jopa 20 senttimetri\u00e4. Ahvenanmaalla my\u00f6s yksi raivausty\u00f6ntekij\u00e4<\/a> menetti henkens\u00e4.<\/p>\r\n Mets\u00e4n kaatumisen lis\u00e4ksi Aapeli katkaisi s\u00e4hk\u00f6t Suomessa yli 100 000 kotitaloudelta ja aiheutti mittavia omaisuusvahinkoja ymp\u00e4ri maata. Kuvaavaa Aapeli-myrskylle oli, ett\u00e4 Vaasan s\u00e4hk\u00f6verkosta sen sanottiin olleen alueen pahin myrsky koskaan.<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Hein\u00e4kuun 8. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1972 on sy\u00f6pynyt pysyv\u00e4sti joutsenolaisten ja muiden kaakkoissuomalaisten mieliin. Kyseist\u00e4 lauantaita oli edelt\u00e4nyt pitk\u00e4 hellejakso, joka purkautui ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rajulla tavalla. Suhteellisen kapealla rintamalla iskenyt ukkosmyrsky aiheutti kuitenkin runtelemalleen alueelle mittaamattomat vahingot.<\/p>\r\n Erityisesti Joutsenon ja Nuijamaan alueella tuulennopeuden arvioitiin olleen jopa 32 metri\u00e4 sekunnissa, puuskissa todenn\u00e4k\u00f6isesti korkeampi. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Joutsenossa mets\u00e4\u00e4 kaatui 10 000 hehtaaria, peltoviljelyksi\u00e4 tuhoutui ja kaatuneet puut rikkoivat rakennuksia. Myrsky rullasi talojen kattoja irti ja s\u00e4hk\u00f6t olivat pahimmilla tuhoalueilla poikki jopa pari viikkoa. Joutsenon keskustassa n\u00e4ky oli kuin sodan j\u00e4ljilt\u00e4. Kaikesta huolimatta henkil\u00f6vahingoilta kuitenkin s\u00e4\u00e4styttiin.<\/p>\r\n Myrskyn vaikutus Joutsenossa oli niin suuri, ett\u00e4 tasan seitsem\u00e4n vuotta my\u00f6hemmin kaupungin keskustaan pystytettiin ”Myrsky-patsas” muistuttamaan j\u00e4lkipolvia harvinaisen rajusta luonnonilmi\u00f6st\u00e4<\/a>.<\/p>\r\nSeija-myrsky<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/puut_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Aapeli-myrsky<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/aalto_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Joutsenon myrsky<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pelto.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Mauri-myrsky<\/h2>\r\n